Liinua kiusataan

Kanakirjoissa kerrotaan, että kanat eivät hyvissä oloissa noki toisiaan. Nokkimisjärjestys on myytti, ja sitä voi saada esiintymään ainoastaan kokeellisissa olosuhteissa, joissa kanoilla on liian vähän tilaa ja ruokaa.

Meidän neljällä linnulla on 20 neliön ulkotarha ja vapaa pääsy kolmen neliön sisätiloihin. Ruokaa annetaan riittävästi ja se tarjoillaan maahan pitkin pihaa tai useammasta kiposta kerrallaan. Tarhasta löytyy lisäksi ainakin tässä vaiheessa vielä paljon öttiäisiä luonnostaankin. On pusikkoa suojaksi ja maatunutta vanhaa kompostikasaa kaiveltavaksi. Silti kanat nokkivat toisiaan aggressiivisesti, kun jyviä on heitelty. Frida nokkii kumpaakin muuta ja kaikki nokkivat Liinua. Frida saattaa juosta pari askelta sivuun reitiltään ihan vain Liinua nokkaistakseen.

Liinu ensimmäisenä päivänä meillä. Selässä näkyy kalju kohta.

Toinen päivä. Nyt vasta näin itse nokkimista. Olin huomannut, että Liinu vähän vetäytyy porukasta, mutta nyt häntä ei enää suvaittu ollenkaan ainakaan ruoka-aikaan.

Liinu on ehkä vähän pienempi kuin toiset kanat, mutta maatilalla, josta kanat tulivat, ei osattu sanoa, kuinka vanhoja ne ovat. Siellä kaikki kulkivat vapaasti pihalla. Kukkoja oli kolme, joista yksi lähti kesäkotiin jo aikaisemmin. Tällä meidän kukolla oli kaksi kanaa, Liinu ja tuo musta, ja pääkukon parvessa oli kai pitkälle toistakymmentä. Pysytteliköhän Liinu jo siellä vähän joukon laitamilla?

Kukko ei juuri puutu akkojen riitoihin. Hän ei myöskään tappele ruuasta, katsoo päältä kun muut hyökkäävät kiinni herkkuihin ja nokkaisee sitten myöhemmin jotain tylsempää, mitä kanoilta on jäänyt lojumaan. Hän on kuitenkin Liinun kaveri, menee Liinun seuraksi ja saattaa vähän sukiakin tätä.

Kerran näin kukon tekevän uhkauseleen Fridaa kohti, mutta en osaa vielä kyllin hyvin kanaa, että olisin huomannut, millä tavalla Frida ylitti sopivaisuuden rajat. Hän on kyllä hyvin rohkea ja määräilevä, mutta kukoksi hän ei tässä porukassa pääse, vaikka kukko itse onkin ujonsorttinen. Fridalle saa riittää kanojen kuningattaren titteli.

Tänään on kanojen kolmas päivä meillä. Kun muut asettuvat puhdistelemaan itseään ja ottavat pikku päivänokoset, Liinu tramppaa puolijuoksua edestakaisin pitkin häkin vierusta kuin eläintarhassa. Kukko menee välillä Liinun luo ja yrittää seurustella, mutta Liinu ei pysähdy, kiiruhtaa vain eikä katso edes jalkoihinsa vaan on vähällä kompastua ruokakuppiin. Käy sisällä ja sitten taas kohta tulee ulos ja jatkaa kierrostaan. Kuukertaa kimeällä äänellä. Liinua stressaa.

Miksi Liinua kiusataan ja miten häntä voisi auttaa?

MUOKS: Kun näin kukon polkevan Liinua, tuli mieleen, että tuo kalju kohta voisi johtua kovasta kulutuksesta. Toisella puolella on vastaava, vähän näkymättömämpi kuluma, ihan symmetrisesti. Minusta kukon varpaat osuivat niille nurkille. Se voisi selittää kaljut kohdat, sillä kanojen nokkaisuyritykset osuvat ehkä useammin pyrstöön. Ainakaan eivät osu aina samaan kohtaan. Jatkoseurannassa Liinu on käyttäytynyt rauhallisesti, mutta nokkiminen on jatkunut samassa järjestyksessä. Kumpikin toisista kanoista ottaa jopa juoksuaskelia, että pääsee nokkaisemaan Liinua ruokaillessa. Frida nokkii myös arvoasteikossa keskimmäistä kanaa, mutta ei samalla innolla, mikä ei käy yksiin minkään kanssa, mitä eläinten arvojärjestyksistä tiedetään.