 |
| - No enhän minä velaksi, tietenkään! Meinasin maksaa käteisellä. |
On sentään hyvä, että isoimmat puolueet ovat yksimielisiä edes tästä. Liikuttavaa suorastaan.
Ne ovat yksimielisesti väärässä.
 |
| - Nyt on niin huonot ajat! Nyt pitää säästää niitä jyviä! Älä vaan ruoki meitä! (Peipponen tuupertuu lumeen.) |
Aina joskus joku talousguru ihmettelee tätä älyttömyyttä ja kertoo, miten muualla maailmassa ajatellaan. Täkäläiset pomppaavat heti vieteriukkoina vastaamaan, että todellakin olisi hienoa, jos valtio voisi näin huonona aikana tukea työllisyyttä rakentamalla vuokra-asuntoja, remontoimalla homekouluja ja korjaamalla teitä. Se olisi kaikkien etu. Ja lainaakin saisi nyt ihan ilmaiseksi. Kuulostaa muuten järkevältä! Mutta ei se täällä Suomessa käy päinsä, ei mitenkään uskalla ottaa enempää lainaa, velkataakkamme on nytkin jo lähes kestämätön. Velkamme on jo ylittänyt 60% kansantuotteesta, eli siitä mitä kansalaiset vuoden aikana tienaavat! Siis ajatus on kaunis, mutta meillä ei vaan mitenkään ole varaa elvyttää taloutta.
 |
| - Nyt loppuu se syöminen, pörhistän itseni ja paastoan. Säästetään tämäkin jyvä tuleville sukupolville. |
Kun Emua synnytettiin, Euroopan johtajat kynäilivät ns. Vakaus- ja kasvusopimuksen (1997). Se on rahaliittomme perusta. Siinä määrätään yksiselitteisesti että jäsenmaiden velka ei saa ylittää 60 prosenttia kansantuotteesta. Niin!
Ainoa, joka otti säännön todesta, oli Suomi. Jo sopimusta kirjoitettaessa useilla jäsenmailla oli enemmän velkaa kuin se 60%. Tällä hetkellä monien Euroopan vauraiden talouksien velka-aste lähentelee sataa prosenttia. Yhdysvaltojen talous pyörii nyt hyvin. Ei siellä kukaan ruikuta sitä, että velkaa on yli 100% kansantuotteesta. Japanilla on yli 200%. Entä sitten?
60 prosentin sääntö oli löydetty hatusta. Se ei perustu mihinkään.
 |
| Euroopan kartta, jossa maiden koko vastaa valtionvelkaa henkeä kohti lähde: Deutsche Bank 3/2015 Etsi Suomi-ruippana! |
Kaikki johtavat poliitikkomme osaavat kertoa meille, että täytyy ajatella tulevia sukupolvia. Jos otamme lainaa, se lankeaa maksettavaksi tulevaisuudessa. Varastamme omilta lapsiltamme. Ymmärtäähän sen jokainen oman kotitaloutensakin perusteella, että lainaa ei voi ottaa enempää kuin pystyy maksamaan.
 |
| - Se on niin totta! Nyyh! Äänestän! |
Tämä on silkkaa potaskaa.
Toki velka erääntyy vasta tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan ole lapsilta varastamista. Se on vähän niin kuin velan koko idea.
Toki poliitikko ymmärtää maalaisjärjellä, miten köyhän rahvaan tulee menetellä vähien rahojensa kanssa. Mutta on virhe verrata kotitaloutta valtiontalouteen, koska ne toimivat eri tavalla.
Minä odotan eläväni niin kauan, että saan maksettua tämän rintamamiestalon yläkerran, jonka ostin velkarahalla. Suunnittelen maksavani velat ennen kuin pääsen eläkkeelle.
Valtio ei suinkaan haaveile tilanteesta, jossa sillä ei olisi yhtään velkaa. Se ei pyri koskaan maksamaan kaikkia velkojaan pois.
Valtio ei aio jäädä eläkkeelle.
Valtiolla on aina velkaa ja tulee aina olemaan. Hyvinä aikoina sitä kannattaa lyhentää, niin että kovina aikoina voi nostaa lisää.
Nyt on kovat ajat.
 |
| - Koska olen pihan lihavin, minä saan päättää kuinka tehdään. |
 |
| - Jos meillä on kymmenen säkkiä kauroja, ne pitää kaikki kylvää keväällä. Jokainen jyvä, jonka syön, on pois ensi kesän poikasilta. |
 |
| - Kun kaikki jyvät säästetään kylvöön joka vuosi, saadaan talous lopulta tasapainoon. Ja kun Markkina on tyytyväinen, kaikki ovat tyytyväisiä. |
Voisitko sä lähettää tämän julkaistavaksi jossakin valtakunnallisessa mediassa?!!!
VastaaPoistaOn näitä julkaistu, just oli Hesarissakin juttu viikko sitten sunnuntaina. Kirjojakin on kirjoitettu. Kamalan hauska on Timo Harakan Suuri kiristys (2014). Miksi joku uskois mua, kun eivät usko asiantuntijoitakaan. Ja tarkkaan ottaen, tämähän ON valtakunnallinen media.
PoistaNo niinpä onkin, valtakunnallinen media siis. Eikä Harakka ole muutenkaan hullumpi ilmiö poliittisessa kentässä!
PoistaSillä on niin sana hallussa! Esimerkiksi tämä: "Euroopan parlamentti osoitti, että jos sillä ei olekaan hampaita, myös terävillä ikenillä saa aikaan ilkeitä puremia." :D
PoistaTai "Tälläkin kertaa katastrofi johtui [Kreikan] viranomaisten imaginääriluvuista." :D
PoistaSä selität nämä asiat niin ihanan ymmärrettävästi, että tämäkin juntti täällä tajuaa. Just tuskailen oman talouteni kestämättömyyden kanssa ja haaveilen ajasta, kun ei olis yhtään velkaa... ja olen ajatellu asiaa samalla lailla myös valtion kannalta. Mutta olen tainnut ajatella asiat vähän väärästä kulmasta katsottuna... en oikein tajua politiikkaa muutenkaan, saatikka noita isoja raha-asioita, mutta aina voi näköjään oppia!!
VastaaPoistaKiitos taas, Heli! Minusta tämä talousasioiden opettelu on ollut oikein hauskaa. Nyt en enää tiedä edes, mitä raha on! Olen siis edistynyt hienosti.
PoistaAjattelin ensin, että poliitikot tahallaan johtavat meitä harhaan, kun vertaavat valtiontaloutta kotitalouteen. Tässähän on hyvä tilaisuus saada omia intressejään runnottua läpi, kun on KRIISI, velkaa ei VOI ottaa, joten on PAKKO nostaa tai laskea niitä tai näitä veroja tai leikata sieltä tai täältä. Mutta armeliaammin ajateltuna ehkä ne eivät itsekään ymmärrä taloudesta sen enempää kuin keskivertokansalainen.
Pihalinnutkin osaa valtiontalouden yhtä hienosti ku mejän poliitikot :D ainakin teidän pihan linnut.
VastaaPoistaMie olin tänäaamuna kuulevinani peipposen viserryksestä pätkän, mutta aattelin että ne on vaan muita peippoja, jotka härnää mua - mutta on se näköjään teilläkin jo siellä!
Meille on koiraat jo tulleet, ainakin tuo yksi, mutta niitä ei ole vielä alkanut kovasti laulattaa. Miksiköhän?
PoistaSuurin ongelma taloudessa on kuitenkin ajatus sen pohjautumisesta jatkuvaan kasvuun. Onko se mahdollista? Minusta ei.
VastaaPoistaSuomen taloudesssa esimerkiksi verotusaste on jo sitä luokkaa, että se estää tehokkaasti esim. pienyritysten perustamista ja kysynnän lisääntymisen. Lisäksi esim. julkisen sektorin suuri osuus kansantaloudesta sekä tehottomuus ovat heikkoja kohtia. Perusongelmat piilevät siis aivan muualla kuin siinä, pitääkö ottaa lisää velkaa vai ei.
Kyllä, olemme edelleen tästä samaa mieltä. Jatkuva kasvu on mahdotonta.
PoistaKansalaiset kuitenkaan eivät halua hillitä kulutustaan, joten poliitikot eivät voi sanoa tätä ääneen, vaikka joku heistäkin sen varmasti ymmärtää. Poliitikon ensisijainen tehtävä on tulla valituksi, ja talouskasvua hillitsemällä se ei onnistu.
Hallitun muutoksen tie on siis meiltä suljettu, ja edessä on tuskallinen romahdus.
Julkisen sektorin suuri osuus kansantaloudesta johtuu siitä, että nyt taantumassa yksityinen sektori on pienentynyt. Lama-aikana näin kuuluu ollakin. Jos yksityinen sektori taas kasvaa, julkisen sektorin osuus koko taloudesta jää automaattisesti pienemmäksi. Suurin osa julkisen sektorin kuluista on palkkoja. Onko meillä liikaa sairaanhoitajia, opettajia tai sosiaalityöntekijöitä? No ei. Tehottomuus on todellinen ongelma. Esimerkiksi sosiaaliturvaa yksinkertaistamalla (perustulo) vapautuisi työntekijöitä kannustinloukkubyrokratiasta tekemään hyödyllistä sosiaalityötä.
Hyvä kirjoitus. Samantapaisia on hiljan ollut myös isommissa päivälehdissä. Suomihan ei muuten niinä tosi hyvinä vuosina lyhentänyt juuri laisinkaan velkaansa, mutta nyt muka pitäisi. En ole hyvä kirjoittamaan talousasioista, mutta seuraan kyllä aktiivisesti. Nyt pitäisi rakentaa ja korjata ja siten työllistää. Kun ihmisillä on töitä ja palkkatuloja, he myös kuluttavat rahaa ja silloin yritystoimintakin pyörii. Tämähän on ihan tavallista markkinataloutta. Toinen kysymys onkin tuo Sussin esittämä, pitääkö pyrkiä jatkuvaan kasvuun? Maapallon ja siten myös meidän ihmisten kannalta se on kestämätöntä.
VastaaPoistaKiitos, between. Tästä suomalaisten erikoisesta valtionvelkauskomuksesta ovat tosiaan viisaammatkin kirjoittaneet. Siksi onkin merkillistä, että kaikki valtapuolueet ovat saman harhan vallassa.
PoistaTai hei, ehkä poliitikot ovatkin ymmärtäneet, että talouskasvu ei voi jatkua! Siksi he vain VÄITTÄVÄT pyrkivänsä siihen, mutta niin nurinkurisilla keinoilla, että todellisuudessa talous taantuukin! Ovela suunnitelma! :D
Vaalikeskusteluja seuratessani tulee väkisinkin sellainen tunne, etteivät nämä meidän nuoret politiikot osaa ajatella kovinkaan monimutkaisesta. Kaikki ei näytä osaavan ajatella laisinkaan. Alkaa olla aika epätoivoinen tehtävä löytää sellainen ehdokas, jota äänestää.
PoistaKokeile ristiin Hesarin ja Ylen vaalikoneilla. Jos sama tyyppi nousee kärkeen molemmissa, se on se.
PoistaIhan loistavasti selkeytetty ja kiteytetty! Luin vielä uudestaankin, ja -ensimmäistä kertaa ehkä koskaan- tajusin edes vähän, mistä näissä asioissa on kyse.
VastaaPoistaKiitos näistä sanoista, Enne!
PoistaMie en ole ihan varma ymmärsinkö sen viisauden mitä yllä muut kiittävät. Valtion velassa on ainakin se yhteinen piirre asuntolainan kanssa, että siitä pitää maksaa korkoa ja muita hoitokuluja. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä näkyy tuohon tarkoitukseen ollun varattu 1,76 miljardia euroa. Se on esimerkiksi jokusen sata miljoonaa enemmän kuin lapsilisien arviomääräraha (1,48 mrd EUR). Toki nyt on velka halpaa, edellisvuonna velan hoitoon oli varattu selvästi enemmän vielä rahaa. Toisaalta, jos Suomen luottoluokitus merkittävästi nyykähtää, esimerkiksi siksi että luokituslaitokset katsovat että meidän kykymme hoitaa velkaamme tulevaisuudessa heikkenee, myös velan hoitomenot kasvavat.
VastaaPoistaEn sano, että sie olisit väärässä, mutta toisaalta kyllä miusta miljoona kärpästä voi olla väärässä, ja se että muut maat velkaantuvat lisää ei tarkoita sitä että moinen olisi pitkän päälle hyvä ajatus. Japani, jolla on tuo 200% velka-aste, on ymmärtääkseni jo parikymmentä vuotta ollut (talouden asiantuntijoiden mielestä) hyvin heikoilla - olkoonkin että arviossa voi olla osansa sillä että "eihän kasvamaton talous voi olla hyvä talous". Toisaalta jos velkaa on tarpeeksi, sen hyysäämiseen menee helposti kaikki mitä saa tuotettua, enkä mie usko että sekään on hyvä tilanne vaikka päästäisiinkin pois loputtoman kasvun ikeestä.
En nyt suorastaan tiedä olenko puolesta vai vastaan, ja jos niin kenen/ketä :)
Onhan se tietysti totta, ettei velkaa kannata huvikseen ottaa jos ei sille ole tarvetta. Meillä nyt kuitenkin olisi loistava sauma saada välttämättömiä töitä tehtyä, kun tekijöitä on joutilaana ja raha on halpaa, ja lisätä samalla kulutusta, vähentää työttömyyttä ja tuentarvetta ja saada talous elpymään - jos se siis on tavoite.
PoistaTuohon 60 prosenttiin takertuminen on yksinomaan suomalainen ilmiö. Velkaantumisen vaikutusta talouskasvuun on oikeasti myös tutkittu, ja tulosten perusteella ei kannattaisi mennä paljon yli 90 prosentin (http://scholar.harvard.edu/files/rogoff/files/growth_in_time_debt_aer.pdf). Tosin ei monikaan väitä, että Yhdysvalloilla menisi huonosti, vaikka ovat velkaantuneet paljon sen yli.
Japani on sitten ihan eri maata monestakin syystä. Esimerkiksi väestörakenne on siellä toisenlainen ja toisekseen se on itsenäinen maa, jolla on oma keskuspankki ja siten paljon enemmän liikkumavaraa kuin esim. Suomella. Japanissa puhkesi iso talouskupla, minkä jälkeen on taloutta elvytetty voimakkaasti velkarahalla. En pysty arvioimaan Japanin talousnäkymiä, mutta ei se ilmeisesti ainakaan konkurssiin ole menossa.
Mutta tosiaan Suomi näyttäisi nyt olevan menossa loistavaan suuntaan, eli poliitikkomme pyrkivät hillitsemään kasvua ja ajamaan kulutusta pysyvästi alemmalle tasolle. Sanokaamme sitä sopeuttamiseksi.
Huomasinpa muuten vahingossa, että tuossa linkkaamassasi Reinhartin ja Rogo ffin artikkelissa käytetty aineisto on ollut virheellistä sen "yli 90%" kategorian osalta, ja korjatun version mukaan ei silloinkaan vielä alkaisi mennä huonosti.
PoistaOlen epätieteellinen, mutta en suostu uskomaan, että rajaton velkaantuminen voisi olla yhtään sen enempää mahdollista kuin rajaton kasvukaan - olkoonkin että nykytaloudessa velka kiertää niin että kun mie lainaan siulta ja sie lainaat alakerran isännältä joka taas lainaakin miulta, kaikkien velka kasvaa mutta todellisuudessa yhteenlaskettu rahan määrä taskuissa ei kuitenkaan kasva. Pölhöä siinä on se, että jokainen meistä maksaa toiselle kuitenkin hoitokuluja velastaan...
Alan tulla tulokseen, että koko raha - ja siis myös velka - on mielikuvituksen tuotetta.
PoistaNiinhän se onkin! Foinikialaiset keksi rahan, että ei tarvinnut korvata palvelua palvelulla, vaihtaa työtä toiseen. antaa ilman vastalahjaa... tai mitä kaikkea siihen sisältyikään. Ja yhä me toimitaan, niinkuin raha olisi oikeesti totta.
PoistaVoi olla, että myös kiinalaiset keksi sen, niinkuin monta muutakin asiaa.
Nyt se ei edes ole kolikoita ja kultaharkkoja, vaan vielä enemmän mielikuvitusta, virtuaalitodellisuutta.
Raha (ja velka) todellakin ovat tänä päivänä varsin imaginaarisia asioita. Muistelen kuulleeni väitteen, että jos kaikki maailman velka menisi maksuun yhtäkkiä, maailmasta loppuisi raha... noh, imaginaarista rahaa on helppo tehdä lisää toki, mutta aika kaukana ollaan kultakannan ajoista.
PoistaSiitä voidaan ainakin olla yksimielisiä, että minkään prosenttiosuuden ylitys ei yhtäkkiä mullista asioita. Suomessa taitaa vaan olla ollut sellainen meininki, että nousukaudellakaan ei velkaa lyhennetä, koska silloinhan velan osuus muutenkin pienenee suhteessa kansantuloon (sen siitä saa kun katsoo vain sitä prosenttilukua), mikä on tietysti typerää jos unohdetaan oletus loputtomasta kasvusta, tai se, että seuraavan kuopan kohdalla voisi sitten hyvillä mielin vipata vähän markkinoilta. Siinä mielessä olisi hienoa, jos velanottoa vihdoin alettaisiin pysyvästi varomaan, oli syy mikä hyvänsä. Epäilen kuitenkin että koska politiikka vaihtuu vallassa olevien mukana, ja kansa diggaa lopulta kuitenkin lähinnä leipää ja sirkushuveja, seuraavan nousun kohdalla tämä kaikki on jo unohdettu.
VastaaPoistaSe on kyllä totta, että valtion kannalta olisi paljon järkevämpää vaihtaa työttömyyskorvaukset investointeihin. Tokihan valtio onkin sitoutunut erinäisiin suurhankkeisiin osarahoittajaksi (kehärata alkaa olla valmiina, länsimetro hyvässä vauhdissa, Tamperelle ilmeisesti tulee ratikka, ja mitä näitä nyt on). Toisaalta infrahankkeet, jotka yleensä ovat valtiorahoitteisia, työllistävät lähinnä vain suunnittelu- ja rakennusaloja, sekä niiden kautta kuljetusalaa ja konepajoja - ja työmaan läheisiä lounaspaikkoja (yritäpä mahtua raksan vieressä olevaan kebaberiaan keskipäivällä...).
Niin. Siinä työllistetään julkisilla rahoilla miesvaltaisia aloja, ja samanaikaisesti leikataan "ylipaisuneelta julkiselta sektorilta" eli naisvaltaisilta aloilta.
PoistaJep. Tosin on vaikea keksiä miten valtio voisi elvyttää suurilla naisvaltaisilla aloilla, paitsi nostamalla tukia jolloin ehkä palveluja käytettäisiin vähän enemmän. Tien pintaan on helppo vetää lisää asfalttia, mutta lapsia ei voi samalla tavalla taikoa lisää päivähoitoon, tai sairaita sairaaloihin (se olisi sitä paitsi varsin absurdi elvytyskeino). Tietysti noilla sektoreilla olisi varaa nytkin jo palkata lisää henkilöstöä, mutta kun se ei oikein käy talouden elvytyksestä (lääketieteellinen tehohoito ei taloutta saa elpymään)...
PoistaEi tarvita lisää hoidettavia, että voitaisiin palkata lisää hoitajia. Eri asia sitten, lähteekö talous kohisten kasvuun, kun viisikymppiset naisetkin saavat töitä vanhainkodilta. Sen paremmin kuin jos niiden ukot pääsevät raksalle. Minusta on kuitenkin hyvä idea antaa töitä mahdollisimman monelle, kun aivan välttämätöntäkin työtä on nyt tekemättä ja toisaalta ne harvat työlliset ovat ylityöllistettyjä. Voidaan jopa ajatella, että tämä olisi tärkeämpikin tavoite kuin se että pörssiyhtiöt tuottaisivat isompia voittoja.
PoistaSe kai on yksityiseen sektoriin suuntautuvan elvytyksen ajatus, että yksi sinne laitettu euro kertaantuu (tai ehkä oikeammin kiertää), kun taas vaikkapa hoivasektorilla lisäkädet eivät työllistä yhtään sen enempää muita käsiä työssä olemalla. Tietenkään tää ei ihan täysin pidä paikkaansa, koska työllisellä on oletettavasti enemmän varaa kuluttaa kuin työttömällä, mutta elvytyspolitiikka ei tähtää niinkään kuluttajien kulutukseen vaan enempi isompiin toimijoihin. Että tien rakentaja ostaa työtä maanrakentajalta, joka huollattaa koneitaan ja ostaa niihin polttoainetta, ja samalla tele- ja sähköyhtiöt saavat hyvän syyn uusia kaapelointejaan, ja ostavat työtä aliurakoitsijalta, joka tilaa lisää kaapelia kaapelin valmistajalta jne. Kaikki nämä firmat ostavat vielä ulkopuolelta palveluja tukitoiminnoilleen ja mahdollisesti vuokraavat työvoimaa. Kai.
PoistaPörssiyhtiöiden voiton kasvattaminen toivottavasti ei ole tavoitelistalla, koska ne helposti valuvat pienen joukon taskuun, eivätkä edes pysy kotimaassa. Moinen ei ole valtion tehtävä, yritys joka kaatuu ilman valtion tukea on talousmaailman lakien mukaan huono yritys ja joutaakin kaatua.
Mahtavaa miten olet tutkinut asiaa. Tuo karttakuva osoittaa meidän poliitikkojen suuren tyhmyyden. Viikko sijaisena ison kaupungin kotipalvelussa aiheutti minulle melkein vatsahaavan. Viime viikonlopun sinnittelin vielä siellä vatsasekaisin, juomatta ja syömättä, kun ei ole aikaa iltakierroksen aikana poiketa taukotuvalle vessaan ja asiakkaiden luona hygienia tilat eivät ole kovin kummoisessa kunnossa. Loput sijaisuudet peruin ja sanoin, että olen liian hidas ja en pysty syömättä ja juomatta suorittamaan tätä kilpajuoksua liukuhihnalla. Sain isot haukkumiset pomolta kaikki oli vain minun vikaani. Onneksi ihana opettajani koulussa lohdutti ja sanoi, että tämä peli loppui tähän. Että säästetään vain lisää julkiseltasektorilta ja pistetään kaikki vanhukset kotiin oman onnensa nojaan. Poissa silmistä, poissa mielestä!
VastaaPoistaHyvä, että reagoit! Se on yksi keino parantaa näitä asioita. Jos voit, anna ex-pomolle anteeksi. Hänetkin on ajettu nurkkaan ja pantu hoitamaan mahdotonta tehtävää.
PoistaSamaa mieltä. Kiitos, päikkä ja Mäntynen!
PoistaEilisessä Spotlight (YLE-fem) -ohjelmassa oli mielenkiintoinen keskustelu tästä paljon puhutusta julkisen talouden paisumisesta. Meillä kun verrataan julkisen talouden menoja bruttokansantuotteeseen, vaikka ne eivät ole laisinkaan yhteismitallisia. Ohjelmassa mainittiin, että jos samaa vertailumenetelmää käytettäisiin mittaamaan yksityisen sektorin menoja, prosenttiluku olisi yli 230. Siksipä siitä ei mitään puhutakaan. Ohjelma on varmasti katsottavissa Areenassa. Suosittelen.
PoistaEn ole onneksi pitkä vihainen. Uusia ovia on jo avautumassa. Ei voi löytää uusia mahdollisuuksia, jos ei uskalla jättää vanhaa taakseen. Ymmärrän, että pomollakin on tiukkaa, mutta silti miten alaisiaan kohtelee, on suoraan nähtävissä sairaslomissa, töiden sujumisessa ja sijaisten saamisessa ja työpaikassa pysymisessä.
PoistaNäin on. Eikä todellakaan tarvitse ensin hankkia lisää asiakkaita, että voisi sitten perustaa lisää virkoja. Tekemätöntä työtä olisi kyllä.
PoistaKiitos, between, vinkistä!
Päikälle! Pitkävihainen ei kannatakaan olla, siitä tulee tylsä olo ittelle.
PoistaAlaisten kohteluun voi vaikuttaa moni tekijä. Pomon persoonallisuuden lisäksi myös hänelle suodut mahdollisuudet, jopa burnout. Mutta olet oikeassa, "tuleen ei pidä jäädä makaamaan". Ja uusia teitä avautuu, kun uskaltaa jättää vanhat taakseen. Onnea matkaan sinulle!