tiistai 29. heinäkuuta 2014

Ampiaisten hävittämistä, osa n

Nyt on taas se aika, kun ampiaiset muuttuvat hyödyllisistä pölyttäjistä ikäviksi kiusankappaleiksi, jotka tunkevat lautaselle ja suuhun.

Puuliiterin katon sisällä oli iso pesä. Siihen ei päässyt käsiksi millään, joten tällä kertaa asuntoyhtiömme tuholaistorjuntayksikkö käytti imuria ja kulkureittien tukkimista. Tavoitteena, että grillipaikan ilmatilaan kohta mahtuisi taas pari ihmistäkin.

Ulkopuolelle jääneet ampiaiset piti imuroida vielä toistamiseen, mutta parissa päivässä pesä oli lakannut toimimasta.

Pesän hävittäminen kertarysäyksellä olisi kyllä ollut meille mieleen monestakin syystä, mutta nyt emme siihen pystyneet, ja siksi meneteltiin näin. Koko ampiaistentappamisen tarpeellisuudestakin voidaan esittää perusteltuja näkökantoja puolesta ja vastaan. Asia on minulle vähän hankala. Mutta ei ilmeisesti niin hankala, etteikö lähimpiä ampiaisia kuitenkin hävitettäisi loppukesästä.

Grillipaikan ilma ei enää ole ampiaisia sakeanaan. Päivän pahimman helteen väistyttyä kokoonnumme sinne. Illat ovat lämpimät. Pitkähihaista ei tarvita. Hyttysetkään eivät jaksa lentää. Alakerran isäntä tekee ihanaa paistettua jeerakesäkurpitsaa. Sitä haluaa aina vain lisää. Koitan jollain konstilla houkutella isännältä reseptin täällä julkaistavaksi. Kohta on taas pula hyvistä kesäkurpitsaresepteistä vähän joka mökissä.

22 kommenttia:

  1. Mä pohdin samaa hommaa, mutta en ainakaa viellä ala tappohommii. Meil on todella iso ampparipesä talon viereisellä kuistilla. Melkein jo meikäläisen pääkopan kokonen. Kun kuistin rakenteisiin kopahuttaa iskun, tulee pesästä 3-500 ampparia pörräämää ja tarkastaan mestoja. Hirvee määrä. Siks koko kuisti on hiukkasen pois käytöstä. Ei ne kimppuun käy vaikka siinä liikkuu ihan tavallisesti mutta kun ne meinaa tulla syöpöttelemää ihan ilman kutsua.

    Jatkamme yhteiseloa ekaan pistämiseen asti. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea yhteiselolle. Toivottavasti ei pistä teidän nelijalkaisia perheenjäseniä! Meillä pisti kerran kania kuonoon.

      Poista
    2. On me niitä kaikkia saatu nauraan ku tulevat itkeen et amppari pisti ja sit on kirsu ja/tai kuono turvoksissa. Mua pisti amppari kerran kaulaa. Siihen tuli nyrkin kokoin patti.

      Poista
  2. Mä odottelen täällä kieli pitkälläni sitä jeerakesäkurpitsareseptiä! Toivottavasti alakerran isäntä antaa. ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii ja kaiken päälle viellä lupaa että reseptin saa julkasta. ;DDD

      Poista
    2. Koitetaanpa ruinata, jos se pian suostuisi.

      Poista
    3. Etteköte ny tajuu mun seksiin liittyvää lohkasua lauseesta: "Toivottavasti alakerran isäntä antaa". ;DDD

      Poista
    4. Alakerran isäntää se nauratti kyllä kovasti jostain syystä. Varmaan jotain mieshuumoria.

      Poista
    5. Niin siis oli mullakin jotain kaksimielistä mielessä tuota kirjoittaessa. ;-D

      Poista
  3. Meillä alkaa elokuussa kattoremppa + kylmävintin kunnostus, ja en uskalla edes ajatella, kuinka monta pesää siellä vintillä majailee. Pakkohan ne on jotenkin hävittää jotta remppamiehet saa tehdä hommansa rauhassa. Mutta miten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellei mehiläistenhoitajan varusteita ole käytettävissä, pesänhävittäjällä kannattaa kuitenkin olla mahdollisimman kattava suojavarustus, esim. sadeasu tai muu suojahaalari, ja jotain päässäkin. Lahkeensuut voi teipata saappaisiin jne. ettei ampparit pääse vaatteiden alle. Hävityshommiin ryhdytään vasta illalla, kun ampparit ovat kaikki menneet pesään. Meidän systeemissä koko pesä pujotetaan esim. paperikassiin, leikataan irti juuresta ja suljetaan kassi sukkelaan. Laitetaan sellaisenaan kunnon nuotioon. Voi sen varmaan jollain muullakin konstilla tuhota.

      Pienet yhden emon pesät, sellaiset tennispalloa pienemmät, voi hävittää odottamalla ensin, että emo poistuu pesästä, ja irrottamalla sitten pesän kiinnityspinnasta. Koko systeemin voi syöttää esim. kanoille tai muille taivaan linnuille. Emo palaa pörräämään paikalle, mutta ei osaa mennä pesään, kun se ei ole kohdallaan. Suojavarusteita ei tarvita.

      On myös olemassa tuholaisten hävittämiseen erikoistuneita firmoja, jotka hoitavat homman maksusta.

      Poista
    2. Pään suojaksi huppari tiukasti ja naaman eteen vaikka huivi, niinkuin anarkisteilla mielenosoituksissa. Tiiviit suojalasit ovat kanssa hyvät. Tällä asulla ei ryömitä yläpohjassa, kun ristiselkä tulee paljaaksi.

      Mulla on nyt viimeeksi ollut kertakäyttöinen kokohaalari (mm. Tyvek-merkkiset ovat isoimmissa rautakaupiossa ihan vakiokamaa) niissä ei ole aukkoja taskuille, joista pikku pistiäiset voisivat tulle iholle, eikä ristiselkä paljastu. Niiden pitäis kuulemma hengittää, mutta tosi kuuma niissä kuitekin tulee.... Sadeasussa vielä kuumempi. Kaljaa pitää olla varattuna paljon - sitten urakan jälkeen.

      Mulla on naaman suojana jostain nettikaupasta halvalla ostettu suomalainen ylijäämäkaasunaamari ilman suodatinta. Toi on hyvä siinä, että sisäänhengitysilma kirkastaa silmien edessä olevan lasin, näkee mihin ryömii. Hanskat ovat kanssa tärkeät, koska käsillä pitää saada ote pesästä ja tikkaista, puukosta tms. ja ampiaiset yrittävät kyllä pistää, jos/kun huomaavat vaaran ja kolmen piston jälkeen käsiin sattuu ihan vietävästi. Mulla on nykyään kahdet hanskat päällekäin, ohuet työhanskat alla ja nitriilikumiset kertakäyttöhanskat päällä. Jos tarttis ryömiä jossain yläpohjassa, niin jesaria ranteisiin...

      Varsinakaan jos on allerginen ampiaisten puremille, ei tähän hommaan kannata itse ryhtyä.

      t. Alakerran isäntä

      Poista
    3. Loistavat ohjeet, varsinki toi olutpuoli!

      Poista
  4. Hyvä, että joku uskaltaa tuhota ampiaispesiä!!! Minä pelkään niitä edelleenkin, vaikka olen oppinut elämään niiden kanssa kirkumatta ja huitomatta

    VastaaPoista
  5. Meillä on ampparipesä kanien ulkohäkissä. Tai korjaan surukseni, että kanin... meiltä on nimittäin tänään kadonnut toinen kani. En tiedä kuka vei ja miten, missään ei näy mitään jälkiä... mutta kadonnut on. Voikohan joku lintu tulla ja viedä, tiedätkö? Aitaus on sellanen, että siellä on pieni leikkimökki keskellä ja ympärillä aidat niin, että ehkä 1,5m on mökin ympärillä tilaa joka suuntaan. Voiko joku lintu oikeesti tehdä sinne syöksyn, napata saaliin ja nousta taas pystysuoraan ylös? (Mies väitti että ei todellakaan voi, kunnes...) Aitaus on 2m korkea. Kanit on olleet aitauksessa jo 2kk ja nyt sit loppukesää jo mennään kun näin käy... harmillista.

    Mutta siitä ampparipesästä... se on aika harmittava, kun koko ajan saa olla pelko persiissä siellä aitauksessa ollessaan, ja vähän siinä ympärilläkin. Lisäksi ampparit käy imeskelemässä pesäaineita mun pyykkipojista, narut on siinä lähellä. Olen parikin kertaa tainnut napata just sellasesta pyykkipojasta kiinni, missä on ollut amppari.. Mua ei ole pistelleet (vielä...), mutta mies sai tänään kokonaista kolme osumaa, kun koitti vielä siellä mökissä etsiä olisko se kani kuitenkin sinne jonnekin piiloutunut...

    Miten muuten kani reagoi pistoon?? Toivottavasti eivät ala sitä reppanaa tuikkimaan... Hiukan olivat kyllä ampparit tänään enemmän näreissään kuin yleensä, johtuisko kelistä tai jotain. Viritettiin nyt siihen koko aitauksen ylle rastasverkot (jos murhaaja tuli sitä kautta...) ja ampparit tuntui siihenkin vähän törmäilevän ihmeissään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ampparit hermostuvat takuulla siitä rastasverkosta. Eikö sitä pesää pysty hävittämään/hävityttämään? Me lopetettiin kerran kani, jota oli ampiainen pistänyt kuonoon, kun sen hengitys alkoi käydä työlääksi. Kani ei kuulemma pysty hengittämään suun kautta. Kipeähän se tietysti on kuin mikä, vaikka eläin ei sellaista näytä. Se kani oli joka tapauksessa menossa poistoon, joten ei haluttu antaa sen turhaan kärsiä kipua, vaikka olisi ehkä hengissä selvinnytkin siitä pistosta.

      Olette tietysti tutkineet, ettei kaniaitauksen ali ole kaivettu tunnelia? Tunnelin suuaukko voi olla jossain kauempanakin ja toinen pää vaikka mökin alla. Kuinka isosilmäistä verkkoa aitaus on? Kani pusertautuu uskomattoman pienestä reiästä. Kärppäkin voi tulla verkonsilmästä sisään ja viedä kanin vaikka palasina, ellei muuten mahdu. Teoriassa voi joku petolintukin tuolla käydä. Täällä kanahaukka oppi laskeutumaan maahan ja kävelemään puskaan, jossa fasaanit piileskelivät. Ei sitä koskaan tiedä, mitä ne keksivät, vaikka ovatkin tyhmiä. Olisiko joku ihminen voinut käydä teidän tietämättä kanihäkillä? Ehkä joku lapsi on halunnut vain käydä paijaamassa, ja siltä on päässyt kani karkuun, eikä kehtaa tunnustaa. Voihan joku olla sen varastanutkin, mutta ajattelisin mieluummin että on käynyt vahinko. Toivottavasti löytyy vielä hyvässä kunnossa!

      Poista
  6. Minun asenne on ollut vähän että jos ei hävitettäis niitä amppareita, kun on niin paljon ollu puhetta siitä, että ne muutenkin on katoavaa sakkia... Mutta ehkä toi on pakko hävittää. Samoin meillä on iso puuklapikasa, jossa pörrää ahkera porukka... tosi hankalaa! En tiiä miten tonkin pesän oikein ees hävittäis, ehkä jotain on nyt kuitenkin tehtävä.

    Mutta sitten ilouutisia: illalla myöhään katsoin ikkunasta ulos ja mitä ihmettä... siellä se pupu oli aitauksessa... en todellakaan tajua mistä se sinne tuli!! Meitä oli kolmekin ihmistä katsomassa sinne mökin alle, onko se siellä tai lähteekö sieltä tunneleita - mielestämme ei. Mutta jossain se siellä taisi kuitenkin piileskellä. Täällä kulmalla maata on niin hirmuinen ollu tämä helle, että varmaan on sitten kuitenkin kaivanut jonkun kolosen missä majaa piti pahimman ajan yli. Mutta pupu on siis onnellisesti takaisin! (Se aitaus muuten on kompostiaitaa, en usko mitenkään että siitä läpi tulisivat. Ja sen aidan yläpuolella on sitten kanaverkkoa sinne pariin metriin saakka. Ja me asutaan niin omassa rauhassa, että täällä ei ketään vieraita lapsia ainakaan käy. Mutta kyllä mullakin toisaalta mielessä kävi sekin vaihtoehto, että onko joku pitkäkyntinen käynyt nyysimässä meidän pupusen!)

    VastaaPoista
  7. Reilu kaksi viikkoa sitten huomasin yllätäen takapihallamme suuren, mustan pilven. Katsottuani ja kuunneltuani hetken aikaa tarkemmin, totesin sen olevan tuhansista ampiaisista/ mehiläisistä koostuva "lauma". Aikansa siinä pörräiltyään, ne katosivat, mutta osa niistä jäi talomme katolla olevaan savupiippuun, nähtävästi pesän tekoon. Talomme savupiipussa on kaksi hormia, joista vain toinen käytössä ja käyttämättömään on laitettu styrox-levy hormin sisään.

    Ja tietenkin on niin, että pienet ystävämme ovat koko ajan sen käyttämättömän hormin ympärillä ja niitä on kymmeniä! Elokuun aikana meille on tulossa nokinuohooja vuosittaiselle käynnille, joten herhiläisten hävitys olisi suoritettava ennen sitä; nuohoojaa emme viitsisi laittaa suoraan katolle pistiäisten saaliiksi...

    Kaipaisin hyviä vinkkejä mahdollisen pesän hävitykseen; kumpikaan meistä ei halua nousta katolle katsomaan, kuka siellä kotiaan pitää, itse olen vielä harvinaisen allerginen siivekkäiden pistoille. Jos pesä olisi toimivassa hormissa, laittaisimme näiden helteiden uhallakin tulet uuniin, mutta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etsikää alueeltanne tuholaisten hävittämiseen erikoistunut firma. Jos hormissa on mehiläispesä, tulien sytyttäminen ei enää auta.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...