maanantai 22. joulukuuta 2014

Iso pyörä kääntyy

Nyt vietetään pyörän juhlaa. Viikinkien kielellä pyörä on hjul, ja siitä on tämä jul-juhla saanut nimensä. Onpa muutama muukin kansa aikojen mittaan mieltänyt vuoden, päivän, kuukauden tai elämän pyörän pyörähdykseksi. Muinaisten skandien vuosipyörässä oli kahdeksan pinnaa. Omassa mielessäni olen nyt pyörän kehällä aivan alimmaisessa pisteessä, josta taas lähdetään vauhdilla ylöspäin kohti valoa, huipulla odottavaa juhannusta ja keskiyön aurinkoa.

talitintti

Vaikka on vuoden pimein aika, aurinko näyttäytyi tänään. Mustamarja-aronia on nyt suosiossa. Tässä muutamia vierailijoita.

sinitintti

kottaraisia

Tilhet eivät tulleet syömään niin kauan kuin seisoin pihalla.

pikkuvarpunen ja keltasirkku

Tuonne oksien varjoihin on aika helppo kätkeytyä. Pensaan sisällä on miellyttävän hämärä, risukkoinen ja jotenkin batiikkinen tunnelma.



mustarastas

Mustarastas oli vaikea kuvattava. Yleensä se näkyy kuvissa tummana varjona puskan toisella puolella. Vain harvoin se uskaltautui sille reunalle, jossa minä odottelin pokkari sojossa. Jos vähänkin liikahdin, se lensi kotkottaen tiehensä. Välillä se vietti pitkiä aikoja tiheän tuijan kätköissä. Siellä se hyräili, aivan hiljaisella äänellä - mehän tiedämme, mitkä äänivarat sillä halutessaan on - ja toden totta se harjoitteli kevätlaulun säkeitä!


Kyllä rastas tietää! Päivä ei enää lyhene. Tästä se iso pyörä lähtee kääntymään kohti kesää, aluksi hitaasti, sitten yhä vauhdikkaammin. Helsingin korkeudella joulupäivä on minuutin pitempi kuin tämä päivä. Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä pitenee jo kuusi minuuttia vuorokaudessa, pohjoisessa tietysti vielä enemmän.

Ennen muinoin Skandinavian väki aloitti uuden vuoden tästä auringon uudelleensyntymisestä. Uuttavuotta vietettiin 25.12. Vuodenvaihde siirrettiin nykyiselle paikalleen tammikuun alkuun vuonna 1559. Minusta olisi edelleenkin loogisesti perusteltua juhlia uuden vuoden syntyä talvipäivänseisauksen aikaan. Toisaalta on kyllä hyvä, että näitä juhlia on saatu ripoteltua sinne tänne pitkin pimeintä vuodenaikaa. Mutta olisihan ne Jeesuksen synttäritkin voinut pitää jonain toisena päivänä, kun itse tapahtuman päivämäärä tai edes vuosi ei ole tiedossa.

Tänä vuonna sattui niin hauskasti, että myös uusi kuu syntyi talvipäivänseisauksena. Katsokoon ken näkee; meillä ainakin taivas vetäytyi pilveen ja alkoi sadella lunta tuossa pimeäntulon jälkeen. Lentävän lumen takaa mustalta taivaalta kuului joutsenen toitotusta, joka loittoni hitaasti etelän suuntaan. Taidetaan saada valkea joulu tännekin.


------------------------


Tervetuloa tämän blogin lukijaksi, Tiia K!


28 kommenttia:

  1. Hei!
    No vietetäänpä sitten hjulia, kyllä passaa :) Onneksi näin pimeimpään aikaan on suurta juhlaa.
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    VastaaPoista
  2. Vanhan tiedon mukaa aurinko on pesässään kolme päivää, jos näinä päivinä auriko edes pilkahtaa tulee lämmin kesä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai? Oliko tämä jo yksi niistä kolmesta? Täällä kyllä enemmänkin kuin pilkahti!

      Poista
    2. Pessimismiin taipuvaisena realistina ajattelen nyt, että on odotettavissa lämmin/kuuma kesä. Sävystäni huomaa kai, että en sellaista varsinaisesti toivo.

      Meille paistoi olohuoneeseen "köyhän aurinko". Siis sellainen, joka heijastuu jonkun toisen ikkunasta. Tällä kertaa aurinko oli loistanut ensin kadun toiselle puolelle kerrostalon ikkunaan, heijastunut sieltä tänne "kadun varjoiselle puolelle" vastapäisen talon ikkunaan ja siitä tänne meille. Eli siis ihan mutkan kautta suoraan, niin että lohikäärmepuun latva loisti hetken vaaleanvihreänä valossa.

      On tuossa valossa voimaa! Että koko matkan auringosta maahan kuljettuaan, ja moiset mutkat kierrettyään ja kauan sitten pestyjen ikkunoiden läpi tunkeuduttuaan vielä saa huoneessa olijan havahtumaan, että jotakin tapahtuu.

      Ehkä on kiittämätöntä valittaa jo nyt tulevan kesän helteitä?!

      Poista
    3. Onneksi ei tuossa ennustettu kuumaa vaan ainoastaan lämmintä kesää.

      Poista
  3. Nyt vaan kesää kohti vaikka pikkasen hitaamminkin. Paljon olet saanut lintuja kuvattua.

    VastaaPoista
  4. Voi vitsi! Kottaraisia! Beibe on niitä yrittänyt houkutella pesimään meidän kemälle. Eivät ole kuin ohikulkumatkalla tontille pysähtyneet!
    Keltasirkkujakaan ei ole vielä lintulaudalla näkynyt. Missähän mahtavat luurata?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin kottaraiset (ja tilhet) ovat käyneet vain ohimennen. Keltasirkut ilmestyvät kyllä ennen pitkää, kunhan on kauraa tarjolla. Meidän lintulaudalta ne eivät osaa syödä, mutta odottelevat siinä lintulaudan alla, että joku toinen roiskii kaurat maahan.

      Poista
  5. Täällä talvipäivänseisaus oli pimeistä pimein. Tarkka hetki oli klo 00.03 ja uusikuu päälle. En uskaltanut mennä edes ulos, koska siellä saattoi liikkua vaikka minkälaisia pimeän ystäviä :). Luin jostain, että moisena yönä ulos ei kannata mennä seikkailmaan. Mutta nyt mennään valoa kohti ja kohta voi jo kaivaa siemenluettelot esiin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä jo aloitin sellaisen kasvata-omat-siemenesi -anarkistikirjan lukemisen :)

      Poista
  6. Ihanaa joulua sinulle Keskeneräinen!

    VastaaPoista
  7. Tästä se päivä pitenee. Hyvää joulua!

    VastaaPoista
  8. Lämpimät kelit ovat ilmeisesti saaneet kottaraiset viivyttämään muuttomatkaa. Minäkin näin niitä viikonloppuna, koskaan aikaisemmin en ole niitä nähnyt joulukuussa.

    VastaaPoista
  9. Kyllä juhlat ovat näin pimeimpänä aikana tärkeitä! Hyvää pyöränjuhlaa ja joulua!

    VastaaPoista
  10. Wonderful photos of these beautiful birds !
    Merry Christmas to you and your family !

    VastaaPoista
  11. Sulla on hyviä lintubongauksia! Mä olen uskomattoman huono tunnistamaan lintuja. Meillä yöpyy "joku tumma pikkulintu" tossa ulko-oven lähellä. Mua huolestuttaa että sen on kylmä, pitäisköhän sille tehdä joku yöpaita?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen tässä pikkuhiljaa opetellut yhden uuden linnun joka vuosi, suunnilleen. Ilman muuta kannattaa kutoa linnuille yöpaitoja! Meidän varpuset sulloutuu sellaiseen rööriin, joka muodostuu vintinikkunan päällä olevan räystäslaudan ja seinän väliin. Varmaan talosta vuotava hukkalämpö nostaa siellä lämpötilaa pari pykälää, ja yhteenpainautuneet varpuset lämmittävät vielä toisiaan.

      Poista
  12. Hei! Kottairaisia-kuvassa ei ole kottarainen vaan pähkinähakki. Se on kiva vierailija, joskin aika harvinainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on pähkinähakki käynytkin. Piti ihan soittaa lintumiehelle ja kysyä, mikä on iso ja valkopilkullinen ja kävelee kuin varis. Vastaus saatiin heti. Mutta väittäisin minä näitä kottaraisiksi silti. Olen kyllä kuulemma ollut joskus väärässäkin, vaikkakaan en myönnä.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...