Aineksina ovat monien muiden muassa roomalaiset saturnaaliat, mesopotamialainen zagmuk-juhla, kelttien ja skandinaavien yule, Jeesuksen syntymän muistopäivä ja punaisiin pukeutunut cocacola-ukko. Pohjoisella pallonpuoliskolla on juhlittu valon uudelleensyntymistä talvipäivänseisauksen aikaan jo ennen kuin opittiin kirjoittamaan ja merkitsemään juhlien kulkua muistiin.
Siksi minusta onkin merkillistä pohtia, voidaanko kouluissa ja muissa laitoksissa viettää joulujuhlia vai närkästyvätkö ei-kristityt niistä. Eihän siitä ole kauaakaan, kun papit yleisesti varoittivat tuomasta huoneisiin kuusia, koska näin muistellaan maailmanpuuta ja palvellaan siis itseään perkelettä.
 |
| kuva: Susan / Flickr |
Tontuista ei sopinut kristityn tietää mitään, nehän olivat alunperin pakanallisia haltioita, johonkin paikkaan (tonttiin) kuuluvia henkiä. Metsänhaltiat olivat jo ennenkin pitäneet ihmisiä silmällä, mutta kun ne muuttivat ihmisten rakennuksiin ja ryhtyivät riihi- sauna- tai tallitontuiksi, ne ottivat sen oikein työkseen. Ahkeraa ja siivoa väkeä rakennuksen tonttu saattoi autella, mutta huonotapaisia se rankaisi. Joulutontut ovat näihin paikkahenkiin verrattuina laiskimuksia, kun valvovat lasten kiltteyttä vain loppuvuodesta. Papit eivät katsoneet minkäänlaisiin tonttupiruihin uskojia hyvällä silmällä. Tässä ovat asenteet aikojen saatossa lientyneet, joten toivoa on.
 |
| kuva: Elsa Beskow / Wikimedia |
Nyt on yule-puu jopa kirkossakin! Joulujuhlissa tonttuleikit ja Korvatunturi-aiheiset näytelmät vuorottelevat kitkattomasti seimikuvaelmien ja enkelilaulujen kanssa. Hartaudella veisataan laulua Varpunen jouluaamuna, jossa kuollut veli palaa tähän maailmaan lintuna. Uskoohan suurin osa maailman ihmisistä sielunvaellukseen, miksipä eivät sitten kristitytkin?
 |
| kuva: Markus Spring / Flickr |
Ehkä jonkinlaisesta fuusioitumisesta kertoo myös hirmuisen kaunis virsi 552: Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus herrani.
 |
| kuva: Arzuza / DeviantArt |
Tämänkin blogin keskusteluissa on kummasteltu juutalaispojan syntymäpäivän juhlistamista kinkkua syömällä. Kinkku meillä oli kuitenkin jo ennen Jeesusta: olemme perineet joulupossun muinaisskandeilta. Vasta aivan viime aikoina on Pohjois-Euroopassa tullut mahdolliseksi edes ajatella joulua ilman kinkkua. Tässä ovat auttaneet amerikkalaiset, jotka joutuivat alkuaikoinaan uudisasukkaina pärjäämään ilman eurooppalaisia herkkuja ja söivät nälkäänsä kalkkunoita, kun sianlihaa ei kerta kaikkiaan ollut saatavissa. Olemme ikään kuin kierrättäneet joulun Amerikan kautta, ja se palasi meille uudenlaisena, vähärasvaisempana, välkkyvämpänä ja värikkäämpänä. Porot muuttuivat bambeiksi ja oppivat lentämään. Cocacolapukki asuu Pohjoisnavalla ja tunkeutuu koteihin yöllä savupiipun kautta, hou-hou-hou, mutta kyseessä on edelleen joulu. Vieläpä perinteinen joulu.
 |
| kuva: Johan Lange / Flickr |
Etelä-Euroopassa tärkein on seimiasetelma ja tietenkin itämaan tietäjät, jotka tuovat lahjat lapsille. Esimerkiksi Kataloniassa nousee kuitenkin näitäkin keskeisemmäksi jouluteemaksi kakkaaminen. Suosituista julkkiksista tehdään kakkaajapatsaita, joissa heidät kuvataan päkistelemässä kyykyssä housut nilkoissa. Jouluun kuuluu ehdottomasti myös karkkeja kakkaava halko nimeltä Tio (Setä). Siis ainakin jos kyseessä on perinteinen joulu.
 |
| kuva: Antonio Gil / Flickr |
Ehkäpä siis saattaisin uskaltaa jättää porkkanalaatikon tänä vuonna pois joulupöydästä, kun ei sitä kukaan koskaan syö. Jouluperinteitä voi ilmeisesti venyttää ja vanuttaa monella tavalla, jopa niinkin uskaliaasti.
No tuo kakkaaja oli kyllä ennen kuulematon juttu. Kääk! Mitä se oikein yleensäkin esittää ja tarkoittaa??
VastaaPoistaJoo, en oikein itse asiassa tajua tätä koko joulua, kun alan sitä tarkemmin ajatella, on se niin monen mutkan kautta tullut ja muotoansa matkalla kaiken aikaa muuttanut. Ja mitä kaikkea jouluun liittyykään... Jos sitä vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana, niin miten siihen liittyy esimerkiksi siivotut kaapit?? Tai lahjat? Tai yleensä yhtään mikään...??
No, "perinteisellä" tyylillä täällä meillä taas kuitenkin mennään, vaikka ehkä vuosi vuodelta vähän karsitumpana versiona.
Ei joulua ehkä tarvitsekaan tajuta. Miten Joulupukki liittyy Jeesukseen? Ei välttämättä mitenkään. Kunhan juhlitaan. Neitsytmarialla ei ollut edes kaappeja mitä siivota. Meidän jouluissa on hyvin varaa vähän karsia.
PoistaKakkaajan synnystä en tiedä mitään. Kuulemma se tuo arkisen elementin pyhään seimiasetelmaan ja korostaa kaikkien ihmisten pienuutta ja tasavertaisuutta. Kaikkihan me kakkaamme, paitsi ei kai Neitsytmaria sentään. Olen nähnyt Obamastakin tehdyn kakkaajapatsaan. Ilmeisesti se on suosion merkki.
Muistan hämärästi tämän jutun messiaan syntymisestä. Miehestä tietysti, ja siksi ulosteen mukana. Varmaan kerrot tästä lisääkin.
VastaaPoistaMeillä onkin päädytty viettämään talvipäivän seisausta. Sekin on kyllä saanut alkunsa ihan perhekohtaisista syistä. Siis perheiden vähitellen hajaantuessa oli kiva järjestää tapaaminen ennen joulua (kuten nyt 22.12.). Sitten kaikki saavat viettää joulunsa tavallaan, vaikka sohvalla maaten tai juhla-aterioita järjestäen. Mahdolliset lahjat jokainen vie mennessään omaan jouluunsa.
Ihan kätevää. Paitsi että alkuun oli hankalaa totuttaa suvun uusia jäseniä tähän käytäntöön. "Siis että mummu ei tule meille?!!!"
No ei tullut, mummun pelastajana toimi kissa. Miten sitä nyt voisi kissan jättää jouluksi yksin????!
Voisihan tuota kakkaajan syntyä selvittää. Katalaanini on heikkoa, mutta varmaan löytyy espanjankielisiä lähteitä.
PoistaKissa onkin hyvä (teko)syy viettää joulua omassa rauhassaan!
No näin on. Ja lisäksi: kuusi oli aikoinaan hautajaissaattueen merkki, niitä laitettiin esimerkiksi ruumisreen nurkkiin kertomaan hartaasta tehtävästä, joka parhaillaan oli meneillään. Tiesin aikoinaan henkilön, joka piti jouluna mäntyä kuusen sijasta juuri tämän asian vuoksi.
VastaaPoistaTuotapa en tiennytkään! Häissä ja muissa juhlissa kuusta on käytetty myös. Ikivihreä puu symboloi elämää, hautajaisissa ehkä sitten iankaikkista elämää.
PoistaNiin ja voi vaikka jättää koko joulun väliin. Meillä ei ole joka joulu ollut edes kuusta. Ruokaa on kyllä riittänyt, sitä perinteistä :)
VastaaPoistaRuoka onkin joulussa tärkeintä! Kaikenlaisissa sydäntalven valonsyntyjuhlissa aina ollut keskeisellä sijalla.
PoistaErittäin hyvä postaus, tuota joulu juurikin on, erittäin onnistunut fuusiojuhla :) Kerrankin joku juhla, mistä jokainen voi valita mieleisensä tavan viettää (tai olla viettämättä). Mä en ole koskaan ymmärtäny sitä herneen vetämistä nenään joulun kristillisestä perinteestä, koska siellä on niin paljon muutakin ja jos ei usko kristittyihin juttuihin, niin miksei niihin voi suhtautua ihan yhtä vaarattomana satuna kuin joulupukkiin ja tonttuihin jne. Joulurauhaa siis kaikille, kiitos :)
VastaaPoistaMielenkiintoisia taustatietoja, joista muista olin kuullutkin, mutta tuo kakkaaminen oli kyllä ihan uutta! Kaikkea sitä onkin :D
Kiitos, Marra! Kaipa se on aina lähinnä itsestä kiinni, mistä päättää sen hernekasvin vetää nenäänsä.
PoistaJoulua vietetään, mutta miten kukin viettää ja luulee muistavansa "oikean" joulun tavat. Kaikki perinteet, kristilliset ja pakanalliset on onnellisesti sekaisin. Mutta niin sen pitää ollakin, tehdään jokainen omanlaisemme joulu. Ainakin meillä on omat perinteemme joulun viettoon, kuusikin ja jouluruokia. Ja kirjoja pitää olla isot pinot lukemista varten.
VastaaPoista"Oikea" joulu on varmaan sellainen jonka itse kukin muistaa lapsuudestaan. Ja sitten siihen päälle kaikki mistä itse tykkää. Minun jouluni on muuttunut aika paljonkin aikojen saatossa. Mutta aina siihen on kuulunut kirjoja ja yleensä myös suklaata.
PoistaMeillä vietetään joulua sukuloimisen verran, muuten linnoittaudumme viettämään pesäpäiviä suurella hartaudella. Eli syödään etukäteen tehtyjä ruokia ja rentoudutaan niin perusteellisesti kuin vain kyetään. Lojutaan. Otetaan päikkäreitä. Katsellaan sarjoja tai pelataan tietokoneella, siis tehdään kaikkea sellaista mitä arkena ei tehdä kun on muka parempaa tekemistä. Jouluperinteistä muistetaan mitä jaksetaan, koska pesäpäivinä ei saa stressata. Joskus on kuusi, joskus ei- tyyppisesti mennään. Syödään kun masussa tuntuu kolo, jos suunniteltuja juttuja ei huvittaisi tehdä, suunnitelmat perutaan. Kahdesta neljään päivään tätä, ja taas jaksaa aloittaa vuodenkierron Päivänkehrän perässä.
VastaaPoistaKuulostaa tosi hyvältä. Joku saa parhaan juhlan tunnun, kun pukeutuu päivälliselle, mutta meillä vietetään yleensä joulua pitkissä kalsareissa.
PoistaTänä vuonna rupesin ajattelemaan, että voisi lähteä johonkin luomutilalle joka tarjoaa joulutäyshoidon. Täytyy varmaan nyt varata jos ensi jouluksi meinaa. Toisaalta on hyvä jos saa joskus vähän siivottuakin...
VastaaPoistaTosi hyvä postaus, hienosti keräsit kaikki vaikutteet yhteen pakettiin. Taidan jakaa tän linkin kun se kitetyyttää mun aatteet aika hyvin. Mä en ole jouluihminen enkä muukaan juhlapyhäihminen. Onneksi ei ole pakko ollakaan. Me käydään sukulaisissa aattona syömässä hyvin ja sen jälkeen keskitytään sohvailuun ja lukemiseen ja leffoihin videotykillä. Viime juhannus vietettiin samoissa merkeissä ja se oli kivoin juhannus aikoihin. Kiva pysähtyä vähäksi aikaa keskellä pimeintä talvea. Kiitos tästä!
VastaaPoistaKiitos, Peppermint! Tuli hyvä mieli!
PoistaOnneksi on joulu. Jos ei olisi, niin se pitäisi keksiä! Kuka tätä vuodenaikaa muuten kestäisi, ainakaan täällä pohjoisessa! En ole uskonnollinen, joten joulu on jotain ihme sekoitusta vähän kaikesta, mitä oon 50 vuoden aikana itteeni imenyt. Jouluna saa syödä ihan mitä haluaa. Minä satun tykkäämään porkkanalaatikosta, syön sitä kyllä liharuokien lisukkeena ympäri vuoden. Hedelmäkakku on mun toinen heikkous...Jestas miten lähellä kaikki ihana mässäily onkaan....
VastaaPoistaMässäily nimenomaan on joulun keskeinen sisältö! Parasta on, jos onnistuu pidättäytymään joistain ihanista ruuista muun vuoden ja sitten sallii ne itselleen jouluna. Tietysti myös hurskas paasto adventtiaikana valmistelee mielen ihanasti joulun odotukseen.
PoistaEräänä jouluna päätin syödä vain suurimpia herkkujani, eli pelkästään lanttulaatikkoa ja Wiener nougata, mutta se oli varmaankin vähän sellainen kapinajoulu ja terapiaa jouluhössötyksen traumatisoimalle mielelle :).
VastaaPoistaTerapia toimi ja nykyään nautin myös perinteisestä Joulusta. Joulu on tosi tärkeä hengähdystauko pitkän syksyn jälkeen ja hyvä siirtyminen uuteen kevääseen. Nautin kyllä siitäkin, että laitetaan parasta päälle ja parasta pöytään, mutta joulun ihanin hetki on se, kun illalla hiivitään uusissa yöpaidoissa ja uudet kirjat kainalossa syömään kinkkuvoileipiä ja juomaan kylmää maitoa :).
Tämän joulun tärkeimmät hetket vietän varmaan eläinten kanssa. Hevosille omenoita ja porkkanoita, koirille erikoisherkkuja, kissoille samoin. Ja unohtamatta tietenkään Nisseä eli suomalaisittain Tonttua. Norjassa tontulle pitää vielä joulupuuro, jotta hän sitten hoitaa hommansa seuraavanakin vuonna ja pitää eläimistä hyvää huolta :).
Niinhän täälläkin ennen vietiin... ehkä jotkut vievät vieläkin, kukapa tietää, vaikka kirkko yritti satoja vuosia kitkeä tällaista pakanuutta kansasta. Ennen myös katettiin joulupöytään ylimääräinen lautanen tontulle tai vainajien hengille, että saivat tulla yöllä maistelemaan herkkuja. Ruuathan jätettiin jouluna pöytään koko yöksi.
Poista