Ruotsin entinen valtiovarainministeri, maltillisen kokoomuslainen Anders Borg, ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen kokoomuslainen ylijohtaja Juhana Vartiainen julkaisivat toissapäivänä selvityksen Suomen taloudellisesta tilasta.
Selvitys on avattu selkokielelle mm. Hesarissa.
Lyhyesti sanottuna Suomen talous paranee, kun kenenkään palkkaa ei enää nosteta, helpotetaan halvan työvoiman pääsyä maahan muualta ja poistetaan mahdollisimman paljon helpotuksia työttömien elämästä, esim. työttömyyseläkkeet ja vuorotteluvapaat, sekä rukataan kotona lapsiaan hoitavien vanhempien etuuksia.
Nyt meidän kaikkien odotetaan ryhtyvän tappelemaan näistä keinoista. Minun pitäisi huutaa ettei kai nyt sentään vuorotteluvapaita, minä kun juuri meinasin, ja niillähän juuri annetaan työttömille töitä ja ylityöllistetyille mahdollisuus jaksaa loppuun asti oravanpyörässä.
Tarkoitus on, että kun sitten vuorotteluvapaa säilytetäänkin jossain muodossa, olen tyytyväinen lopputulokseen.
Tarkoitus on, että tapellaan keinoista eikä päämäärästä.
Näköjään tässä on onnistuttu. Keskustelua on käyty lähes yksinomaan keinoista. Päämäärää ei kyseenalaisteta, tuskin edes huomataan.
Tietystihän päämäärä on saada Suomen talous jälleen nousuun! Mikä muu se voisi olla?
 |
| kuva: Wikimedia |
Todellisuudessa meillä on edessämme ankara valinta, ja vaihtoehdot ovat nämä:
- Annetaan talouskasvun hiipua ja vähitellen kokonaan loppua ja tehdään parhaamme, jotta voisimme sopeutua uuteen tilanteeseen ja lievittää sen mukanaan tuomia kärsimyksiä ja epämukavuutta.
- Pyritään saamaan talouskasvu uudestaan vauhtiin ja lisätään vauhtia parhaamme mukaan, kunnes tulee äkkipysähdys ja romahdus. Seurauksia kärsii tuskin edes kuvitella.
Miksi tulisi äkkipysähdys? Kyllä Vapaa Markkinatalous on niin älykäs ja luova, että se keksii keinot ennen kuin romahdus tulee, ja kaikki kääntyy hyväksi ihan itsestään, kun sille vain annetaan täydellinen vapaus jatkaa tällä tiellä. Eikös vaan?
Ehkäpä löydät hetkisen aikaa tämän kaavion tarkasteluun ja sen seurausten pohtimiseen ihan ilman mitään taikauskoa.
Punainen käyrä esittää ihmisten määrää maapallolla. Löydät samat faktat monesta paikasta, tämä grafiikka on tuolta: naps.
Me emme voi lisätä kulutusta. Emme voi edes jatkaa tällä kuluttamisen tasolla. Meillä on vain yksi maapallo, ja kohta olemme kalunneet sen tyhjiin. Sitä on vaikea huomata täällä Suomessa, missä kaikkea on yllin kyllin: ruokaa, vettä, luontoa, puhdasta ilmaa, toinen toistaan suurempia suklaamunia joiden sisällä on kiva muovilelu. Sitä ei huomaa täällä vielä mistään. Muualla taas, no, se on muualla, se ei koske meitä.
Vielä.
*ahdistunut*
VastaaPoistaEli palkat alas, riisto täysille. Yhdysvalloissa nähdään jo tämän politiikan tuloksia, siellähän ei esimerkiksi paikoin pysty kahdenkaan työn palkalla maksamaan asuntoa. Siis VUOKRAA siitä halvimmastakaan tarjollaolevasta asunnosta. Sama amerikan ihmemaa -meininki sitten tännekin, ja porukkaa kuolee talvipakkasilla kaduille. Mutta onneksi ulkomailta tulee koko ajan halpaa työvoimaa tilalle.
No tämähän oli vain kahden kokoomuslaisen näkemys. Tosin Borgilla on meriittejä, Ruotsin talous ei ole kuralla. Kokoomus ei kuitenkaan voita vaaleja täällä, joten tämä ei ole seuraavan hallituksen ohjelma. Ihan tällaisenaan. Vaikka varmasti siinäkin pyritään kiihdyttämään talouskasvua, keinolla tai toisella.
PoistaLuin tuota Hesarin selvitystä.päivän selvää, esim tämä:
VastaaPoista"on vahvistettava palkanmuodostuksen informaatio-ohjausta".
Mahdoton on se jatkuvan kasvun tavoite. Johonkin on stoppi laitettava ja annettava luonnonvarojen hetki hengähtää ja uusiutua.
Rumaa jälkeä tulee, annetaan sen sitten romahtaa hallitsemattomasti tai yritetään ajaa alas hallitusti. Jostain syystä talouskasvua pidetään itsestään selvänä tavoitteena, ja harva kysyy mihin asti.
PoistaTuosta luonnosta oon kanssasi samaa mieltä. Tuo säästö juttu onkin sitten mutkitpaampi. Miksi köyhän kansan pitää mennä polvilleen? Nallenkin hyvä huudella, kun itsellä ei todellakaan ole huolta huomisesta.
VastaaPoistaJos meinataan saada luontoa riittämään vielä jälkipolvillekin, pitäisi nyt kaiken kansan mennä nöyrästi polvilleen. Rikkaille se asento on tietysti vaikeampi, tottumuksen puutetta. Mutta kukapa poliitikko sellaista ehdottaisi, ei sillä tavalla saa ääniä.
PoistaTarvitseeko kasvun tarkoittaa luonnonvaroja kuluttavan kulutuksen kasvua, pohdin.
VastaaPoistaVoi olla vaikea saavuttaa taloustieteilijöiden tarkoittamaa talouskasvua ilman luonnonvarojen ylikulutusta.
PoistaKehittyvillä mailla on oikeus nostaa elintasonsa samanlaiseksi kuin meillä, joten meidän olisi syytä nopeasti laskea omaamme sellaiselle tasolle, että mahdumme kaikki tähän maailmaan vielä vuosisadan vaihteessakin, kun meitä on yhdeksän miljardia. Emme me kaikki voi kuluttaa pelkkää aineetonta kulttuuria, kyllä siinä luonnonvaroja rytisee ennen kuin se lauma on ruokittu ja vaatetettu ja mitä muuta keksimmekään haluta. En minä ainakaan näe muuta vaihtoehtoa.
Tällaista päivää tuskin tulemme näkemään, että maapallo olisi tasapainossa, mutta kuitenkin olen pohtinut, että kun meidän on siirryttävä ennen pitkää täydellisesti uusiutuvaan energiaan, niin voitaisiinko maapallolla päästä joskus siihen pisteeseen, että luonnonvaroja käytetään sen mukaan, miten ne ehtivät kasvaa/uusiutua ja muuten innovoidaan ja kierrätetään vanhaa materiaa. Elintason lasku hyvinvointivaltioissa tulee olemaan väistämätöntä, joo, mutta samalla juuri taloudessa voidaankin päästä tasapainoon, eli kasvuun. Nythän ollaan alijäämätilanteessa, joten siksikin siitä kasvusta on puhuttava. Ei kukaan voi elää yli varojensa. Millä hinnalla ja keinoilla terve ja riittävä kasvu (ei riistokasvu) saavutetaan, on mielestäni kaikkein oleellisin kysymys.
PoistaTämä on minulle taloustiedettä tuntemattomalle suuri mysteeri: onko tasapaino sama kuin kasvu ja miten voi samanaikaisesti kasvattaa taloutta ja laskea elintasoa. Eikö alijäämä tarkoita juuri sitä, että kulutamme liikaa jopa omaan budjettiimme nähden? Voiko olla pelkkää tervettä kasvua ilman riistokasvua? Millaista se sitten olisi?
PoistaJatkuvaan talouskasvuun perustava maailma on tullut tiensä päähän. Edessä ovat kivuliaat vuodet, joissa ajatetaan ns. hyvinvointivaltiota alas.
VastaaPoistaMutta hallitusti vai rysähtämällä, sen voisi vielä teoriassa valita. Molemmat ovat kivuliaita, mutta kaaosvaihtoehto on varmasti tappavampi.
PoistaTänään, sunnuntaikävelylläni, hankin kaksi turhaketta. Toinen oli luomusalaatti ruukussa, toinen oli Kukko-olut, tuulivoimalla tuotettu.
VastaaPoistaHuonoa omaatuntoa (?) tunnen vain salaatista. Joku ajattelisi asiasta varmaan toisin. Tietysti olisin voinut jättää kummankin ostamatta. Vai olisinko? Entä sitten?
Niin, ja entä se huono omatunto sitten? Mitä se auttaa?
PoistaVastuullisinkin omavaraistelija kuluttaa luonnonvaroja. Tarkoitus ei ole lopettaa kaikkea kuluttamista.
Jos ei pidä huonosta omastatunnosta, sitä voi oppia välttämään toisenlaisilla valinnoilla. Ensi kerralla jätän salaatin ostamatta (niinkuin yleensä tähänkin asti). Sorry vain kaikki kasvihuoneyrittäjät.
PoistaOtitpa taas kevyen ja helposti lähettyttävän aiheen :)
VastaaPoistaSuomessahan tosiaan perusongelma on se, että valtiona elämme yli varojemme perin ronskisti, ja se nyt vain pitää jotenkin saada muutettua. Hyvinvointivaltio kaikenlaisine sosiaalietuuksineen valitettavasti on se mihin rahaa menee paljon ja toisaalta se, mistä sitä on kohtalaisen helppo ottaa pois. Kuitenkin tuossa Borgin ja Vartiaisen paperissa miun rajoittuneen ymmärryksen mukaan yritetään etsiä keinoja saada mahdollisimman paljon "hyvää" mahdollisimman vähällä rahalla. Se on miusta nimenomaan oikea lähtökohta, mutta toki vaikeassa tilanteessa keinotkin tulee olemaan vaikeita. Meillä on hirmuinen byrokratinen järjestelmä jonka elättäminen on kallista, mutta jotta sitä voi muuttaa, on pakko tinkiä siitä tuki- yms. paletista joka nyt on tarjolla. Siihen kun vielä löytäisi jonkun viisaan, joka osaisi rakentaa uuden ja paremman entisen tilalle...
Maailman tilanteeseen en nyt ees kykene mitään sanomaan... tai ehkä sanon vähän: Koska keskustelu tän aihepiirin ympärillä tuppaa helposti menemään maailmanlopun maalailuksi, haluan keventää sitä sanomalla, että miusta ainakin tällä hetkellä kaikenlaisen resurssien uudelleenkäytön (tai edes järkevämmän käytön) ympärillä on paljon hyvää pöhinää ja sitä vieläpä ruokkivat monet muuten negatiiviset asiat kuten maailmanpolitiikan kriisit ja "globaali markkinatalous" siten kuin sitä yleensä salaprotektionistisesti toteutetaan (esim. koska Kiinalle ei haluta antaa liikaa valtaa joidenkin mineraalien tuottajana, etsitään vaihtoehtoisia materiaaleja jotka joskus ovat itseasiassa jopa kaikinpuolin parempia). Ahneuskin ajaa joskus hyviä asioita...
Tämä tilanne ei ole vielä vaikealle edes kaukaista sukua, sanoo maailmanlopun maalari iloissaan. Odottakaapas vaan niin näette oikeasti vaikean!
PoistaTottahan se kyllä on, että resurssien loppuminen ja muunlaiset kriisitekijät aina ruokkivat myös luovia uusia ratkaisuja. Seuraan mielenkiinnolla aikani, kuinka tässä käy.
Ihmiskunta on osoittanut kykyä toteuttaa sanontaa "älykäs selviää tilanteesta johon viisas ei olisi koskaan joutunutkaan". Siitä voi yrittää ammentaa optimismia. Vaihtoehto tolle, ainakin miun kohdalla, olisi ryhtyä kyyniseksi linkolalaiseksi, ja siitä on ilo kaukana.
Poista