Tielle ehtiessäni häiritsin tahattomasti valtavaa albatrossia, tai olisiko ehkä kuitenkin ollut lokki, joka oli putsaamassa jotain liikenteen uhria tieltä. Lokki otti saaliin nokkaansa mutta ei jaksanut kantaa sitä vaan pudotti sen naapurin pihalle ja jäi ärsyyntyneen näköisenä lyhtytolpan nokkaan odottamaan, että rauhanhäiritsijä poistuisi turvallisen välimatkan päähän.
Kun sitten palasin kotiin lehdet kainalossa, ajattelin ottaa valokuvan edes jostain, kun en näistä äskeisistä tapahtumista ehtinyt, ja tein pienen kierroksen räkätinpesän kautta. Tämä viimeisin versio on omenapuussa. Kuinka ollakaan, tulin liian myöhään tännekin. Pikkuräksät olivat juuri sinä aamuna lähteneet pesästä. Tarkempi silmäily paljasti, että viimeinen natiainen oli ehtinyt räpistellä pesältä vasta metrin päähän.
Alakuvassa näkyy se viimeinen pahnanpohjimmainen. Sillä on vielä vauvatukkaakin. Mutta kun isot siskot lähtivät maailmalle, hänkin lähti sitten.
Kun emo räkättää varoituksen, pienet hiljenevät ja jähmettyvät paikalleen. Silloin niitä onkin vaikea erottaa. Alla taas ylen suosittu piilokuva: etsi kuvasta räkätin pesä ja poikanen. Kuvia saa vähän isommaksi napsauttamalla niitä.
Tein eilen myös suursiivouksen kanilassa. Enpä muistanut viedä sinne sen jälkeen mitään jyrsittävää. Iltamyöhällä grilliltä tullessa kuului kanilasta kamala rouskutus; siellä syötiin seiniä. Kipaisin siis vielä hämärissä voimasakset kainalossa tontin perimmäiseen takaryteikköön, jossa pursuaa valtava villiomenapuu. Aioin juuri klipsaista siitä oksan, kun huomasin, että se oli varattu. Puolen metrin päässä nenästäni, juuri kyseisen oksan päällä istui pieni paikalleen jähmettynyt räkätinpentu.
Piti sitten katkaista toinen oksa. Tämä lintu ei liikahtanut paikaltaan mihinkään.
 |
| superkuu pilvessä |
Voi miten ihania kuvia! Räkättimuksut ovat hauskoja seurattavia. Erään kanssa tuossa keväämmällä kerättiin yhdessä kuusenkerkkiä. Kova huomata että on ihmisiä, joiden mielestä räksä ei ole pelkkä tuholainen ja maanvaiva.
VastaaPoistaOnhan se myös tuholainen ja maanvaiva, mutta ei siitä eroonkaan pääse. Räksät syövät saskatoonit, minulle ei jää yhtään, mutta syökööt nyt sitten. Äskenkin juuri oli yksi pikkuräkätti saskatoonissa eikä lähtenyt pois, vaikka tulin viereen. Tykkäsi, että on hänen puska. Ja on räksistä hyötyäkin, karkottavat petolinnut kanaparveni päältä.
PoistaOn nuo räkätin poikaset suloisia, vaikka niiden laulusta en niin tykkääkkään..:))
VastaaPoistaOnneksi eivät haukatkaan tykkää.
PoistaNiin se vain on, että lintulapsetkin ovat varsin suloisia. Aivan kuten kaikki muutkin lapset, ihmisten ja eläinten.
VastaaPoistaNo jaa, tästä voidaan olla useampaakin mieltä. Vastakuoriutunut räksä tai vastasyntynyt pupu eivät ole minusta erityisen ihania, ja tunnen useita vähemmän suloisia lapsiakin. Mutta jossain vaiheessa kyllä.
PoistaMeillä jos Pekan mielestä ei oo mieleistä sapuskaa, se kipasee pihalla ja tulee kohta kuistille syömään räksänpoikasta. Räksät poikasineen on aina ollu Pekalle helppoa saalista.
VastaaPoistaHyviä kuvia oot napannu!
Noitahan ottaisi kiinni vaikka käsin, ovat tosiaan helppoa ruokaa.
PoistaKiitos taas vauhdikkaasta kuvauksestasi - eläinmaailma on ihmeellinen.
VastaaPoista:)
PoistaOnneksi huomasit räkätin, etkä sahannut sitä oksaa. Sehän on se sanonta, muistatko, 'joka toiselta oksaa sahaa'... vaan miten se jatkuu:D
VastaaPoista... sitä tikulla silmään? Vai nokalla?
PoistaVai muisteletkohan sinä nyt sitä, että se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.