Paksu paksuna

Mitä ihmettä Paksulle on tapahtunut? Ei hän ennen ole ihan noin paksu sentään ollut. Vai tekeekö hän sen tahallaan? On muka syövinään muina ukkoina, vaikka samalla pullistaa itsensä mahdollisimman komeaksi siltä varalta, että näkymättömät silmät tarkkailisivat häntä tuijan kätköistä.

Ja miten kauniit silmät ne ovatkaan! On kajalit ja valokynät ja kaikki metkut. Paksu ei ole huomaavinaan mitään, nokkii vain ahkerasti. Ainahan hän on näin purhea!

Voidaanko ehkä huomata, että Paksun oikea kylki valuu jopa vasentakin alemmas ja sen puolen sulat harottavat erityisen komeasti?

Tykkään Paksun soidintyylistä kovasti. En ole nähnyt hänen ajavan kanaa takaa ympäri pihaa, hän käyttää pikemminkin käänteistä psykologiaa: keskittyy täysin itseensä ja syömiseensä, sattuu muuten vain sattumalta olemaan näin paksu. Kävelee jopa poispäin kanasta, lähtee toiselle ruokintapaikalle ja jättää kanan yksin. Vai jättääkö? Kun kana seuraa kainosti välimatkan päässä, Paksu kääntyy kohti, tepastelee paikallaan ja kipittää sitten kanaa päin kaikki purjeet pullollaan. Muistuttaa itse asiassa aika paljon teeren tyyliä. Kun kana pakenee tuijaan, Paksu ei seuraa vaan jatkaa ruokailua.

Ehkä hän ei ole oikeasti niin hulluna rakkaudesta ja kanantarpeesta, että viitsisi jatkaa ahdistelua? Nyt hän jo siirtyy syrjemmälle, kävelee yli pihan ja toden totta jättää kanan tuijaan. Paksun on myös nähty seurustelevan sopuisasti toisen kukon kanssa, vaikka soidinaika on jo alkanut. Toisella kukolla oli tosin naama aivan talvikunnossa, hän ei muodostanut uhkaa Paksun parisuhteelle.

Tai no siis, näitä kanojahan riittää. On tummaa ja vaaleaa. Tuo taaempi kana on varmaan sukua niille tummille kukoille, joita päästettiin joitain vuosia sitten luontoon fasaanitarhalta, alle kymmenen kilometrin päässä täältä. Hänessä on suojaväristä huolimatta hiven eksotiikkaa. Ikkunasta kyttäävän naapurivahdin mielestä olisi tietysti erittäin hyvä asia, jos kanatkin pystyisi erottamaan toisistaan.


Olen viime aikoina raivannut pusikoita ja katkonut sadoittain luumupuunvesoja. Leikannut tyrnejä ja muita marjapuskia. Ulkona on ihmeellistä! Ihan kuin kevät! Liian lämmin työskennellä takki päällä ja kamala meteli, vihellys ja liverrys. Luulin jo kuulleeni kiurun, mutta ehkä se oli joku matkijalintu. Täytyypä käydä tarkistamassa.