sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Ikävä näky puronvarressa

Kävelyretkellä tuli vastaan pahaenteinen näky:



Puronvartta oli vähän siistitty.



Tämä puro laskee meidän talomme läheltä kulkevaan pieneen jokeen.



Viisikymmentä vuotta sitten tästä nousi vastavirtaan lohikalaakin.



Tervaleppää ja pajua lähti puron rannasta iso kasa, osa huonokuntoistakin. Molemmat puut ovat kovia vesomaan kannosta, joten tähän muodostuu lähivuosina läpitunkematon pöheikkö. Sitä sitten raivaussahalla koitetaan hillitä jos viitsitään.


Leppä kasvaa hyvällä paikalla satavuotiaaksi ja 25-metriseksi. Se tulee varsinkin vanhemmiten muodoltaan erittäin kauniiksi. Kuten kuvasta näkyy, vahingoittunut leppä muuttuu punertavaksi, ja siitä se on saanut nimensäkin. Leppä-sana on ennen tarkoittanut verta. Ovathan nämä kannot selvästi verisiä. Leppäkertun nimi on samoja peruja.

Ei minulla ollut tapana alvariinsa rymytä tuossa puronvarren metsikössä, niin että koitan olla surematta sitä liikaa. Satakieli palaa varmaan takaisin, kunhan vesakko taas nousee. Eipä sentään pesäänsä menettänyt; nämä puut kaadettiin oikeaan aikaan. Hyvä edes se.


21 kommenttia:

  1. En oikein aina jaksa ymmärtää.... miksi raivataan maa paljaaksi, miksi ei voitaisi jättää muutamaa puuta kasvamaan, ei ne kaikki ole lahoja ja vanha tervaleppä on todella kaunis ja tärkeä puu linnuille :(
    Aikookohan ne aloittaa tuon puron "entisöimistä" ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yhtään tiedä, mitä ne aikoo. Seuraan tilannetta.

      Poista
  2. Niin, isot vanhat puut on jotain mitä ei enää takaisin saa, kun ne kaataa pois... ei ennenkuin vuosikymmenien päästä, ehkä. Eikö tuotakin olis voinu siistiä vesaikon ja pienet puut raivaamalla? Mutta ei voi tietää, mitä on metsureilla ollu mielessä... toivottavasti satakieli löytää uuden pesäpaikan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei ollut mahdottoman laaja alue. Aika lähellä on metsikköä saman puron varressa. Tuo kohta vaan on nyt ruman näköinen jonkun aikaa.

      Poista
  3. No höh - sieltä täältä harventaminen olisi aina parempi kuin vetää jostain päin reunasta kaikki matalaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli juuri mieleen, että ei kai siihen ole tulossa talo! Tuo raiskio näyttää ihan sellaiselta, joita täälläpäin myydään "metsätontteina". Mutta on se ehkä siihen liian kapea ja jyrkkä kuitenkin.

      Poista
  4. No jaa, entivanhaan tuollaisessa kulttuurimaisemassa olevan puron/ joen varret olivat tyystin paljaat kaikesta kasvillisuudesta ja niissä laidunsi karja. Olivat komeita luonnonniittyja ja laitumia parhaasta päästä!

    Mutta joo, ei tervaleppää saa tietääkseni edes kaataa...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitat varmaan, että rantaniityillä ei kasvanut puita. Kasvillisuuden peitossa ne kyllä olivat, muuten ei olisi laiduntaminenkaan onnistunut. Näitä rantalaitumiahan on elvytetty monin paikoin. Olen itsekin katsellut tuota meidän läheistä jokilaaksoa sillä silmällä. Se tosin on nytkin puutonta joutomaata. Hienon laitumen siitä saisi...

      Poista
    2. Etsin tietoa tervalepän kaatamisesta, mutta missään ei sanottu, että se olisi kiellettyä. Paikallisia rajoituksia voi olla metsänhoitosuunnitelmissa, ja joitain komeita yksilöitä on rauhoitettu. Onko sinulla muunlaista tietoa asiasta?

      Poista
    3. Juu, heh, tokihan noilla niityillä ja laitumilla sentään erilaisia heiniä ja sammalia kasvoi! Kyllä, ei suinkaan puustoa, tai pansaikkoa...

      Jossain vaiheessa elämääni olen törmännyt siihen, että tervaleppä olisi jollain tavalla "rauhoitettu" puu. Oliskohan niin, että metsänhoidon suositukset sanoisivat noin, tai sitten jokin metsäsertifikaatti tms. Joka tapauksessa, kun tein aikoinaan metsätöitä (raivuuta yms) työkseni, oli ohjeena jättää tervalepät pystyyn.

      Poista
  5. Tääläpäin on kanssa tapana "siistiä" ojan varsia. Paikallinen haketusyrittäjä raivaa kaikki maholliset pusikot. Ei jätä mitään pystyyn. Menee isot ja pienet samaa kyytiä.

    VastaaPoista
  6. Kysynpä vain MIKSI? Mitä se hyödyttää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku hyvä ajatus siinä varmaan on taustalla, eihän muuten kannattaisi kalliita koneita ja miestyöpäiviä käyttää moiseen. En vaan tiedä, mikä se ajatus on.

      Poista
  7. Nyt on alkamassa joku kevätvillitys näköjään, aivan samantapaisen koneen tapasin eilen täällä päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tapasin sellaisen taas tänään, kun ajoin tuota kautta. Se oli nyt saman puron varressa siinä säästetyssä metsikössä. Tai siis siinä, jonka luulin säästyneen.

      Poista
  8. Espoon kaupunki tekee vastavaa täällä meilläpäin joka nurkassa. Sanovat sitä maisemanhoidoksi. Maisemaa kuullemma avarretaan..

    Tuhoamista se minun mielestäni on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa ei varmaan ole maisemallisia arvoja ajateltu, tai sitten maanomistajalla ja minulla on vain erilainen esteettinen näkemys. Ei ole kaupungin maata, eikä virkistysalueeksi kaavoitettua, tietääkseni. Enkä usko, että hakerankakasalla tienaa niin paljon, että saa raivauskuluja peitettyä, joten ansiomielessäkään tuskin ollaan liikkeellä. Varmaan silti on ollut joku hyvä tarkoitus, jota edistämään on mies ja kone maksettu.

      Poista
  9. Jos sen pöheikön (?) on katsottu haittaavan tai vaarantavan liikennettä. Siinä tiessähän on sillä kohtaa mutka (hyviä kuvia sulla taas!), joten ehkä autoilijat ei näe vastaantulijoita, kävelijöitä, pyörällä liikkuvia, hitaasti edellä ajavaa traktoria, hirviä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo voisi kyllä päteä pusikon siihen osaan, joka oli tien vieressä. Samalla on sitten menty rotkon pohjalle ja puron rantaan saakka, kun on kerran ollut koneet esillä.

      Ja nyt ne kaatavat puita tien toiselta puolelta, kun vauhtiin pääsivät. Kyllähän niistäkin näyttävät laitimmaiset pahasti haapsottavan tienäkymän edessä.

      Poista
  10. Kyllä on karua meininkiä tollaset kaikki tai ei mitään!!

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...