Minulla pitäisi olla joitakin Tove Janssonin aikuistenkirjoja ihan alkukielellä. Niistähän voisi koittaa saada tolkkua kesän kunniaksi. Onneksi ladoin kirjat laatikoihin suunnilleen aakkosjärjestyksessä, että ne on helppo löytää. Ja onneksi J on vain osittain muiden laatikkopinojen takana, siis ihan näkyvissä vaikkakaan ei noin vain esiin vedettävissä.
Janssonin kirjat ovat tuolla alimmaisessa laatikossa oikealla.
Toisaalta: Onneksi Radioteatern oli niin kaukaa viisas, että laittoi Toven itsenä lukemaan kirjojaan ääneen 80-luvulla. Näitä äänitteitä pyörii nyt radiossa ja niitä voi kuunnella jatkossa arkistossa ilman takarajaa. Ja ajattele, mitä kaikkea lukijan äänestä voi saada irti! Voi ymmärtää jotain ihan uutta. Ja vaikka oppia ruotsia.
Vielä ehtii nauttia sadepäivistä. Ja oikein kova tuulikin lasketaan varmaan työskentelyn esteeksi. Tai sitten helle.
Joku ehkä voisi kuunnella Tovea korvanapeista samalla kun puuhastelee. Minä nyt en kumminkaan tee niin.
Hieno kirjalaatikkokokoelma! Mulla on vähän sama tilanne - äidin perikunnan kirjalaatikot vielä mökillä nurkassa lajittelemattomina ja hyllyjä vailla... Kun olen sen mökin viistopalovintinkin jo täyttänyt äidin ja vanhempiensa muilla laatikoilla ja sen sellaisella - niin kirjalaatikot ovat ihan kivasti esillä yläkerran parvitasanteella. Keväällä ostin jo hyllynkannattimiakin, miehen mielestä rumimmat mitä ikinä löytyykään... Mutta eiväthän ne sieltä kirjojen takaa näy! Siis sitten kun saan hyllyt askarreltua... Luku- ja kuunteluiloa sinne! :)
VastaaPoistaKiitos, Saara! Täytyy laittaa kirjat tiuhaan, jos hyllynkannattimia ei kärsi katsella. Tarpeeksi matalat hyllynvälit vaan. Ehkä ne hyllyt kuitenkin päihittävät laatikkopinot, mitä kauneuteen tulee. Mukavaa hyllytystä!
PoistaTasan ei käy onnen lahjat… meillä on ollut täällä kai kaksi kokonaista sadepäivää sitten huhtikuun. Sellaista sadepäivää, että olisi voinut hyvällä omalla tunnolla pysyä sisällä koko päivän. Olisi voinut näitä kelejä vähän tasoitella Norjan ja Suomen välillä - molemmille jotakin :).
VastaaPoistaLuovuin suuresta osasta kirjojani kun muutin tänne. Niiden muuttaminen Suomessakin oli aika tuskaista hommaa, mutta ulkomaille niitä ei ollut mitään järkeä rahdata. Mutta kas kummaa, nyt reilut kaksi vuotta täällä asuttuani, kirjahyllystä loppuu taas tila (siivoan just kirjahyllyä)! Ja noita Tovenkaan kirjoja mulla ei vielä ole… Miten tässä näin pääsi käymään?
Kirjahyllyillä on taipumus täyttyä. Vähän niin kuin liitereillä.
PoistaKirjojen muuttaminen on... juu, ei me muuteta, 25 vuotta on asuttu. Mutta tiedätkö mitkä laatikot purimme ensin? Kirjat.
VastaaPoistaTuosta merkintätavasta noissa laatikoissa: näen yhden laatikon, jossa on AS-DO ja toisen, jossa on DO-HE. Kummassa siis ovat DO-alkuiset, vai onko niitä ehkä molemmissa?
DO on varmaan mennyt keskeltä poikki, mutta en muista enää. Keitähän DO-alkuisia kirjailijoita kaunokirjallisuushyllyssäni edes olikaan?
PoistaMinäkin olen aina purkanut ensin kirjat, kun olen muuttanut. Sillä lailla saa kätevästi laatikoita pois keskilattialta, ja kirjojen paikkoja ei tarvitse kauheasti miettiä, kun hyllyn paikka on ensin löytynyt. Sen jälkeen tuntuukin, että on asettunut taloksi.
Juuri eilen tuskailin, mihin saan kirjoja mahdutettua. Niitä on joka nurkka täysi, vaikka karsintaa on tehty.
VastaaPoistaAika hyvin näyttää pärjäävän ilman useimpia kirjoja. Luulenpa, että laatikoita purettaessa puoletkaan ei pääse enää hyllyyni.
PoistaOvien päällä on monesti ihan loistavaa hukkatilaa vielä yhdelle kirjahyllylle.
Sinulla on samanlainen kirjahylly, kuin minulla...tai minulla on muovisia muutolaatikoita...laatikot pinossa varastossa..ja niitäkin ON monta..:)
VastaaPoistaKuinkahan monta vuotta pitää säilyttää tavaroita varastossa, ennen kuin uskoo, ettei tarvitse niitä ja että ne voi laittaa kiertoon? Katsotaan.
PoistaKirjahylly ei enää kuulu laisinkaan kodin huonekaluihin. Paljon taitaa olla ihmisiä, jotka eivät ylipäätään enää lue ollenkaan. Minun on vaikea luopua kirjoista. Mistä muusta tahansa, mutta ei kirjoista.
VastaaPoistaTässä on monella minimalistillakin tiukka paikka. Eihän nyt lukemisesta voi luopua! Kirjaston varaankaan ei jostain syystä muka uskaltaisi heittäytyä. Mutta annas olla, kun lukulaitteet yleistyvät. Voi kantaa koko kirjastoa yksissä kansissa. Luulen, että tarvitsen sellaisen.
PoistaAina voi lukea!!! Sateella sisällä, poutasäällä vaikkapa omenapuiden alla riippukeinussa... Ja oikeasti kuka pystyy kuuntelemaan äänikirjaa samalla, kun tekee kotitöitä. Siinähän katoaa tarina. Nyt vaan luovuus käyttöön ja miettimään mihin kirjat saa esille. Pois niitä ei voi heittää
VastaaPoistaMinä luen aina! Mutta kyllä osasta vinttikirjoja on aika ajanut ohi. Kaksi kirjahyllyä saan mahdutettua (niiden pienten lisäksi, jotka ovat vessassa, huusissa ja vierasmajassa), loput kirjat menevät kierrätykseen, ja mitä tarvitsen niiden kahden hyllyllisen lisäksi hankin sähköisessä muodossa. En minä Tove Janssonista luovu.
Poista