Remonttityömaakeittiössämme istui seurue teetä lipittämässä, joukossa kaksi opettajaa. Toinen oli ay-aktiivi, toinen ns. riviopettaja. Ay-aktiivi halusi neuvotella seuraavalla kierroksella kunnon palkankorotukset. Riviopettaja vastusti. Olikin oikein opettavainen keskustelu.
 |
kuva: Heather Johnson / Flickr |
Riviopettajan mukaan palkankorotukset johtavat siihen, että samalla rahalla täytyy tehdä sama määrä työtä mutta huonommissa olosuhteissa. Perustelu:
Kunnan budjetissa on varattuna x euroa kouluille, ja jos opettajien palkat nousevat, x euroa ei enää riitä. Koska kunta ei kuitenkaan saa mistään lisää rahaa ja kaikkien lasten on edelleen päästävä kouluun, ongelma ratkaistaan vähentämällä opettajien palkallisia työtunteja. Opettajille maksetaan nimittäin palkkaa opetustuntien mukaan.
Tällöin esimerkiksi viidestä rinnakkaisluokasta tehdään neljä, jolloin alaluokilla yksi opettaja potkaistaan pois - se, jolla ei ole vakituista virkaa - ja loput neljä opettajaa joutuvat opettamaan isompia ryhmiä. Opetustuntien määrä ei lisäänny, mutta he joutuvat neuvottelemaan useampien vanhempien kanssa, korjaamaan isomman pinon kokeita jne. Isommissa luokissa on enemmän häiriöitä ja enemmän erilaista tukea tarvitsevia oppilaita, ja opettajalla on vastaavasti vähemmän aikaa oppilasta kohti.
Yläkoulussa aineenopettajasysteemissä ei välttämättä ketään potkaista pois, vaan kaikkien tuntimäärät vähenevät eli palkka pienenee. Siis jos opettaja on aikaisemmin opettanut matematiikkaa viidelle eri ryhmälle, hän opettaa nyt vain neljälle, mutta niissä on edelleen yhteensä sama määrä oppilaita, sama määrä vanhempia, sama määrä kokeita korjattavana ja enemmän häiriöitä selviteltävänä, koska ryhmät ovat nyt isompia. Jokaisessa ryhmässä on taas entistä enemmän tukea tarvitsevia oppilaita.
 |
kuva: philippe leroyer / Flickr |
Samalla lopetetaan tukiopetukset, pienryhmätunnit ja kerhot. Erityisluokatkin on lopetettu monessa kunnassa ja siirretty erityisoppilaat sinne entistä isompiin luokkiin muun joukon jatkoksi. Jos palkkakulut ovat vieläkin liian suuret, opettajat voi aina lomauttaa muutamaksi viikoksi, kunhan he ensin suunnittelevat, miten opetus sinä aikana hoidetaan tason laskematta. Tietysti voidaan säästää - ja säästetäänkin - myös muusta kuin opettajien palkallisista työtunneista. Säästää voi esim. ruuasta, siivouksesta, koulutarvikkeista ja kaluston ylläpidosta.
 |
kuva: ken fager / Flickr |
Ay-aktiivi vastasi tähän, että kaikista näistä säästetään joka tapauksessa. Kysyi riviopettajalta, eikö tämän tunteja ole muka muutenkin leikattu. Riviopettaja myönsi, että kyllä hänen palkkaansa viime vuonna taas laskettiin yhden viikkotunnin verran. Ay-aktiivi huomautti, että vaikka ei olisi laskettukaan, inflaatio olisi kuitenkin jo syönyt opettajan ostovoimasta osan. Koska kaikkien muidenkin palkkoja kuitenkin nostetaan, opettajienkin palkkoja on nostettava, etteivät he jäisi palkkakuoppaan.
Riviopettaja väitti edelleen, että kunnan budjetti ei kasva sentin latia, vaikka palkkaneuvotteluissa päätettäisiin mitä, ja että sillä budjetoidulla rahalla on nyt vaan pakko tulla toimeen. Ay-aktiivi julisti, että kunnan on nyt vaan pakko löytää jostain lisää rahaa, kun palkat kerran nousevat.
 |
kuva: GlobalPartnership for Education / Flickr |
Tällainen on tietenkin ulkopuolisten mielestä hyvin hämmentävää. Voidaanko oikeasti joidenkin palkkoja noin vain laskea ihan pomon päätöksellä? Kyllä voidaan, ja lasketaankin. Vähennetään viikkotyötunteja sitä enemmän, mitä enemmän tuntipalkat nousevat. Merkillistä meininkiä. Ja inflaation takia niitä tuntipalkkoja on sitten kai pakko koko ajan nostaa. Mutta eikö inflaatio johdu juuri palkkojen nostamisesta?
Juurihan tämän päivän Hesarissa Euroopan keskuspankin johtaja
Mario Draghi lupasi tehdä ihan mitä vain inflaation kasvattamiseksi. Heillä on siellä sellainen pelko, että hinnat alkaisivatkin laskea. Sehän olisi kamalaa. Ymmärtääkseni.
Tunnustan nyt tässä julkisesti, että minä en ole oikeasti vieläkään ymmärtänyt, miksi talouden pitää jatkuvasti kasvaa. Tämähän on kuitenkin ihan perusasia, ja lehtien taloussivuilla pidetään itsestään selvänä, että kaikki pyrkivät tähän. Opintoni ovat selvästi olleet tässä suhteessa hyvin vajavaiset. Tunnustanpa vielä, että en ole ihan varma, onko jatkuva kasvu edes mahdollistakaan. Vaikka kaikkien muiden mielestä se on jopa aivan välttämätöntä.
Pitäisi varmaan opiskella talostiedettä vähän kurinalaisemmin.
Jos joku tietää ja osaa ihmisten kielellä lyhyehkösti selittää, mitä pahaa siitä seuraa, jos talous ei joka vuosi kasvakaan vaan pysyy esimerkiksi tällä varsin korkealla tasolla, jonka olemme saavuttaneet, tai jopa laskee jonkun verran, selityksiä otetaan suurella kiitollisuudella vastaan tämän blogin kommenttilootassa. Joku sellainen taloustiedettä tampioille -tyyppinen selvitys olisi erittäin tervetullut. Kiitos.
Sillä välin haluaisin kiittää kaikkia opettajia.
 |
kuva: Betsy Streeter / Flickr |
Kiitos.