tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pörhö avautuu


- Heippa! Ethän kerro kellekään, jos vähän jutellaan tosta meidän Törhöstä. Niin ja koko tästä kaikesta, niinku. Käsi sydämellä! Tälleen tyttöjen kesken.


- Et nää mua!
- Sähän tiiät, että Törhö on villiorava. Aina ollaan piilosta ja hippaa ja ajetaan toisia takaa ympäriympäri runkoa.


- Oksat on hyviä, ei tartte syyä jyviä!
- Eletään luonnon antimilla ja silleen, se on tiäksä jotenki niin ikstriimiä! Onhan se silleen tosi sulonen ja kaikkee, mut joskus musta tuntuu että mä en aina jaksa.



- Törhön mielestä mulle on vaan tullu lisää painoa ja siks se saa mut kiinni. Mut mun mielestä se sai kyllä mut kiinni jo ennenkin, ja sitä painoa on ruvennu tulemaan vasta ihan viime aikoina. Niinku tähän kohtaan, tiäks.



- Mun mielestä voi silti ihan hyvin käydä täällä oravanruokintalaitteellakin, vaikka olis kuinka villiorava. Enkä mä tiiä, oonks mä oikeesti lihonu. Oonko sun mielestä?



- Mut on tännekin nykyään tosi hankala kiivetä. Jotenki ei vaan enää ylety sillai ku nuorempana. Ehkä mun maha on tosiaan ihan vähän kasvanu. Tai jostain syystä on sellanen raskas olo. Mikähän siihen auttais?


8 kommenttia:

  1. Oijoi, vauvaoravia luvassa! ♥

    VastaaPoista
  2. Kyllä naiselle - ja miksei miehellekin - pieni pyöreys sopii, ja etenkin jos on nuorisoa tulossa niin pitäähän sitä SYÖDÄ, että jaksaa sitten. Mielestäni villiorava voi sellaisessa tilanteessa aivan hyvin turvata myös ruokintapaikkaan, ja muutenkin. Sehän on viisautta - miksi turhaan kärvistellä käpymetsällä kun voi käydä helpolla aterialla muualla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, minkä sille voi jos on niin ihana, että toiset välttämättä haluaa ruokkia! Jos on sellanen niinku rubensilainen sulotar, vaiks.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...