Härkäpapuresepti

Perunamaalla kasvaa härkäpapua, koska niin on ollut tapana. Siellä se kukki kauniisti perunanvarsien välissä. Laihassa maassa siitä varmaan on hyötyä, koska se tuo perunoille typpeä. Meillä ei olisi niin väliksi, mutta eipä näköjään haittaakaan. Härkäpapua ei tarvitse tukea. Kuvan Kontu-lajike kasvoi meillä metrin mittaiseksi, ja sen varsi on tanakka.

Härkäpapu on nimestään huolimatta virna eli herneen sukua. Palot muistuttavat pulleita herneenpalkoja. Ne korjataan vihreinä, jos aiotaan syödä pavut saman tien. Jos tarkoitus on säilyttää pavut kuivaamalla, niiden annetaan tietysti kuivua ensin palossa.

Palko on korjuukypsä, kun siellä ei tunnu olevan ylimääräistä tilaa eli se ei mene läsään kun sitä puristaa sormilla. Härkäpapuvut ovat palossa hyvin pehmusteisiin pakattuina kuin arvokristallit laatikossaan. Siksi niitä ei mahdu yhteen palkoon ylettömästi, toisin kuin herneitä.

Pavun vaalea kuori on sitkeä ja mauton. Varsinainen aarre on sisällä.

Kuoriminen helpottuu huomattavasti, kun härkäpavut on keitetty. 15 minuuttia riittää, ei yhtään yli ettei mene mössöksi. Sinä aikana kuori rypistyy kuin pyykkärin sormet, ja sen voi nipistää irti, jolloin papu pullahtaa ulos.

Härkäpapu on ikivanha viljelykasvi, jota Suomessa on käytetty paitsi eläinten rehuksi myös ihmisravinnoksi jo muinaisaikoina. Välillä sen käyttö melkein unohtui, mutta viime vuosina on hoksattu korvata kallista (ja geenimuunneltua) ulkomaista rehusoijaa härkäpavulla. Härkäpavussa on proteiinia kolmisenkymmentä prosenttia (kuoritussa kananmunassa keskimäärin 36%)! Mutta miten sitä syödään?

Kaupasta saa härkäpapurouhetta ja -jauhoa, joista voi tehdä esimerkiksi kasvispihvejä. Kokonaiset tai rouhitut härkäpavut sopivat hyvin pataruokiin. Perinteinen rokka tulee tietysti myös mieleen. Tässä on vähän erilainen härkäpavusta tehty alkupala, johon tutustuin aikoinaan Madeiralla.

Valmista makusi mukainen vinaigrette hyvästä öljystä ja viinietikasta, esimerkiksi 1 osa viinietikkaa + 2 osaa öljyä. Lisää suolaa, valkosipulia, laakerinlehti, pippuria, mausteneilikkaa ja haluamiasi yrttejä. Purkita keitetyt ja kuoritut härkäpavut liemessä, anna maustua ainakin yhden yön yli ennen kuin tarjoilet. Säilyy jonkun aikaa jääkaapissa, paitsi että ei säily.

Lopun liemen voi käyttää salaatinkastikkeena.

Ruusuisia haaveita

Suojasää, ja ilmassa aivan kuin kevään tuoksua. Ja vaikka tiedänkin, että pakkanen kiristyy taas pian, voinhan kuvitella sitä keväiseksi tuulahdukseksi, kun talitintti ja viherpeippokin kuvittelevat.

Olen alkanut taas haaveilla ruusuista.

Rosa Easy Elegance: Coral Cove

Minun puutarhassanihan eivät pärjää muut kuin rikkaruohot. Sellaiset kasvit, joita pitää kääriä ja peitellä, kastella ja lannoittaa, kalkita ja nyppiä, ovat kuolleet pois jo edellisen omistajan aikana. Täällä menestyvät tyrnit ja luumupuut, jotka työntävät kirottuja vesojaan kaikkialle kymmenen metrin säteellä ja kasvavat suhisten uusiin korkeuksiin sitä mukaa kuin ehdin hakata niitä maahan; harmaamalvikit, voikukat, akileijat ja nokkoset, jotka kylvävät siementään pitkin pihaa; kaikki sellainen mikä ei kuole millään. Palavarakkaus. Päivänlilja. Maa-artisokka. Varjolilja, piparjuuri, suopayrtti, päivänkakkara, lupiini, idänsinililja, kiurunkannus, valkoapila, suikeroalpi, rönsyhanhikki ja maahumala. Hävittämättömät maanvaivat.

Ruusupenkki on ollut suunnitelmissa jo kauan. Ehkä toteutan sen ensi kesänä.

Rosa Easy Elegance: High Voltage

On täällä ennestäänkin joitakin ruusuja. On juhannusruusu, joka leviää ulos aitauksestaan ja reuhottaa piikkeineen kulkuväylällä. Sehän on varsinainen rikkaruoho ja sopii siis hyvin tänne. Omenapuun ja orapihlajan puristuksessa on piilossa jokin tuntematon vaaleanpunainen pimpinella, sen voisi kaivaa esiin ja asettaa arvoiselleen paikalle. Sitten on kolmimetrisiä koiranruusun varsia, paksuja ja okaisia, jotka kasvavat niissä paikoissa, joihin Edellinen (tai sitä edellinen) oli istuttanut jaloruusuja. Niitä sellaisia vartettuja, tiedäthän, joilla on villin koiranruusun kestävät juuret, ja jotka pukkaavat juurestaan villejä vesoja, jotka lopulta tukahduttavat ja syövät hienohelmaisen loisensa, ellei puutarhuri sitä alituiseen murhanhimoisesti puolusta.

Tänne eivät suinkaan sovi mitkä tahansa ruusut.

Suunnitelmissani siintävät Easy Elegance -pensasruusut, joita myydään houkuttelevalla lauseella: Istuta ja unohda. Ne on jalostettu juuri minun puutarhaani sopivalla menetelmällä. Näin: Risteytetään kivannäköisiä, kestäviä ja terveitä ruusulajeja. Istutetaan tuhansittain uusia pikku ruusuja ja annetaan olla. Ei poimita kirvoja. Ei kastella. Ei kitketä heiniä. Ei lannoiteta. Ei myrkytetä tauteja vastaan.

Ne, jotka jäävät henkiin, pääsevät uusien ruusulajikkeiden kantaemoiksi. Ne selviävät mistä vain (näin toivon). Ne ovat luonnostaan taudin-, hallan- ja kuivuudenkestäviä. Niitä ei tarvitse leikata tai hemmotella; niille ei tarvitse ylipäätään tehdä juurikaan mitään. Ne kukkivat koko kesän. Ja jos niiden juuristo saa päähänsä pukata uusia vesoja, vesat ovat samaa ihanaa ruusua kuin koko muukin puska, koska näillä veijareilla on omat eikä lainajuuret. Tällainen kasvinjalostus saa täyden tukeni. Geenimuuntelulla mennään pieleen.

Ainakin minulle tulee näitä lajikkeita:

Macy's Pride

High Voltage

Sunrise Sunset

Kuvat: Easy Elegance (kuka olisi arvannut?)

No niin, työn vaativin vaihe on ohi. Nyt tarvitaan enää vain kuoppa. Multaa on ja kaninpapanoita. Ai niin, ja sitten ne ruusut. Kai niitä saa Tahvosilta. Jokos se kevät kohta alkaa?

-------------------

Tervetuloa seuraamaan puutarhablogiani, Mäntylän mummi, Villa Kyllikki ja Amalia!

Snellmanin mainos

Lihatalo Snellman julistautui Hesarin etusivun täyttävässä mainoksessa gm-vapaaksi. Kiitoksia saa käydä antamassa heidän kotisivullaan.

Päätös ei liene ollut helppo. Gm-soijaa dumpataan maailmanmarkkinoille halpaan hintaan. Suomalaiset isot rehufirmat siirtyivät siihen viime vuonna vaivihkaa, kaikessa hiljaisuudessa. Moni rehunostaja varmaan jatkoi tutun merkin käyttämistä huomaamatta, että sisältö oli vaihtunut. Toki gm-vapaatakin rehua saa erikseen tilaamalla, jos huomaa kysyä. Kalliimmalla, tottakai.

Snellmanin sivuille voi jättää myös viestin. Yllättävän aggressiivista palautetta onkin tullut. Uhataan boikotilla ja haukutaan. Onhan törkeää, että suomalaiselle kuluttajalle annetaan valinnanvaraa! Keskusteluun voi osallistua Facebook-, Twitter- ynnä muilla tunnuksilla, joita minulla ei ole, mutta jos olisi, saattaisin kirjoittaa muutaman valitun sanasen.

Geenimuuntelun kannattajat haluavat esittää omat mielipiteensä tieteellisenä totuutena ja vastustajien argumentit vain tunneperäisinä ryöpsähdyksinä. Todellisuudessa tässä taitavat pikemminkin olla vastakkain tieteellinen ja taloudellinen ajattelu, vaikka joidenkin kommentoijien motiivit jäävät kyllä hämärän peittoon.

Olisin onnellinen, jos voisin uskoa, että kaikki ne uhoajat ja nyrkinheristelijät ovat Atrian ja HK:n työntekijöitä, jotka saavat siitä hyvästä palkallisen vapaapäivän, tai Monsanton ostamia agitaattoreita. Valitettavasti totuus taitaa kuitenkin olla raadollisempi. Ne tekevät sen ihan itse.

Tämän valokuvan olen varastanut ilman lupaa Snellmanin mainoksesta.

Minähän en syö tehotuotettua lihaa. Luomupossuille ei koskaan syötetä geenimuunneltua rehua. Miten tämä asia koskee minua?

Geenimuunneltua rehua syönyt possu ei luultavasti ole sen epäterveellisempää kuin luomukaan. Geenimuuntelun todennäköisimmät ongelmat ovatkin tuotantoketjun toisessa päässä. Emme tiedä, miten geenimuunnellut lajikkeet vaikuttavat ekosysteemeihin. Sen tiedämme nyt, että ne eivät pysy niillä pelloilla, joilla niitä viljellään, vaan leviävät jo hallitsemattomasti.

Joitain viljelykasveja on geneettisesti muunnettu esimerkiksi kestämään vahvoja rikkaruohomyrkkyjä. Myrkkyä ja sille vastustuskykyiseksi muokattua kasvia myy sama yhtiö. Silloin pelto voidaan myrkyttää niin, että kaikki muu paitsi tuo geenimuunneltu kasvi kuolee. Tämä ei ehkä kuulosta kovin terveelliseltä ympäristön eikä syöjän kannalta, mutta vielä pahempi ongelma syntyy, jos muunneltu kasvi risteytyykin jonkin luonnonkasvin kanssa. Saattaa syntyä superrikkaruoho, jota ei saada hengiltä millään.

Itse asiassa saattaa tapahtua monia asioita, joita ei ole keksitty kuvitellakaan. Luonto on ihmeellinen.

Puhdasta ruokaa vastustavissa kannanotoissa minua hämmästyttää erityisesti vaatimus, että ensin pitäisi todistaa geenimuuntelu vaaralliseksi, ennen kuin mitään kieltoja tai rajoituksia voidaan asettaa. Eihän se niin päin mene! Tuon logiikan mukaan kuka vain saisi syytää luontoon mitä tahansa ainetta niin kauan kuin sitä ei ole todistettu vaaralliseksi. Myrkynkylväjillä itsellään ei olisi mitään velvollisuutta todistaa ainettaan vaarattomaksi, ennen kuin alkavat levittää sitä.

Mehän tiedämme, kuinka kauan syy-seuraussuhteen todistaminen kestää. Tupakkayhtiöt ovat vatkutelleet korvausten maksamista syöpään sairastuneille vuosikymmeniä, koska ei ollut riittävän vankasti todistettu, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää. Oli vain todistettu, että nämä asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Se on eri juttu. Se ei ole vielä mitään.

Geenimuuntelun vaikutusta ekosysteemeihin pitkällä aikavälillä ei ole vielä pystytty tutkimaan tarpeeksi, jotta voitaisiin sanoa, ettei siitä ole mitään haittaa tai että haitat ovat siedettäviä. Sellainenkin tulos on mahdollinen. Sitä ei vain vielä tiedetä.

Niin kauan, kuin haitan tai vaaran suuruutta ei tiedetä, geenimuunneltuja organismeja ei saisi laskea irralleen tälle planeetalle. Valitettavasti näin on kuitenkin jo päässyt käymään tehty. Nytkö pitäisi sitten vain hyväksyä tilanne, koska kuitenkin on jo liian myöhäistä?

Suomessa kuluttajilla on vielä valinnanvaraa; jokainen voi päättää itse suhtautumisestaan ja äänestää kukkarollaan. Kiitos siitä, Snellman!

Tahdon tietää, mitä syön

Muistatte varmaan, miten keväällä pari suurta suomalaista rehufirmaa siirtyi vähin äänin käyttämään geenimuunneltua soijaa eläinten rehuissa. Tuttujen rehumerkkien koostumusta muutettiin, eikä siitä paljon kuluttajille huudeltu. Raision viestintäpäällikkö Heidi Hirvonen lausui tuolloin, että vastuu on nyt kuluttajalla. Jokainen voi itse päättää, haluaako maksaa enemmän lihasta, jota ei ole ruokittu geenimuunnellulla rehulla.

Kuluttajan on melko vaikea valita puhdasta ruokaa, koska Suomessa ei mikään laki velvoita merkitsemään lihapakkaukseen, että sen tuotannossa on käytetty geenimuunneltua rehua. Arvatako pitäisi? Kaikki lihan tuottajatkaan eivät välttämättä ole huomanneet, että heidän kauan käyttämänsä rehu on muuttunut geenimuunnelluksi.

Pakkausmerkintöjen parantamiseksi on tehty lakialoite, joka on otettava eduskunnan käsittelyyn, jos yli 50 000 kansalaista kannattaa sitä. Nyt allekirjoituksia on viiden ja kuuden tuhannen välillä. Aloitteen sisältö on: "Geenimuunnellun rehun, muun raaka-aineen tai valmistusmateriaalin käyttäminen missä tahansa tuotteen valmistusvaiheessa tulee ilmoittaa kuluttajalle selkeällä merkinnällä lopputuotteessa." Aloitetta voi käydä kannattamassa kansalaisaloite.fi-sivustolla.

Aloitteen perusteluna tosin mainitaan hieman kummallisesti vain: "Eläinkokeilla tehdyt tutkimukset osoittavat geenimuunneltujen tuotteiden aiheuttavan syöpää sekä muita sairauksia. Kuluttajilla on oltava valinnanvapaus olla syömättä tuotteita, joiden epäilee olevan terveydelleen haitallisia". Henkilökohtaisesti olen enemmän huolissani gm-tuotteiden ympäristövaikutuksista kuin terveyshaitoista tai makuvirheistä. Geenimanipuloituja kasveja ei silti tietenkään olisi pitänyt päästää markkinoille eikä luontoon leviämään, ennen kuin myös niiden terveysvaikutukset on luotettavasti tutkittu. Myös kaiken siemenkaupan keskittyminen yksiin käsiin tekee tilanteesta kestämättömän maailman pienviljelijöille, miksei isommillekin. Vaikka perustelut ovat hieman yksipuoliset, aloite on kuitenkin minusta ehdottomasti kannatettava.

Nyt on hitaimmallekin meistä paljastunut, että isoveli valvoo verkkoviestintäämme. Ameriikanmailta saa aina muutaman katselijan, kun muistaa mainita avainsanoja kuten GMO, Monsanto tai vaikka terrorismi. Mutta haitanneeko tuo mitään. Vielä ei sivustoja suljeta moisen takia, ainakaan täällä.

Heinäkuun paras resepti: mustikat ja möhmelö

Älkää sanoko mitään, ennen kuin olette maistaneet!

Möhmelön ohje:

2 dl maustamatonta jugurttia
2 dl kermaa
2 dl valmista kinuskikastiketta

Sekoitetaan keskenään, kaadetaan käsin poimittujen mustikoiden päälle. Nautitaan. Möhmelöä lisätään annokseen tarpeen mukaan.

Kinuskikastikkeen voi toki tehdä itsekin. Kermaa ja jugurttia saa luomuna, suosittelen. Ei maun tai terveellisyyden takia, vaan siksi että vain sillä tavalla voi olla varma ettei hyväksikäytä ketään lehmää, joka joutuu elämään elämänsä päästään kiinni kytkettynä. Suomalaisista lypsylehmistä joka kymmenes joutuu vieläkin. Samalla tulee varmistettua, ettei lehmälle ole syötetty geenimuunneltua soijaa. Suuret suomalaiset rehutalot ottivat gm-soijan vähin äänin resepteihinsä tänä keväänä. Mutta nyt harhaudumme jo hieman alkuperäisestä ohjeesta.

Nauttikaa!

Muuntogeenit karkuteillä

Suuret suomalaiset rehutehtaat ovat nyt sitten antautuneet geenimuunnellun soijan edessä. Tähän on soijanmyyjillä ollut pyrkimys jo kauan. On niin vaikeaa erotella ei-geenimuunneltua soijaa erilleen tästä modernimmasta, siitähän tulee lisäkuluja. Geenimuunneltua myydään halvemmalla, normaalista joutuu maksamaan enemmän.

Ylen Uutisten mukaan sekä Suomen Rehu että Raisio ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön tänä keväänä. Molemmat aikovat myydä rinnalla myös entisenlaista, puhdasta rehua, tosin kovemmalla hinnalla. Raision viestintäpäällikkö Heidi Hirvonen sanoo, että jatkossa tuottajat voivat valita kumpaa rehua käyttävät, ja viime kädessä valinta on kuluttajilla, jotka päättävät ovatko valmiita maksamaan muuntelemattomalla rehulla ruokitusta lihasta korkeampaa hintaa. Sitä hän ei kerro, millä taikatempulla kuluttaja pystyy tähän, koska lihapaketin kyljestähän ei selviä, millaisella rehulla eläintä on ruokittu.

Saiskos sitä rehua? Kuva: James Hill

Nyt saa eläintenpidossa olla tarkkana, kun vanha tuttu tuotemerkki yhtäkkiä yllättäen sisältääkin geenimuunneltuja aineita. Etsin mainintaa sisällön muutoksesta kummankin yhtiön kotisivulta. En löytänyt. Jos asiasta jossain on mainittu, se on hyvin piilossa.

Tämä oli se huono uutinen, ja sitten perään toinen huono uutinen, eikös niin.

Edelleen Ylen Uutisten mukaan oregonilaiselta pellolta on löytynyt tavallisen vehnän joukosta Monsanton vuosina 1998-2005 kehittelemää ja koeviljelemää geenimuunneltua vehnää. GM-vehnän idea oli, että se kestää Monsanton Roundupia niin, että pellolta voidaan myrkyllä tappaa kaikki muu elollinen, ja vain tämä vehnä jää kasvamaan. Tämä ei sitten kuitenkaan ollut niin kovin hyvä idea, eikä kyseinen vehnälajike koskaan saanut myyntilupaa edes Yhdysvalloissa. Senpä vuoksi sitä ei enää ole ollut edes koeviljelyssä kahdeksaan vuoteen. Ja koska geenimuunneltujen lajikkeiden leviämisestä luontoon EI ole mitään vaaraa, kuten meille on ilmoitettu, nyt sitten ihmetelläänkin, miten tätä vehnää vielä voi löytyä puhtaaksi luullulta pellolta ja mistä kaikkialta sitä vielä löytyykään. Yhdysvallat on maailman johtava vehnänviejämaa, ja muutamat ostajat ovat tästä hieman hermostuneet. Japani ja Etelä-Korea ovat jäädyttäneet vehnäostonsa Yhdysvalloista. Ihan turhaan, sanovat jenkkivehnänviljelijät. Eihän tästä mitään haittaa ole kenellekään. Poliitikot ovat huolestuneet. Eivät tosin karkuteillä leviävästä mutanttivehnästä, vaan juuri tästä vehnänostajien ikävästä ylireagoinnista, joka saattaa uhata mukavaa taloudellista kehitystä.

Vehnää. Kuva: NDSU Ag Comm

Lopuksi se kultareuna: Monsanto on ilmoittanut lykkäävänsä hieman Euroopan-valloitustaan. Ilmapiiri ei kuulemma ole vielä suotuisa muualla kuin Espanjassa ja Portugalissa. Sinne myydään geenimuunneltuja siemeniä, muut saavat odottaa kunnes tulevat järkiinsä. Paitsi itä-Eurooppa, sinne myydään joka tapauksessa.

Me täällä melkein länsi-Euroopassa saamme siis huokaista helpotuksesta. Vielä meille ei myydä geenimuunneltuja kasveja. Paitsi monissa valmiissa tuotteissahan niitä tietysti on, ja nyt siis myös eläinten rehussa. Mutta omille pelloillemme niitä ei ilmesty kasvamaan. Vielä. Espanjasta ja itä-Euroopasta ne eivät leviä tänne, koska nehän EIVÄT karkaa sieltä omilta viljelyaloiltaan mihinkään. Voimme nukkua rauhassa.

Kuka omistaa maailman ruokakasvit?

Tykkään kovasti vanhoista maatiaislajikkeista. Vaikka ne eivät aina ole yhtä satoisia kuin isoilla viljelyksillä yleistyneet valtalajikkeet, niissä on paljon erilaisia hyviä ominaisuuksia, siis muitakin kuin herkullisuus. Ne ovat sopeutuneet jokainen omaan ympäristöönsä, myös hankaliin ilmastoihin ja kasvuolosuhteisiin, erilaisiin tuhohyönteisiin ja taudinaiheuttajiin.

Maatiaislajikkeiden geneettinen monimuotoisuus voi muuttuvissa olosuhteissa koitua jonkun kasvilajin pelastukseksi. Kun taas uusi ongelma uhkaa tuhota sadot koko maailmassa, ongelman ratkaiseva geeni voi löytyä jonkun vanhan jäärän takapihalta. Jos kaikki viljelisivät yhtä ja samaa lajiketta, olisimme pian pulassa. Valitettavasti monien ruokakasvien kohdalla ollaan kamalaa vauhtia menossa siihen suuntaan.

Tomaatin maatiaislajikkeita, kuva: Austin & Zak

Maatiaisilla kasvinjalostusta tapahtuu joka puutarhassa. Lajikkeet risteytyvät, ja niistä kerätyt siemenet kylvetään seuraavana vuonna. Ne, jotka pärjäävät parhaiten juuri niissä oloissa, jäävät eloon ja jatkavat sukuaan.

Kemikaalijätti Monsantolla on kova pyrky omistaa sekä ruokakasvien siemenet, itse kasvit että niiden geneettisten koodien patentit. Hullustipa käy kaikkien viljelijöiden, jos se tässä onnistuu. Meistä tulee rikollisia.

Monsanton aikaisemmat hittituotteet, kuten DDT ja Vietnamin sodassa käytetty Agent Orange, on vähitellen kielletty. Rounduppia ei vielä. Nyt heidän miljardibisneksensä nojaa enemmän ja enemmän geenimuunneltuihin ruokakasveihin. Niitä ei ole pystytty kieltämään eikä edes kunnolla tutkimaan, koska Monsanto käyttää valtavia summia lainsäätäjien ostamiseen ja voi siksi kirjoittaa omat lakinsa. Näin Yhdysvalloissa, muun maailman ylihän voi kävellä muutenkin.

Koska monsanto-teema herätti kovasti kiinnostusta, laitan tähän iloksenne pienen linkkilistan. Lista on peräisin Avaaz-järjestöltä.


Seeds of discontent (Texas Observer):
http://www.texasobserver.org/seeds-of-discontent/

Monsanto sued small farmers to protect seed patents, report says (The Guardian):
http://www.guardian.co.uk/environment/2013/feb/12/monsanto-sues-farmers-seed-patents

Political contribution discloslures (Monsanto):
http://www.monsanto.com/whoweare/Pages/political-disclosures.aspx

The Real Monsanto Protection Act: How The GMO Giant Corrupts Regulators And Consolidates Its Power (ThinkProgress):
http://thinkprogress.org/health/2013/04/10/1832621/monsanto-protection-act-power/

Monsanto Protection Act put GM companies above the federal courts (The Guardian):
http://www.guardian.co.uk/environment/blog/2013/apr/04/monsanto-protection-act-gm

Biodiversity for food and agriculture (UN Food and Agriculture Organization):
http://www.fao.org/sd/EPdirect/EPre0040.htm

Monsanto’s harvest of fear (Vanity Fair):
http://www.vanityfair.com/politics/features/2008/05/monsanto200805

Wikileaks shows US pushes GM on EU (The Guardian):
http://www.guardian.co.uk/world/2011/jan/03/wikileaks-us-eu-gm-crops

USDA Greenlights Monsanto's Utterly Useless New GMO Corn (Mother Jones):
http://www.motherjones.com/tom-philpott/2012/01/monsanto-gmo-drought-tolerant-corn

Crop Scientists Say Biotechnology Seed Companies Are Thwarting Research (New York Times):
http://www.nytimes.com/2009/02/20/business/20crop.html?_r=0

Additional sources (Avaaz):
http://www.avaaz.org/en/stop_monsanto_sources/

Geenimuuntelun voitto

Eipä ole juuri täkäläisessä mediassa näkynyt uutisoitavan, että Yhdysvaltain presidentti hyväksyi toissa viikolla lain, jota on alettu nimittää monsantonsuojelulaiksi. The Guardian -lehden ympäristöblogissa sentään kirjoitettiin asiasta viikko sitten. Lakitekstistä en tietysti ymmärrä mitään, eikä varmaan moni yhdysvaltalainenkaan, mutta ilmeisesti tämän lain ollessa voimassa ei edes Yhdysvaltain hallitus voi mitenkään estää geenimuunneltujen siemenien myyntiä, kylvöä, sadonkorjuuta tai jakelua, vaikka niillä olisi todettu olevan yhteys terveys- tai ympäristöongelmiin. Monsanto ja muut gm-yritykset ovat nyt oikeuslaitoksen yläpuolella.

Monsanto on maailman suurimpia maatalous- ja muiden kemikaalien tuottajia, ja sen hallussa on suuri osa geenimuunteluteknologiasta ja -kaupasta. 93% Yhdysvaltojen soijapavuista, 88% puuvillasta ja 86% maissista kasvatetaan Monsanton siemenistä. Tavallinen maissi sekoitetaan geenimuunnellun joukkoon, eikä kuluttajalla Yhdysvalloissa ole mitään mahdollisuutta tietää, onko hänen ostamassaan tuotteessa geenimuunneltuja aineita. Eurooppalaiset vastustavat tätä kehitystä ja vaativat geenimuunneltujen tuotteiden merkitsemistä ja tiukkaa luvanvaraisuutta, mutta kehittyvässä maailmassa yhdysvaltalaista maatalousjättiä ei pysty mikään pidättelemään. Gm-yritykset voitelevat poliitikoita miljoonilla dollareilla vuosittain.

Monsanton taktiikkaan kuuluu myös haastaa oikeuteen pientilallisia, joiden sato on saastunut viereisiltä pelloilta leijailleesta geenimuunneltujen kasvien siitepölystä. Perusteena on heidän patentoidun tuotteensa käyttöönotto ilman lisenssimaksuja. Uhkailevaa jättiä vastaan on paha käydä pitkällistä oikeustaistelua samalla, kun ei voi myydä satoaan ja menettää tulonlähteensä. Monsanto painostaa kehittyvien maiden viljelijöitä ottamaan käyttöön heidän siemenviljansa, joka maanviljelijän pellossakin pysyy Monsanton omaisuutena. Varmistaakseen, että viljelijöiden on pakko joka vuosi ostaa uudet siemenet, Monsanto on kehittänyt steriilejä lajikkeita, joista kerätyt siemenet eivät idä. Vastarintaliikehdintä on kuitenkin maailmanlaajuista.

Monsantosta voisi kirjoittaa vaikka millaiset vuodatukset, mutta tietoa asiasta on netillinen jokaisen ulottuvilla. Ainoa uusi asia on tämä laki, joka on ennakkotapaus lakien joukossa. Onneksi se on voimassa vain syyskuuhun asti tällä erää. Jää nähtäväksi, oliko tämä yksittäinen lipsahdus vai ensimmäinen merkki jättiyritysten uudesta aluevaltauksesta matkalla kohti maailman herruutta.