Jostain syystä jo useamman päivän ajan on soinut korvamatona tuollainen vanha rallatus, olisikohan Lasse Mårtensonin tai muun ikivaarin piisi. Minulle tarttuu helposti korvamatoja, koska en soita kotonani taustamusiikkia vaan kuuntelen hiljaisuutta. Kun sitten kuulen jonkun musiikkikappaleen, se saattaa takertua kuukaudeksi pyörimään aivopoimuissa. Tätä kappaletta en kuitenkaan muista kuulleeni hiljattain, vaikka ehkä se on huomaamattani soinut jossain, missä olen ollut liikkeellä. Se menee jotakuinkin näin:
Ole pienistä hetkistä onnellinen
siitä minkä sä saada vain voit.
Ole pienistä hetkistä onnellinen
siitä kaikesta minkä sä koit
sillä yhtäkään päivää et takaisin saa,
hetki kauneinkin kerran jo mennyt on taa.
Ole pienistä hetkistä onnellinen
siitä minkä sä saada vain voit.
Tuollaista kappaletta kelpaakin muistella, mutta minä tänään kauppareissulla kuulin autossa Tuure Kilpeläisen "Mikä mies" tai mikä nimi lienee ja nyt soi päässä koko ajan..."kun mies on kuusikymppinen se hakee tasapainoa"....pläähh...:D
VastaaPoistaJoskus ne on tosi ärsyttäviä!
PoistaMinä en kanssa jaksa kotona kuunnella yhtään mitään, mutta mökillä vähän liiankin usein raikaa radio, kun mies tykkää. Itselleni riittäisi sellaiset radiohetket ja sitten kiinni. Välillä soi ihmebiisejä päässä, eikä yhtään keksi mistä ne on sinne tarttunut. Ehkä pahinta on jos se on Jukka-Poikaa (Sä oot silkkiiii...), ei ole mun juttu se. Mutta tuo sun lauluhan olikin hyvä ja viisauksiakin siinä on!
VastaaPoistaIlmeisesti korvamadot voivat aktivoitua pitkänkin ajan päästä. Joskus lähtee päässä soimaan joku koulussa oppimani laulu. Ja kouluajoista on jo kauan!
PoistaJoskus korvamadoista saa ideoita, minulla muutamat musiikkikappaleet ovat toimineet innoittajina kirjoittaessa.
VastaaPoistaNo tuon kappaleen sanoissa on kyllä idea.
Poista