Tekeekö rikkaus ihmisestä ahneen paskiaisen?

Sori, kaikki upporikkaat ystäväni: lukuisat tieteelliset tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että niin sillä on taipumus tehdä.

kuva: Jaguar Style Stakes / Flickr

Minulla olisi tässä linkki tutkija Paul Piffin TED Talk -puheeseen aiheesta. Oikein selkeä sekä viihdyttävä esitys. Jos englannin kieli ei ole vahvuusalueesi, voit lukea aiheesta kertovan jutun viimeviikkoisesta Hesarista tai tyytyä tähän blogikirjoitukseen, jossa ei sukelleta asiaan kovin syvälle mutta kastetaan varvasta kuitenkin.

Piffin ryhmä on useiden vuosien ajan tutkinut rikkaita ja köyhiä. Tutkimusten keskiössä on, miten rikkauden kokemus muuttaa ihmistä. On käynyt ilmi, että itsensä rikkaaksi tuntevista ihmisistä tulee röyhkeämpiä, ahneempia ja itsekkäämpiä. He rikkovat sääntöjä enemmän ja auttavat muita vähemmän. He ovat myös taipuvaisia ajattelemaan, että tällainen toiminta on moraalisesti oikein.

kuva: Matus Kalisky / Flickr

Eräässä tutkimuksessa laskettiin, kuinka monet autoilijat noudattivat lakia ja pysähtyivät suojatien eteen, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää tien. Halvimpaan luokkaan kuuluvien autojen ajajat pysähtyivät kaikki. Kalleimpien autojen ajajista pysähtyi puolet.

Toisessa kokeessa osallistujat jaettiin pareihin satunnaisesti ja laitettiin pelaamaan epäreilua Monopolia, jossa toinen pelaajista oli rikas ja toinen köyhä. Etuoikeutettu pelaaja valittiin kolikkoa heittämällä. Rikas sai sekä pelin aluksi että joka kierroksen päätteeksi kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin köyhä. Lisäksi rikas sai heittää kahta noppaa, köyhä vain yhtä. Köyhällä ei ollut mitään mahdollisuuksia voittaa peliä, mikä kävi selväksi hyvin pian.

Lyhyen pelituokion aikana etuoikeutetut pelaajat alkoivat monella eri tavalla rehvastella: paukuttaa pelinappulaansa kovaäänisesti lautaan siirtoja tehdessään, istua leuhkassa asennossa, ylvästellä äänekkäästi rahoillaan ja tuurillaan, mollata toista pelaajaa ja ahmia enemmän kuin oman osansa pöydän reunalle asetetuista suolakekseistä. Kun rikkailta pelaajilta kysyttiin pelin jälkeisiä tuntoja, he käyttäytyivät kuin eivät olisi lainkaan huomanneet epäreilua alkuasetelmaa ja selittivät tarkkaan siirtojaan ja ovelia liiketoimiaan, jotka johtivat voittoon. He tuntuivat itsekin uskovan, että olivat ansainneet voiton rehellisesti omilla taidoillaan ja omalla työllään.

kuva: Faisal / Flickr

Monopolitutkimus kuvaa melko hyvin todellista maailmaa, joten tutkimustulokset ovat masentavia. Toivoa kuitenkin on: Eräässä kokeessa rikkaille ihmisille näytettiin 46 sekunnin mittainen video lasten köyhyydestä. Vielä tunti videon näkemisen jälkeen he olivat yhtä valmiita auttamaan pulaan joutunutta tuntematonta kuin köyhätkin koehenkilöt.

Pienillä muistutuksilla voi saada paljon aikaan; pienillä tönäisyillä oikeaan suuntaan.

Lopuksi muistakaamme, että kaikki rikkaat eivät ole ahneita paskiaisia. Tutkimukset todistavat, että kun ihminen vaurastuu, samalla lisääntyy sen todennäköisyys että hän asettaa omat etunsa muiden oikeuksien edelle, mutta itsekkyys ja ahneus ei ole kiveen hakattu kohtalo. Yli sata maailman rikkaimpiin kuuluvaa ihmistä tai perhettä on jo liittynyt The Giving Pledge -järjestöön ja sitoutunut lahjoittamaan vähintään puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen, ja on paljon muitakin esimerkkejä siitä, että rikas voi olla yhtä antelias kuin köyhäkin.

Suomessakin on rikkaita, jotka maksavat veronsa. Ja sitten on niitä muita, mutta älkäämme pitäkö heitäkään menetettyinä tapauksina. Empatia voi vielä joskus yllättää.

sitä odotellessa (Flickr)

Yhteiskunnissa, joissa on suuret tuloerot, kaikki kärsivät niiden negatiivisista vaikutuksista, myös rikkaimmat.