Kanat ovat aivan hulluina lehtokotiloihin. Riks räks vain, ja kotilo on entinen. Nami, eläinproteiinia! Kotilonkuorista kanat saavat kalkkia munankuorien rakentamista varten, aivan kuten kaakkoisaasialaiset esiäitinsä punaviidakkokanat. Muutama esiäiti joutui häkkiin 8000 vuotta sitten ja sille tielleen jäi. Niiden lukuisat jälkeläiset syövät nykyään kanankalkkia tehtaan säkistä. Muut punaviidakkokanat jatkavat kotilonsyöntiä viidakossa. Riks räks.
 |
| Liinu Kana empii. |
 |
| Frida Kana uskaltaa. |
Kana nappaa lehtokotilon niin nopeasti, että vaikka kuvausassistentti oli kerännyt niitä ämpärillisen ja valokuvaaja käytti pokkarin sporttimoodia, ei ollut pienintäkään mahdollisuutta saada tapahtumaa tarttumaan muistikortille. Varsinkin, kun kanojen väliset suhteet ovat vielä herkässä tilassa, joten kotilon saaneen on viisainta pinkaista karkuun sen kanssa.
Kuinka voi ihminen tulla järjettömän iloiseksi tällaisesta näystä! Ihan kuin ei olisi koskaan ennen saanut kananmunaa. Eikä tämänvertaista tietysti olekaan.
Mahtavaa kerätä omia kanamunia, VAU! Kyllä noita lehtokotiloita näyttää olevan, mutta meillä osa on vielä aika pieniä. Vaikea löytää. Heti kun puskia tutkiskelee, löytää kyllä kananruokaa.
VastaaPoistaToivon vain, että kanat ensi viikolla ovat jo niin kesyjä, että uskallan päästää ne itse tonkimaan nilviäisiä ojanpohjilta!
PoistaEkat omat kananmunat olivat siis niin vau!
En voi olla kuin samaa mieltä asiasta: kuinka voi ihminen oikeasti tulla aivan järjettömän iloiseksi omista kananmunista! Meillä on kanoja ollut vuoden 2012 lopusta ja yhä vain harva se päivä jaksan todeta, että mikä onni oikeasti se onkaan, kun on omia kanoja ja saa omia munia!
VastaaPoistaNyt meille juuri juhannusaattona kuoriutui tipujakin ♥
Oijoi, niitä voisi vain tuijotella ikuisuuksia..
Naapurimme juuri pari viikkoa takaperin kirosi, kun heillä on aivan järjetön etanaongelma pihamaallaan. Ovat noin viitisentoista vuotta asuneet täällä ja ei kuulemma ikinä ole ollut näin pahaa etanavuotta. Minä hieman hämmästelin, kun meidän pihalta olen bongannut vain muutaman etanan. Taitaa olla tekemistä sen kansa, kun meillä saa kanat tepastella koko pihalla vapaana ja pistävät etanat parempiin suihin! :)
Pyydä naapuria keräämään etanat ämpäriin ja tuomaan teille. Suosio kanojen keskuudessa on taattu.
PoistaPelkään siinä vain käyvän niin, että herkutellessaan naapurin etanoita, eivät jaksakaan enää oman pihan etanoita! :D
PoistaOlisikohan se edes mahdollista? Siinä tapauksessa suosittele naapurille omien kanojen hankkimista :)
PoistaOta videoo kotilonnappaamisesta!
VastaaPoistaEihän periaatteessa kana sitä kalkkia tartte. Nahkamunat kelpaa ittelle käyttöön ja vanhat kuoret vaan takas kanalaan niin kalkkikin kiertää.
Voisko kuvitella et kanat sais itte tepastella pitkin pihaa herkkupaloi ettimäs?
Kyl ny on jännä kesä ku kanojen menoo ja meininkii saa seurata. :)
On otettu videoita, ei niissäkään ehdi nähdä kuin viuhahduksen. Mutta onhan tässä kesä aikaa harrastaa.
PoistaKanat pääsevät vapaasti pihalle (valvottuina), kunhan osaavat varmasti tulla takaisin kutsuttaessa. Ensi viikolla.
Meillä on rastaat ja siilit napsineet kiitettävästi kotiloita. Muutaman olen silloin tällöin kerännyt poltettavaksi, kun ruokailijoita ei juuri ole ollut lähistöllä :)
VastaaPoistaNyt ei mene kotiloilla hyvin.
PoistaSyntyi hauska mielikuva niin suurista ja lihavista siileistä, että isä joutuu raahaamaan niitä :)
VastaaPoistaKerää vaan kotiloita kanoille, he ilostuvat!
Hienoa, luonnonmukainen kotiloiden hävittäjä
VastaaPoistaJoo, nyt se löytyi!
PoistaOnnittelut omien kanojen munista. Ja mielnkiintoisesta blogista. Minulla ei ole omia kanoja, mutta kollegalla on. Häneltä saan munia vaihtamalla ruoantähteistä ja jauhosta tehtyyn appeeseen sekä simpukkakorallihiekkaan joka täällä on kaupankalkin luomukorvike, löyty vähän joka rannalta. Karkaravun kuorista saapi keltuaiseen väriä. Kanat ja siathan syövät muutenkin vaikka mitä. Ensi viikolla tulee possuja niin pääsee testaamaan :) Kotiloiden syöttäminen on siinäkin mielessä näppärä juttu, että tulee valkuaista ja kalkkia samalla kertaa.
VastaaPoistaKiitos! Teillähän on hyvät systeemit. Laita juttua possuista sitten! Possupäivityksiä ei ole ikinä liikaa. Teilläkin näyttää jo enimmät lumet sulaneen...
PoistaOi, ensimmäiset munat! - voin kuvitella sitä riemua! Meidän kanat eivät vielä muni - joka päivä käyn toiveikkaana tarkastamassa, mutta ei vielä munia ole munia näkynyt. Malttaakohan sitä ensimmäistä syödäkään? :)
VastaaPoistaOnneksi meillä ei ole lehtokotiloita. Aikaisemmassa kodissa oli riesaksi asti. Ilmeisesti kaikkien katteiden käyttö on myös pannassa, mikäli kotiloita on - ajatuskin hirvittää!
Meillä on silti katteita ja ryteikköjä. Tontin rajan takana on joutomaata ja pellonpiennarta niin paljon, että sieltä tulisi kotiloita kuitenkin. Eivät ne ole syöneet kaikkea paljaaksi, vaikka niitä on tuhansittain. Näyttävät tykkäävän kuolleista kasvinosista eniten. Lupiinin ne kyllä rei'ittävät. Ja voikukanlehdissä on kotilonkakkaa, mikä on kaninruuan kerääjälle (ja kanille) ikävää.
PoistaOnnea ensimmäisistä munista! Se vaan on todella ihmeellistä, kertakaikkiaan! Meillä ei noita kotiloita ole, joten joudun vanhaa tunkiota kääntelemään talikolla. Isot lihavat kastemadot kyllä kelpaavat kanoille.
VastaaPoistaKiitos, Akka! Täälläkin saavat kastemadot kyytiä. Mutta kaikkein parasta ovat muurahaisenmunat. Niistä tulee tappelu!
Poista