Jos eläisin omavaraistaloudessa, hyödyntäisin varmaan enemmän kotipihan marjoja. Nyt niitä jää paljon pensaisiin lintujen syötäväksi. Ei ole aikaa, tiloja eikä mielikuvitusta hyötykäyttää näitä kaikkia.
Orapihlajassa on hyvä marjasato. Miten näitä käyttäisi? Onko niistä mihinkään? En ole ikinä kokeillut.
Mustamarja-aronia ei ole erityisen herkullinen sellaisenaan, mutta siitä saisi hyvän lisän joihinkin mehuihin tai hilloihin, kai. Meillä ruokitaan näillä loppusyksyn rastasparvia.
Viinirypäleet ovat pienehköjä ja kirpsakoita niin kuin Suomessa kaikki: kirsikat, luumut, omenat sun muut. Ei maistu samalta kuin etelän maissa. Voi näitä syödä silti. Joskus tulee nopsittua muutama rypäle grillillä oleskellessa. Mutta emme käytä näitä mihinkään erityiseen; en ole tehnyt hilloa, hyytelöä, mehua saatikka viiniä. Linnutkaan eivät löydä näitä kovin hyvin.
Monet poimivat meillä tyrniä, ja sitä riittää. Tyrnin marjat maistuvat pahalta, mutta tyrnillä terästetty appelsiinimehu paremmalta kuin ilman tyrniä. Outo juttu. Syön minä näitä silti, vaikka ovatkin happaman kirpeitä. Makuun tottuu. Jotkut pakastavat tyrnimarjoja kokonaisena ja syövät aamuisin kuin vitamiinipillereinä. Minä olen tehnyt mehua ja joskus jaksaessani jatkojalostanut sitä marmeladikaramelleiksi. Paremmat ravintoarvot noista tietysti saisi, kun söisi kokonaisena kuorineen siemenineen. Väistämättä tyrnistäkin jää linnuille suuri osa. Yläoksia ei kukaan jaksa/ehdi/viitsi poimia. Ja nytkin siellä puskissa kahistelee lintuja, vaikka ihmispoimijoita on vielä tulossa.
Ajattelin ruveta julkaisemaan kuukauden Tää on vielä kesken -kuvaa. Kohteita on helppo löytää tästä(kin) huushollista. En tiedä, onko hyvä idea tai huvittaako se minua enää kuukauden kuluttua. Mutta tämä sarjahan saa jäädä kesken. Tässä siis elokuun Tää on vielä kesken -kuva:
-------------------------------------------------------
¡Bienvenida a seguir este blog, Carmen Barriuso!
Tunnisteet
ALOITA TÄSTÄ
bloggaus
elukat
eläintarha
energia
ennustus
fasaani
gm
henkilö
hevosenliha
hiilijalanjälki
hortoilu
hunaja
huussi
ikkunat
ilmastonmuutos
juomat
kana
kani
kasvatus
kasvissyönti
kasvit
keittiö
keli
kierrätys
kirja
kuisti
kuluttaminen
käsityö
lainsäädäntö
lammas
lehti
lihan tuotanto
linnut
luomu
maalaus
maalämpö
maatiaiset
matka
meditaatio
metsä
Monsanto
NASS
nauta
oikeinkirjoitus
omavaraisuus
putkiremontti
puutarha
ravintola
remontti
rintamamiestalo
ruoka
sairaus
sato
siivous
sika
sisustus
talous
talvivarastot
tuulivoima
tuumailu
vaalit
vaatteet
valitus
valokuvaus
vuodenajat
yhteisöasuminen
ylellisyys
Mikä marjasato, viinirypäleitä ja kaikkea! Yhtäkkiä tuli tuosta mieleen, että' pitäisiköhän kokeilla tyrnin viljelyä myös meidän. Kuukauden kuva on hyvä idea!
VastaaPoistaTyrni on kamala rikkaruoho! Työntää vesoja ympäri nurmikkoa, ja jos sen pätkäisee puolesta metristä, saa sellaisen viidakon, että seuraavana vuonna hukkuu tyrneihin. Kahden vuoden päästä leikkauksesta tyrni on taas kolmemetrinen. Helppo viljeltävä, suosittelen.
PoistaVau miten paljon marjoja!
VastaaPoistaMeillä mustamarja-aroniat hävisi jo rastaiden suuhun...:)
Yksi mustarastasrouva tuolla näytti istuvan aroniassa nokkimassa ja kotkottamassa. Parvet tulevat yleensä meille vasta myöhemmin, sitten kun lähiseudun pihlajanmarjat on syöty.
PoistaMe saatiin joskus aikoinaan(äidin eläessä) hältä Aronia-sosetta tai hilloa. siitä tuli ihan hyvää kiisseliä :)
VastaaPoistaKyllä sitä varmaan käyttää voisi. Ja netistä löytyisi ohjeita. Omenaakin tulee liikaa, niin että nämä voisi yhdistää... Mutta kellarin tuuletus ei ole vielä kunnossa, joten sinne ei voi hilloja ja mehuja säilöä, eikä pakastimeenkaan tuollaisia määriä mahdu. Voisi tehdä jonkun koe-erän, ehkä.
PoistaSamat murheet, tosin marjat meni aika hyvin pakkaseen, mehuiksi ja hilloksi (mitä nyt osa tummista karviaisista jäi pensaisiin kun ehtivät jo kypsyä yli), omenapuut sen sijaan edelleenkin näyttävät siltä kuin niistä ei olisi vielä yhtään hedelmää otettu pois vaikka niitä totisesti on sieltä alas tullut satoja ellei jo tuhansia litroja/kiloja.
VastaaPoistaHenriette Kressin mukaan orapihlaja on sydäntä vahvistava, ja vaikka sydänyrteistä lieneekin sieltä turvallisimmasta päästä ei orapihlajasta kannattane mitään valmistaa ellei tiedä mitä on tekemässä. Jos oikein muistan kirjan kuvausta, eipä ne marjat mitenkään erityisen maukkaitakaan taida olla.
Hyvä, en siis ota riskejä, vaan orapihlaja jää linnuille. Linnut ehtivät syödä myös saskatoonit, karviaiset ja punaiset viinimarjat, mustat viinimarjat jäivät ihmisille. Luumuista tuli huono sato, joku kai senkin on syönyt, en minä ainakaan. Mutta omenaongelma on tänäkin vuonna. Ei sentään niin kamala kuin vuosi sitten.
PoistaMeillä mustikset söivät aroniat jo raakoina:)
VastaaPoistaHilloja ja miehua niistä saisi...
Niin mutta olisiko se gurmeeta?
PoistaKun olen köyhä eläkeläinen, keitän kaikki omput ja aroniat sekaisin hilloksi, annan sille nimeksi Noiduttu hillo ja myyn erilaisilla syysmarkkinoilla, saanpa taskurahaa. Ei sitten syksyisin ehdi muuta tehdäkään. Ja varmaan tulee noiduttua keitellessä.