sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Luomunavetassa

Kävimme Porvoon Bosgårdissa pällistelemässä tämänkeväisiä vasikoita. Bosgårdin tilalta meille tulee naudanliha. Onneksi sen hinnasta muistuu aina mieleen, että liha on juhlaruokaa.


Näitä me sitten puolentoista vuoden päästä kannamme kotiin 15 kilon laatikoissa.

Pihatossa on aika kuraista, mutta kohta päästään laitumelle puoleksi vuodeksi.



Tässä ihmetellään sonneja. Tuo takimmainen musta Aberdeen Agnus on kuulemma poikajengin pomo, vaikka on pikkuisin kaikista, joku ihan ruikku alle tuhatkiloinen. Muut ovat Charolais-rotua. Pikkumusta menee kesäksi laitumelle neitien kanssa, että niiden ensimmäinen vasikka olisi kohtuullisen kokoinen ja vasikointi sujuisi helposti.



Puolet tämän vuoden 90 vasikasta oli jo syntynyt, osa hyvinkin hiljattain. Zoomaamme tuonne takimmaiseen aitaukseen.





Seuraavaksi pääsemme navettaan sisään. Mutta ei ilman turvatoimia!




Vasemmalla emolehmät, oikealla hiehot.


Nämä ovat yksivuotiaita. Pehkupatja kompostoituu ja tuottaa lämpöä, niin että kovillakin pakkasilla pärjää, vaikka seinät ovat harvat. Uutta kuiviketta puhalletaan kerran-pari päivässä. Lannan suhteen Bosgårdin pellot ovat omavaraiset. Nuoriso saa oman pellon kauraa ja härkäpapua, että jaksaa kasvaa 1,4 kiloa päivässä.


Ulos pääsee aina halutessaan. Kuvassa lehmät Ryhnyotsa ja Kiikarisilmä. Alavasemmalla lojuva valkoinen muovipussi on oikeasti vasikka.

Tämän vuoden vasikoiden nimet alkavat J:llä. Nimihdotuksia saa kirjoittaa Bosgårdin deli-kahvilaravintolan liitutaululle, siihen luontopolulla havaittujen kevään merkkien viereen. Vielä ei ollut yhdeksääkymmentä ehdotusta lähellekään, joten hyvin ehtii.

En ole viitsinyt kertoa tilan väelle, että joskus mainitsen heidät blogissani, ja tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, kun aikaisemmin kevään lihalaatikkoa hakiessani minulle mätkäistiin naudan maksa kaupanpäällisiksi. En olisi kehdannut ottaa sitä, jos epäilisin, että suosiooni yritetään luikerrella blogihuomion toivossa.


Naudan maksa on iso. Sain sen teurastusta seuraavan päivän iltana, ja sitä seuraavana päivänä se oli jo jaeltu sinne sun tänne ja suureksi osaksi syötykin.

Lihalaatikon sisällölle löytyy onneksi myös ottajia ystäväpiiristä, koska 2x15 kg naudanlihaa vuodessa olisi aivan liikaa jopa meille kahdelle ahmatille. Me kun syömme vielä muitakin eläimiä! Onneksi esimerkiksi kaninliha on terveydelle parempaa kuin naudanliha. Kreikkalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa saisi syödä vain 250 g kuukaudessa. Se jo vähän mietityttää.

Kun minä nyt kerran katson oikeudekseni syödä eläimiä, pidän sitten edes huolen, että niitä kohdellaan hyvin niiden elinaikana.

Käykin joutessasi katsomassa aihetta sivuava ihana video, joka kertoo entisten häkkikanojen ensimmäisistä hetkistä ulkotarhassa. Kiitos linkistä Päiville Tuohimutkan kanalaan!

---------------------

Toivottakaa Luomutilan puutarhuli Hommantouhua-blogista tervetulleeksi iloiseen joukkoomme!

13 kommenttia:

  1. Kiinnostava postaus ja oikein hyviltä näytti noiden asukkien elinolot! Meidänkin pitäisi etsiä jostain vastaava tila tai lähteä tuonne ostoksille. Aina välillä naudanliha olisi kiva olla ruokapöydässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä hyvä retkikohde kesällä. On kolme luontopolkua, näkee lehmiä ja tänä kesänä kuulemma tulee vähän kotieläinpihan tynkääkin, ja grilli on kuumana. Tai delistä piknikkikori ja Natura-alueelle niemenkärkeen eväitä nauttimaan. Ettei mene ihan bensat hukkaan, jos tuonne asti raahautuu lihaostoksille. Toimittavat kyllä Helsinkiinkin ainakin kanta-asiakkaille.

      Toinen lihanostopaikka samalla seudulla olisi Labbyn kartano, heillä on myös kotiinkuljetusta mutta en tiedä kuinka pitkälle. Olen yrittänyt päästä sinne tutustumaan, mutta eivät vastaa sähköposteihin. Ostaminen onnistuisi netitse.

      Poista
  2. Meilläkin on oma luomutila. Ei tosin mikään retkikohde, mutta sieltä saamme luomunautaa.
    Kanavideo oli hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä tilaahan voisi vaikka tässä mainostaa, jospa joku muukin haluaisi ostaa lihaa.

      Poista
  3. Kiitos lämpimästä vastaanotosta! Mukavia juttuja näyttää olevan, ja varsinkin tuo kanavideo oli koskettava. On nuo kaverit varmaan vähn ihmeissään häkkielämän jälkeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minulle ainakin tuli tippa silmään.

      Poista
  4. Aivan mahtava postaus! Voi munkin pitäs löytää luomulihatila, tosin lähempää kuin porvoosta mielellään. Mutta sympaattisia eläimiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, marrasthetics! Googlaamalla löytyy, toivottavasti.

      Poista
  5. Raparperin lehden alta:

    Kiva juttu tuo, että navetassa lehmät ja hiehot olivat käytävän vastakkaisilla puolilla, näköetäisyydellä. Voivat sitten tyttäret huudella äideilleen ja päinvastoin.

    Mistä muuten johtuu tuo tarve rajoittaa punaisen lihan syöntiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei hei, Raparperi!

      Kysyin tuolla kierroksella, miten tilalla erotetaan puolivuotiaat emoistaan. Mahtaa olla melkoinen rodeo. Ei sitä kovin tarkkaan haluttu kertoa, siinä on kuulemma omat niksinsä. Eli ei ehkä sovi meikäläisten korville.

      Kylläpä se punaisen lihan välttäminen nousee varmaan jokaisen maan omista virallisista ravitsemussuosituksista. Niihinhän voi sitten olla uskomatta tai voi myös jättää noudattamatta, vaikka uskoisikin. Suositukset taas perustuvat niihin tutkimuksiin, joita pidetään luotettavimpina; toki aiheesta kuin aiheesta pystyy saamaan sellaisia tutkimustuloksia kuin haluaa. Esimerkiksi useat tutkimukset näyttäisivät viittaavan siihen, että runsaasti punaista lihaa kuluttavilla on muita enemmän paksun- ja peräsuolen syöpiä.

      Uusinta tutkimustietoa päivitetään esim. Maailman Syöpätutkimusrahaston (WCRF) nettisivuille jatkuvasti. Heidän tämänhetkinen näkemyksensä syöpien ja ruokavalion yhteyksistä löytyy osoitteesta
      http://www.dietandcancerreport.org/

      Poista
  6. Rakastan noita lehmiä yli kaiken! Vielä vuosi sitten asuin niiden laitumen vieressä, mikään ei ollut ihanampaa kuin seurailla niiden touhuja. Yhdellä koirallani oli tapana mennä niiden kanssa juoksemaan, se tosin loppui useamman sähköiskun jälkeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ihan tuolla Bosgårdissako? Olipas yhteensattuma! Siellä onkin komeat laidunalueet merenrantaniityillä.

      Poista
  7. Arvaa mitä... muistin kyllä että olen kommentoinut joskus jotain näistä lehmistä mutten ole löytänyt tätä tekstiä ennen kuin nyt vasta uudestaan! Mutta siis en asunut ihan itse pääkallopaikalla, Bosgård vuokraa tai vuokrasi silloin vielä laidun maita sieltä täältä, "meidän" pelto oli yksi niistä. Nuo maanmainoit jättiläiset on edelleen parhaita muistoja sieltä.

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...