tiistai 14. huhtikuuta 2015

Yleisön pyynnöstä


Lukuisten pyyntöjen johdosta julkaisemme nyt muutamia ensikuvia kanilan uusista asukkaista. Haastattelua emme ole vielä saaneet; meillä on vasta tutustumisvaihe menossa, emmekä heti halunneet ryhtyä kovin tungetteleviksi. Ehkä tässä vähitellen, tuttavuuden syventyessä, pääsemme kyselemään henkilökohtaisistakin asioista, ja aivan varmasti raportti julkaistaan täällä. Mutta nyt tää on vielä kesken.

Minulla oli tuossa viime talvena muuta tekemistä, joten kanila oli tyhjillään, ja nyt aloitimme paistikkaiden tuotannon alusta. Uusia emokaneja tuli kaksi. Toinen heistä on puhdasrotuinen uudenseelanninpunainen ja toinen uudenseelanninpunaisen ja kalifornialaisen risteytys. Tämä punainen tässä on se, no, jatkossa käytän rodusta nimeä USP, jos se täytyy mainita.

Risteytyspupu on sellainen oikean kanin värinen. Väriä sanotaan luonnonharmaaksi, vaikka hän on oikeastaan pikemminkin ruskea. Isän voimakkaasta ketunpunaisesta väristä näkyy hänessäkin häivähdys. Hän on vasta nuori neito eikä ihan vielä valmis miehelään. Luonteeltaan hän on myös melko arka; tulee nuuskimaan sormea, mutta hyppää äkkiä taaksepäin kun kosketus on saatu. Siksi häntä ei ole vielä kovin paljon räimitty salamavaloilla päin näköä, kun vasta harjoittelemme luottamuksellista kanssakäymistä.

Työniminä tyttösillä on Mixi ja Maxi. Punainen kani on nimittäin himppua vaille viisikiloinen vonkale:


Maxilla on sellainen luonnevika, joita aina joskus parhaisiinkin kanipoikueisiin ilmestyy: hän on kesy lellipöpö. Häntä saa paijata. Ja jos lopettaa, hän tunkee kuononsa uudestaan käden alle. Muiden kanien kanssa hän ei tule niinkään hyvin toimeen. Kasvattaja oli yrittänyt yhdistää tytöt samaan häkkiin, mutta Maxi ilmaisi eriävän kantansa varsin selväsanaisesti. Samaten hänellä on ollut jonkun verran vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Nyt seuraa spoileri elikkäs juonipaljastus. Jos haluat pysyä jännityksessä, älä lue seuraavaa kappaletta!

Kolmannella neuvottelukierroksella Maxi kuitenkin löysi kompromissin komean kalifornialaisuroksen kanssa, ja konkreettisia tuloksia odotellaan ensi kuun puolella.

- Vielä!

Tällä hetkellä neidot ovat majoittuneet kumpikin omaan asuntoonsa kanilassa. Välissä on verkkoaita. Alussa Maxi uhkaili Mixiä aidan takaa, ja Mixi kirmasi silloin kauimmaiseen nurkkaansa turvaan. Mutta se oli ikuisuus sitten, sunnuntaina. Nyt he jo välillä kuonoilevat verkon läpi. Emme kuitenkaan yritä pakottaa heitä syventämään ystävyyttään nopeammassa tahdissa kuin mihin he itse ovat valmiita, varsinkin ottaen huomioon Maxin sen-mistä-puhuttiin-tuolla-spoilerissa.



Kuulin kyllä, joku haukkui Maxia läskiksi siellä! Ei pidä paikkaansa tai ainakaan emme myönnä! Maxi pitää hyvää huolta ruumiinkunnostaan harrastamalla mm. joogaa. Kuvassa pallo-asana. Tee perässä!

Pitäähän Mixistäkin joku kuva olla. Laitetaan nyt yksi sitten. Hän on kyllä niin ihanan kaunis, että mielelläni odottaisin studiokuvia, mutta aistin kärsimättömyyttä siellä ruudun takana. No, tuossa maistiainen:


Viiden kuukauden vanhana on neito kaunehin, niinhän sitä sanotaan. Mixi saattaisi jo olla sukukypsä, mutta minkä tähden suotta kiirehtiä asioiden edelle. Onhan tässä kesää jäljellä. Hyvin joutaa odottamaan vielä kuukauden tai parikin ennen kuin aletaan edes ajatella häitä.

Kani on lihantuottajana ihan omaa laatuaan. Ennen kuin naaras on vuoden vanha, se on jo ainakin teoriassa voinut saada viisi-kuusi poikuetta, ja sen tyttäretkin ovat jo alkaneet lisääntyä. Näin siis luonnon helmassa. Tosin kanit käytännössä vähän hiljentävät lisääntymisvauhtia talven ajaksi. Tehotuotannossa emokaneilla pitää kiirettä ympäri vuoden, tai siihen kasvattajat ainakin pyrkivät. Meillä on leppoisampi tahti.

Vielä kun tiedämme, että samalla ruoka- ja vesimäärällä voi kasvattaa joko 3 kg kaninlihaa tai 1/2 kg naudanlihaa, kani alkaa vaikuttaa melko ekologiselta vaihtoehdolta.

Tehotuotantokanit syövät vilja-rehusekoituspellettejä, osittain sellaista ravintoa, jota ihminen voisi suoraankin käyttää. Meidän puput syövät enimmäkseen heinää ja rikkaruohoja.

Lopuksi ilahdutan sinua pikku taulukolla, ole hyvä. Luvut ovat keskiarvoja ja niihin pystyy jonkin verran vaikuttamaan rodun valinnalla sekä ruokinnalla ja muilla olosuhteilla, mutta kelpaavat viitteeksi:


 proteiineja,%
   rasvaa,%
kani
20,8
4,5
kana
peura
20,0
19,1
17,9
12,0
lammas
15,7
27,7
nauta
16,3
28,0
sika
11,9
45,0






26 kommenttia:

  1. Such sweet photos :))))
    Greetings

    VastaaPoista
  2. Nätit on tytöt, nyt vaan lisääntymään!

    VastaaPoista
  3. Ohh! so cute rabbits! Sweet photos :)

    VastaaPoista
  4. Hienoja, aah! Ja miten hienoa elämääkin saavat viettää/elää!

    Sivusit aihetta, jota olen pohtinut. Kun siis lähes kaikille eläimille syötetään nykyään (muun ohessa) viljaa, kaneillekin (paitsi teidän), ja possuille jne.... mitenhän se vaikuttaa niiden lihaan. Tai siis lähinnä lihan rasvaan. Siis luulen, että viljan syöttäminen aiheuttaa omega 6 -rasvahappojen muodostumista??? Syötetäänköhän luomueläimille luomuviljaa, mikä tietenkään ei paranna tätä ongelmaa. Voin tietenkin olla ihan väärässäkin.

    En odota sinulta tähän vastausta, mutta jos joku tietää jotakin, olisi kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luomueläimille syötetään etupäässä omalta tilalta tulevaa rehua. Vilja on luomuviljaa. Tietysti voi syöttää myös vaikka sinimailasta tai härkäpapua. Omegoiden muodostumisesta en tiedä mitään.

      Kyllä mekin annetaan vähän kauroja näille pupuille, ja joskus joku kuivattu leivänkannikka. Ainakin kasvaville, tiineille ja imettäville. Eikä niiden ruuat edes ole luomua. Tänään tosin saivat palsternakkaa omasta maasta.

      Poista
    2. Ei noista omegoista/rasvahapoista tarttis välittääkään, jos syötäisiin tosi luonnonmukaisesti. Esim. niinkuin edes kivikauden lopulla näillä leveysasteilla. Vaan kun se on lähes mahdotonta. Eläimetkään ei syö niinkuin silloin, vrt. viljan (!) syöttäminen lähes kaikille (!!!). Eikä lihakaan siis ole niinkuin silloin.

      Mutta ei siitä kannata paineita ottaa! Näin vanhana saa jo leikkiäkin ruualla (ei ole äiti enää kieltämässä), saa tehdä ostosmatkoistaan seikkailuretkiä.

      Poista
    3. Niin, eikä nää mun esittämät asiat ole mitään kiistattomia totuuksia! Kunhan kertoilen, mitä olen ajatellut. Älköön kukaan ottako tästä itselleen mitään huolia.

      Poista
  5. Veikeää, että kanassakin on noin paljon rasvaa... sitähän niin rasvattomana mainostetaan.
    Mutta ainakin Maxi näyttää todella hyvinvoivalta kanirouvalta - paremmassa lihassa ja varsinkin karvassa, kuin meidän koirat, vaikka saman kokoinen :)
    Toivottavasti kaikki menee hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hän on kyllä varsin tuhdissa kunnossa :)

      Arvelen, että taulukossa tarkoitetaan broileria, vaikka puhutaan kanasta. Rasvaprosenttihan pienenee siinä ihmeesti, jos syö vain rintafilettä ilman nahkaa.

      Kaninkin voi syöttää läskiksi, mutta kanin rasva kertyy sellaiseksi makkaraksi hartioille ja on helppo irrottaa, kun lihat leikataan. Pahassa tapauksessa myös sisäelinten ympärillä on rasvaa. Itse liha pysyy normaalilla ruokinnalla vähärasvaisena ja -kolesterolisena.

      Poista
  6. Sieviä pupanoita! Ihana tuo ketunpunainen väri <3

    VastaaPoista
  7. Voi kun hyö ovatkin kauniita. Eihän noita millään raaski pataan panna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei raaskikaan. Mutta niiden poikaset me syödään.

      Poista
  8. Ai että! Kylläpä meitä oikein hemmottelitkin! Etkä pitänyt hulluja jännityksessä tämän pidempään! ;) Kyllä ovat kauniit Ladyt!
    Pari viikkoa sitten, näi yhdessä kananhakupaikassa Uuden Seelannin valkoisia kaneja. Lihaksi olivat myös kasvamassa. Käsitin, että olisivat jotenkin parempia ominaisuuksiltaan kuin Belkkarit ja Ranskan jättilupat.
    Meillä oli ne kaksi lihakania pari talvea sitten kasvamassa. Oli kanssa käsikesyjä, vaikken niitä sen kummemmin paijannut. Nousivat aina jalkaa vasten, kun karsinaan meni. Tytär aina sanoi niille, että, tuo tuollainen söpöily on kiellettyä. Ettei hän kestä moista, kun teidät kuitenkin syödään. Ja niin tehtiinkin ja hyvää oli!
    Tosta kanan tai siis broilerin rasvaisuudesta: Ei se niin kevyttä ole, jos vetäset esim. koiven nahkoineen. Kaikki rasvahan on siinä nahassa ja jalkalihat ovat rasvaisempia. Ja näin myös paremman makuista! Jos haluaa syödä sitä rintalihan "kääpää", niin siinähän ei rasvaa juurikaan ole. Muttei myöskään makua ja kurkkuunhan sellainen kuiva liha tarttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tehotuotannossa, kun pyritään volyymiin ja nopeaan kasvuun, käytetään yleensä emona uudenseelanninvalkoisen ja kalifornialaisen risteytystä ja isänä kalifornialaista tai jotain muuta isoa kania. Jättikanit eivät ole nopeimpia kasvamaan eivätkä muutenkaan ihanteellisia lihantuotantoon: ranskanlupat läskistyvät helposti, muilla jättikaneilla kuten juuri belgianjäteillä on huono liha-luusuhde. Kolmen kuukauden iässä, kun lihakanin massatuotannossa pitäisi jo viimeistään olla teuraskypsä, belgianjätti on vielä pelkkää luuta ja korvaa.

      Tehokasvatuksessa käytetään perinteisesti valkoisia kaneja, että irtokarvat eivät näkyisi inhottavasti vaalean lihan pinnasta. Itse tykkään enemmän muista väreistä.

      Poista
  9. Kiitos kuvista.
    Maxi ei toki ole läski, on vain hyvin muodostunut.
    Tosi vähän rasvaa tuosa kaninlihassa verrattuna noihin muihin. Toki riippuu siitä mitä paikkaa eläimestä syö, mutta kumminkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maxi kiittää. Vihdoinkin joku ymmärtää!

      Vähärasvaisuutensa ja -kolesterolisuutensa takia kaninlihaa suositellaan erityisruokavaliota noudattaville kuten diabeetikoille ja laihduttajille. Kanin läskinmuodostuksesta kirjoitinkin jo tuolla ylempänä. Tällaiset pienvirittelijät, joilla on pari lellipupua takapihalla kasvamassa, yleensä sortuvat liikaruokintaan. Kani on todella tehokas ravinnonkäyttäjä, disainattu tulemaan toimeen vähällä ja kehnolla ravinnolla. Moni puputyttö luulee silti lemmikkinsä tarvitsevan elääkseen mullikanlihotuspellettejä. Ja sitten vähän herkkuja päälle. Onneksi puputytöt myös pakottavat lemmikkinsä hyppäämään esteitä, niin ettei niistä tule ihan palloja.

      Poista
  10. Eilen taisin juuri lukea netissä jostain jättikanista, painoiko se peräti 20 kg?! En mene takuuseen. Iso-Britanniassa kasvoi. Komeita kaneja teillä ja tarinasi olisi varsin kiehtova, juonipaljastuksineen kaikkineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan ollut belgianjätti (Flemish Giant Rabbit). Suomessa rotupuhtaalta belgianjätiltä vaaditaan vähintään 7 kilon painoa, mutta muutaman kilon painavammatkaan eivät ole harvinaisia. Se ei ole kuitenkaan paras rotu lihakaniksi, on isoluinen. Makuasia tietysti sekin.

      Poista
  11. Mua kiinnostaisi kuulla lisää siitä miten ruokit kanit?
    Meillä imettävät tuppaavat laihtumaan, vaikka saavat kauraakin. Nyt härkäpapu kokeilussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole mitenkään tieteellistä, ja imettävät tuppaavat laihtumaan täälläkin, jos on kymmenen poikasta alla. Olen luopunut kaikista pelleteistä. Kuivaa heinää talvella ja tuoretta rikkaruohoa kesällä (= heiniä, vuohenputkea, apilaa, peippiä, siankärsämöä, poimulehteä, järviruokoa jne jne), kerppuja talvella, oksia kesällä, kauroja, härkäpapuja liotettuna, sinimailasta (Kraft Lusern hackad strå), siis vähän mitä sattuu. Herkkuina omenaa, porkkanaa, palsternakkaa satunnaisesti (omenavyöryn aikaan omenia päivittäin), joskus joku pähkinäkin. Pääasiassa heinää.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...