Lälläslää, minäpä sain hyvän lahjan!
Sinä sait kuitenkin jonkun Bauhaus-ruusun tai korkeintaan silitysraudan. Katso, mitä minä sain! Eikä ollut edes äitienpäivä. Lintsasin myös äitiydestä. Sain tämän ihan muuten vaan, keskellä viikkoa tässä yhtenä päivänä, kun alakerran isäntä tuli kävelyltä. Oli kerännyt ojanpohjilta kassillisen juomatölkkejä ja tullut iloiselle mielelle. Tämän se toi minulle lahjaksi:
Eikö ole hieno tuohenpala! Tällä sytyttää monta tulta! Oli kuulemma lentänyt tukkirekasta. Jotain iloa sitten vielä saatiin siitä viimeisestäkin metsästä näillä main.
Jotkut ne vaan ymmärtävät, mitä nainen haluaa ja tarvitsee.
Tunnisteet
ALOITA TÄSTÄ
bloggaus
elukat
eläintarha
energia
ennustus
fasaani
gm
henkilö
hevosenliha
hiilijalanjälki
hortoilu
hunaja
huussi
ikkunat
ilmastonmuutos
juomat
kana
kani
kasvatus
kasvissyönti
kasvit
keittiö
keli
kierrätys
kirja
kuisti
kuluttaminen
käsityö
lainsäädäntö
lammas
lehti
lihan tuotanto
linnut
luomu
maalaus
maalämpö
maatiaiset
matka
meditaatio
metsä
Monsanto
NASS
nauta
oikeinkirjoitus
omavaraisuus
putkiremontti
puutarha
ravintola
remontti
rintamamiestalo
ruoka
sairaus
sato
siivous
sika
sisustus
talous
talvivarastot
tuulivoima
tuumailu
vaalit
vaatteet
valitus
valokuvaus
vuodenajat
yhteisöasuminen
ylellisyys
Tykkään kovasti tämmöisistä kirjoituksista. Itsekin arvostaisin korkealle ihmisen, joka antaisi minulle noin hienon tuohen. Tekstisi sopii muuten tosi hyvin vastapainoksi kaikenlaiselle äitienpäivähömpälle.
VastaaPoistaAurinkoista, pilvistä tai tippasateista toukokuun sunnuntaita sinulle ja edelleen hyvää mieltä!
Kiitos, Sirkku! Iloja myös sinulle!
PoistaErinomainen lahja, päihittää 6-0 timantit ja ruusut.
VastaaPoistaNiin minustakin! Ja vielä tuolleen spontaanisti annettuna!
PoistaTuolla voi olla joku kansanperinteinen merkitys, jos saa tuohenpalan! :)
VastaaPoistaEsim: "Alapuolellasi asuva menninkäinen haluaisi, että sytyttäisit tulen, tekisit ruokaa ja kutsuisit syömään"?
PoistaYhdet valkovuokot on erityisesti jääneet mieleeni! Ajettiin tyttären autolla jonnekin, ehkä heille, ja hän näytti auton ikkunasta valkovuokkojen peittämiä metsänreunoja: "Katso, äiti! Valkovuokkoja sinulle!"
VastaaPoistaAah! Ihanaa, mikä määrä! Eikä niitä tarvinnut edes taitella!
Erinomaisen ekologinen äitienpäivälahja! Jos vuokot olisi toimitettu poimittuina, olisit saanut vähemmän ja joutunut huolehtimaan niistä itse.
PoistaTäysin samaa mieltä! Ja mikä idea!
PoistaEhkei yhdestä palasta ole virsuiksi, mutta hyvin sillä sytyttää tulen uuniin tai saunanpesään. Lahja on juuri niin arvokas, kuin antaja ja saaja sen arvottavat. Kunpa muistaisimmekin, ettei aina mitattaisi lahjoja euromäärissä.
VastaaPoistaNoin isolla palalla minä sytytän koko viikon tulet!
PoistaKerran sain äidiltäni kokonaisen ison paperikassillisen tuohenkäppyröitä. Sillä sytyttelin monta vuotta. Ja ajattelin joka kerta äitiä.
Tuohi vaan paranee kivuessaan!
VastaaPoistaSiis kuivuessaan!
PoistaKyllä! Tämä lahja ei pilaannu.
PoistaTuohi on kaunista ja inspiroivaa, ei se ole ihme, että on niin paljon suomalaisiakin inspiroinut aikojen saatossa vaikka minkälaisiin teoksiin. Mieki arvostaisin, jos mun mies löytäis tuollaisen ja mua aatellen poimis sen talteen, mutta ei se taida mua aatella muutoin kuin tarpeen vaatiessa. Tänä äitienpäivänä en saanut edes sitä ruukkukukkaa, minkä se nyt useimmiten on tuonut.
VastaaPoistaMuuta sinäkin naapuriin asumaan, niin ehkä se rupeaa huomaamaan. Tai anna sille tuohenpala. Ymmärtäisiköhän arvostaa?
PoistaOlen kyllä ajatellut muuttaa saunakamariin kesäksi...
PoistaTuohon kun kiinnität pyöreän puunapin, piirät sille silmät ja suun. Pitkäksi tukaksi laitat pellavalakaa saat kauniin koristusen, vaikka oveen.
VastaaPoistaMinä en kauheasti välitä koristeista. Taidan olla enempi funkkis. Revin tuosta aina kapeampia ja kapeampia suiruja ja sytytän puuhellan niillä. Tänä iltana voisin aloittaa ja paistaa vaikka nokkosmunakkaan.
PoistaIhanuus lahja..eikä saa kaupast. Äiteepäiväst on tull aika kulutusjutsa. En oikeastas välit. Olen äiti aina.
VastaaPoistaNiin olikin ihanuus, ja huom huom, ihan arkilahja! Ei meillä kummallakaan ole lapsia. Totta, että juhlapäivien vietto on jotenkin kaupallistunut. Onhan juhlat hyviä, tuovat rytmiä elämään ja auttavat hahmottamaan siirtymiä. Mutta juhlia voi monella tavalla.
PoistaRikas on hän jolla on tuohta!
VastaaPoistaNiin!
PoistaHyvä tuohenpala.
VastaaPoistaMeiltä kun tartti kaataa pihasta se suurin koivu, niin irrottelin siitä sellassii metri x metri kokosii tuohipaloi. Niittailin niitä sitte paskahuussin seinälle ja yläkertaa. On mukavii kattella.
Noistahan nikkaroisi jo katon! Ennen tuohenpaloja käytettiin myös kosteussulkuna kivijalan ja hirren välissä. Hyvin toimii, vetää ihan vertoja bitumikermille.
PoistaNiin, ja kyllä se miehestäkin jotain kertoo, että ymmärtää ottaa talteen tuollaisen hienon löytötuohen ja vielä antaa sen lahjaksi eikä käytä itse.
VastaaPoistaOnpa ihana isäntä siel alakerrassa. Kiva lahja! Tossa on jo tyyliä :) En minäkään osaa itseäni juhlia kun ei omaa äitiäkään enää ole. Vietettiin vähän erillailla mekin josta kerron blogissani :)
VastaaPoistaSinäkin näyt saavan kukkasia ihan muuten vaan :)
Poista