lauantai 12. heinäkuuta 2014

Lassilan tilalla

Teimme retken Lassilan tilalle Tuusulanjärven rantaan. Onhan se siinä ollut aina, mutta nyt vasta kävin siellä ensimmäistä kertaa. Ostimme kananrehua. Luomukauraa, kun sopivasti sattui olemaan kaurasäkki loppumaisillaan. Ja sellaisen kivan kananjuottolaitteen, joka alla olevassa kuvassakin pilkistää.


Tuo höyhenmöykky tuossa on jätti-kochin. Se on kana. On se.

Alakerran isäntä tykkää noista villahousukanoista. Varmaan meille tulee brahmoja... Sitten kun on joku ensin rakentanut riittävän ison talviasuttavan kanalan, että sinne sopii monta sorttia. Minä kun tykkään maatiaisista.

maatiaiskanoja, Alhon kantaa

Maatiaisiakin on niin monta erilaista kantaa. Nämä meidän nykyiset ovat sekarotuisia, mikä on minusta kyllä hyvin sympaattista, mutta joidenkin mielestä on tärkeää säilyttää kaikki eri kannat puhtaina ja hengissä. Vaikka kanta olisi kotoisin yhdeltä ainoalta tilalta. Luulisi, että siinä on kapea geenipohja silloin. En nyt oikein tiedä, mitä mieltä pitäisi olla. Ovatko ne hyvinkin arvokkaita ne erilliset kannat olemassa, vai riittäisikö, että säilyisi vain sellainen suomalainen yleismaatiaiskana? Tai kannattaisiko yhdistellä toisiaan muistuttavia kantoja niin, että saisi vaikka pari kolme erilaista kantaa ja niihin vähän nykyistä enemmän geneettistä vaihtelua? Pitää varmaan perehtyä maatiaiskantojen säilyttäjien perusteluihin, että osaisi muodostaa asiasta jonkunlaisen mielipiteen.



Lassilan tilalla on esillä maatiaiskanoja muutamaa eri kantaa, erilaisia rotukanoja ja sitten ns. tehotyttöjä, hy-line -browneja, eli niitä samoja hybridejä, jotka munivat kaupan rasioihin ruskeita munia. Täällä vain vähän väljemmissä oloissa kuin luomumunienkaan vaatimukset edellyttävät.

hy-line -munijoita


Tässä tehdään ilmeisesti kanapataa.



Monenlaista pientä siirrettävää tai muuten vain näppärää kesäkanakopperoa saimme myös tarkastella. Näistähän voi saada vaikka ideoita!




Tipuja nähtiin tietysti myös. Ja oli siellä muitakin eläimiä, mutta ei nyt kaikkea sovi tässä näyttää. Mene itse katsomaan, jos kiinnostaa.



Ennen kuin lähdet, tarkista netistä, että Arjan aitta on auki. Sieltä saat kahvia ja pussiteetä pahvimukissa, kotitekoisia leivonnaisia, wanhan ajan limsaa ja walistusta. Alakerran isäntä lähettää terveisiä, että kinkkupiirakka oli hyvää.


Lassilasta voi myös vuokrata tai ostaa itselleen kesäkana-aloituspaketin: kaksi kanaa ja kukko, rodultaan niitä tehomunijahybridejä. Kyselin alholaisia, mutta ihmiset kuulemma haluavat kanoja, jotka varmasti munivat joka päivä. Täältä niitä saa.

----------------------

Athena, Jolana ja Maruska, sydämellisesti tervetuloa tämän blogin jäseniksi!

8 kommenttia:

  1. Pitää mennä käynään tuolla kun kerran se meidän kunnan rajojen sisällä on. Mitenhän se menee, kun mulla on turhamainen fiksaatio mustiin elikoihin ja maatiaiskanoissa olen nähnyt mustiakin. Mistähän mä niitä lähtisin kaivelemaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lassilan tilalla on myös Savitaipaleen kantaa. Kauniita mustia ja harmaita. Musta taitaa olla suomalaisen maatiaiskanan tyypillisin väri, niitä on monessa kannassa. Osa on mattamustia, osa kiiltäviä; varmaan löytyy sinullekin sopivia. Tekstissä on linkki säilytysohjelmaan, sieltä löytyy kasvattajia. Ja tietysti munanetistä.

      Poista
  2. Maailman parhaat kanamunat ja jauhot sai aikoinaan juuri Lassilan tilalta. Vakituiseen siellä käytiin kun melkein vieressä asuttiin. Ihanaa, että se on vielä olemassa ja näköjään laajenee koko ajaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihinkäs se sieltä häviäisi, kun sama suku on pitänyt tilaa jo 1600-luvulla. Nythän on tilausta pihakanoille ja kanatarvikkeille.

      Poista
  3. Meidän kanat ovat noita Alhon kantaa olevia maatiaisia, paitsi Siiri on hy-line brown. Eli jos alhot kiinnostavat, meiltä olisi tarjolla syksyllä puhdasrotuisia nuorikoita. Mutta jos tykkää sosiaalisemmista kanoista, hy-linet ovat kyllä juuri niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset! Pystyn kuitenkin ottamaan kanoja vasta kesän alussa, kun ei ole talvikanalaa. Vielä.

      Poista
  4. Olen myös miettinyt useasti tuota er maatiaiskantojen säilytyshommaa. Sisäsiittoisuudellahan alun perin käsittääkseni nuo eri kannat on saatu muodostumaan. Luulisi, että pidemmän päälle tekee hallaa kanakannan terveydelle. Pitänee myös perehtyä noihin säilyttäjien perusteluihin, ehkä sillä tämänkin asian tiimoilta sitten viisastuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin Omat kanat, omat munat -kirjasta, että maatiaiskanojen DNA-selvitys on työn alla. Jospa se paljastaisi, ovatko jotkut kannat niin läheistä sukua, että ne voidaan laskea yhdeksi. Ulkopuolisesta vaikuttaisi järkevältä.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...