perjantai 14. helmikuuta 2014

Siemenet

pastakone

Eräs ystäväni on sairastunut kylvökuumeeseen. Tartunta on vähintäänkin keskivakava. Siemenpusseja lojuu kaikilla tasoilla, ikkunalaudat ovat kylvöastioiden peitossa ja tyynyn vierellä on läjä ruttuisia siemenkuvastoja, joissa on tuherruksia, alle- ja yliviivauksia ja ympyröintejä.  Ehkä kuitenkin on jokin tuiki tärkeä kasvi jäänyt hankkimatta? Yksi sun toinen näyttää saaneen saman pöpön. Ilmeisesti maassamme on nykyisten ilmasto-olojen vallitessa odotettavissa lähiviikkoina varsinainen epidemia.

Ja onhan jo aikakin. Alakerran isäntä siteerasi aamulla ulkomuistista Kustaa Vilkunan Ajantietoa: "Helmikuun ensimmäisestä suojakelistä ei mene kuin oliko se kymmenen tai kaksitoista viikkoa niin voi jo kylvää kauran tai jonkun ohran. Vehnän? Tai jotain."

6.2.

14.2.


Verraton Karel Capek kirjoittaa siemenistä näin (jouduin käyttämään viimeisetkin itsehillintäni rippuset rajatakseni lainauksen näinkin lyhyeksi, koska mieleni teki kopioida tähän koko luku sanasta sanaan):

Siemenistä jotkin muistuttavat nuuskaa, toiset vaaleita saivareita tai kiiltäviä ja mustanruskeita jalattomia kirppuja; muutamat ovat litteitä kuin lantti, toiset täyteläisen pyöreitä tai ohuita kuin neulaset, siivekkäitä, piikkisiä, nukkaisia, paljaita ja karvaisia; isoja kuin torakka ja pieniä kuin pölyhiukkanen. Voin todistaa, että jokainen laji on erilainen ja eriskummallinen: elämä on monimutkaista. Tästä isosta töyhtöhärvelistä on määrä kasvaa matala ja kuiva takiainen, kun taas tuosta keltaisesta saivaresta versoo kuulemma paksu, valtava mehilehti. Mitä voin tehdä? En usko tuommoisia. 
Hyvä, joko kylvitte? Panitteko kukkaruukut haaleaan veteen ja peitittekö ne lasilla? Suojasitteko ikkunat auringolta ja suljitteko ne, jotta huoneeseen syntyisi kasvihuoneen 40-asteinen lämpötila? Siis hyvä, nyt alkaa jokaisen idättäjän suuri ja kuumeinen tehtävä: odottelu. Hikisenä, ilman takkia, ilman liivejä ja henkeään pidätellen odottelija kumartuu kukkaruukkujensa ylle ja kiskoo mullasta silmillään ituja, joita pitäisi versoa.
Ensimmäisenä päivänä ei synny mitään; odottelija pyörii yöllä vuoteessaan aamua odotellen. 
Toisena päivänä salaperäiseen multaan ilmaantuu homehaituva. Odottelija ilahtuu, että siinä on ensimmäinen elämän merkki.
Kolmantena päivänä nousee pitkän valkoisen jalan varassa jokin, joka kasvaa kuin hullu. Odottelija riemuitsee miltei ääneen, että nyt se alkoi, ja vaalii ensimmäistä tainta kuin silmäteräänsä.
Neljäntenä päivänä, kun tuo itu on venähtänyt jo mahdottomiin, herää odottelijassa huoli, että se onkin varmaan rikkaruoho. Pian käy ilmi, että hänen pelkonsa ei ole perusteeton. Ensimmäinen kukkaruukkuun kasvava pitkä rihma on aina rikkaruoho. Se lienee kai luonnon laki.
No, joskus kahdeksantena päivänä tai vielä myöhemmin multa jonain salaperäisenä ja kontrolloimattomana hetkenä (kukaan ei ole koskaan päässyt näkemään sitä) aivan yllättäen avautuu hiljaa ja 

Valitettavasti Teosto vai oliko se Kopiosto puuttui nyt peliin ja esti armottomalla mahtikäskyllään pidemmät lainaukset. Juu juu, soittivat juuri äsken. Lue itse loput kirjasta: Karel Capek: Puutarhurin vuosi.




--------------------------------------

Tervetuloa porukkaan, Pömpeli! Kiva, kun ehdit käydä täällä, vaikka teillä on nyt niin jännät ajat meneillään!

26 kommenttia:

  1. Otin täksi kesääksi rokotuksen kylvökuumetta vastaan. Nyt on edessä valituksen teko THL:lle, koska SE ei tehoa. Hypistelen luetteloita jo ja ja ja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylvökuumeesta mahtaa olla liikkeellä useampia kantoja, joihin kaikkiin ei rokotus pure. Valita silti.

      Poista
  2. Ai, teilläki on terijoensalavia pihassa. Ne roskaa paljon ja lehet on vittumaisii haravoijja, mut kesän kauneus niissä antaa unohtaa kaiken ton vaivan mitä ne teettää. Nykyää siivoon niitten lehet ja oksanpätkät kerääväl leikkuril. Helppoo!!

    Meillä V:llä on aivan mieletön kylvökuume. Hän jo suunnitteli mitä laittas ja mihkäki, kunnes tipautin hänet maanpinnalle: Sulla on 4 kissaa, eikä sellasta huonetta mihkä ne ei pääsis. On koetettu kaikki tuhannet kikat, aina ne pääsee repiin taimet ruuakseen tai vähintään makaavat niitten päällä, tai sitten kusevat ja paskovat kuoliaiks. V vastas: Joo, oot oikees, mä ostanki kaikki taas kaupasta... Ja se ei oo vähän mitä meijjän pihaa menee. Mut onhan se mukavaa suunnitella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun takii jou'uin taas ostaan kirjan. Onneks se löyty halvalla huutonetistä. Viimeeks jouduin ihan uuden... ;DDD

      Poista
    2. Voi kun kiva! Tämän Capekinko ostit? Mikä se edellinen oli?

      Poista
    3. Kapekin ostin, 5,50 kotii kannettuna, 2. painos. Sen jälkeen 1. painos hintaan +10cnt. Kotii kannettuna seki.

      Kyllä sä sen edellisen kirjan keksit ku pikkasen mietit. ;DDD

      Poista
    4. Ei pysty miettii raskaan työviikon jälkeen, nukkumaanmenoaika meni jo. Jos kerta uutena ostit niin sanon et sen on pakko olla se kalenteri.

      Poista
  3. Capekin kirjan voisi lukea vaikka kerran vuodessa, mainio ja kuvaava teos. Jaha, kohta sitten voi jo ryhtyä niitä kaurakylvöjä miettimään, vaikka tänään tosin luvattiin kylmenevää.
    Hyvää Ystävänpäivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taidan lukea sen joka vuosi. Toinen on Huovisen Hamsterit, sen luen yleensä syksyisin.

      Tarkistin Kustaa Vilkunan: 2.2. jälkeen ensimmäisestä suojasäästä 10 viikon kuluttua lähtevät jäät, 12 viikon kuluttua voi kylvää ohraa. Ihan kohta siis.

      Poista
    2. Vuosittain luettaviin kirjoihin kuuluu myös Veikko Huovisen Kylän koirat. Mulla luettuna jo 31 kertaa. :)

      Poista
    3. Sehän on mulla vielä lukematta, kiitos vinkistä!

      Poista
  4. Mainio kirja :) Meillä ei oo lunta just yhtään pihamaalla ja linnut sirkuttaa kevättä rinnoissa. Meinaan ite kylvää jotakin vähäsen (kyllä, neljän kissan taloudessa, toimii ikkunalla roikkuva hyllykkö, joka vuorataan kokonaan muovikelmulla :D) mut en ihan vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on ihan keväinen tunnelma ulkona kaikin tavoin. Tuo oli hyvä vinkki kissallisille.

      Poista
  5. Heh heh. Niin monessa villityksessä olen keitetty, että periaatteessa tämäkin on jossain vaiheessa odotettavissa omalle kohdalle. Mutta nyt vain huokaisen helpotuksesta, että tämä kuume ei ole just nyt vielä tarttunut. Silti ihaillen ja vähän kadehtienkin katselen kylväjiä, jotka sitten myöhemmin voivat nauttia vaivansa ansiosta rehottavia hyötyherkkujaan. Nyt ei siltikään vaan pysty… :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kuvitellut, että minussa on joku vika, kun en keväisin jaksa innostua siemenkylvöistä (vaikka ostan kyllä niitä siemeniä). Jotain tulen silti aina kylväneeksi, ja jos menee pieleen, saan taimia sitten kavereilta, kun ne kylvävät niitä aina liikaa. Ja saahan niitä toriltakin. Onneksi en elä omavaraistaloudessa, pitäisi suhtautua näihin vähän toisella vakavuudella.

      Poista
  6. Mulla ei ole yhtään siemenpussia kotona. Vanhatkin annoin tyttärelle. Joten ei ole kuumetta. taimien oston aikoihin kuume nousee ja vaikka olen melkein kesän merellä, on pakko laittaa kukia ja jättää ne sitten toisten riesoiksi.
    Terijoensalava on ihan kamala. Sotkee kaikkina vuodenaikoina ja näyttää altapäin risukolta. Mulla on ollut huono tuuri ja aina kun olen muuttanut valmiiseen taloon on siellä ollut noita roskakasoja. Aina ne on kaadettu heti, mutta ne juuret on kuin verkkomainen parasiitti maan sisässä ja ihan kamala työ saada niitä pois. Mistähän tämäkin tuli, ethän sinä postannut salavista, hih:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kaadettiin koko rivi salavia. Juuret jyrsittiin pois, eipä veso enää. Sieltä välistä löytyi piilosta ja puristuksesta iso kaunis koristeomenapuu. Yksi salava jätettiin, vaikka sen juuret pyrkivät salaojaan ja kellariin, mutta juuri siinä kohdassa tarvitaan sen korkuista puuta. Valitettavasti tuo salava tulee kuolemaan, koska oksia piti välillä lyhentää, että se olisi selvinnyt salaojamyllerryksestä. Nyt jo kääpä kasvaa rungossa, mutta kyllä se vielä muutaman vuoden sinnittelee.

      Oksiston tiheys eli risukkoisuus on hieno asia lintujen mielestä, ja syntyy siitä ihmisillekin tuuhea näkösuoja. Maahan pudonneita puunlehtiä en ole ikinä osannut pitää roskina. Muuten voisi olla ikävä kävellä metsässä.

      Poista
  7. Tänä keväänä olen jollakin ihmeen lailla onnistunut välttämään kylvövillityksen. On ollut liikaa muuta työtä. Mutta talvilomaviikon sijoitin taas sopivasti toukokuulle avomaakylvöjä ja puutarhatöitä varten,D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kylvökuumekin vaatii riittävän pitkän kylmäkäsittelyn itääkseen. Kaikille ykkösvyöhykkeen asukkaille se ei näytä puhjenneen tänä vuonna. Toisille sitten taas kahta kauheammin.

      Poista
  8. Čapek on kyllä aivan mahtava! <3

    Ajattelin, etten tee mitään puutarhanhoitoon liittyvää, mutta ehkä jotain voisi kuitenkin kokeilla laittaa itämään. Ihan vain pari ruukkua yrttejä vaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sinä osaat laittaa hatun tuohon C:hen! Löysin sellaisen kyllä omalta näppikseltäni, mutta en saanut sitä paikalleen parilla yrittämällä, joten luovutin.

      "Ihan vain pari ruukkua"... Noin se lähtee!

      Poista
  9. Niin se vaan on. Miäkin oon ainaskin 30 vuotta sanonut, että ei tänä keväänä ollenkaan ja niinvaan kuume kun iskee, pussukat lisääntyy ja lisääntyy ja...

    VastaaPoista
  10. Minuahan ei nämä kylvöhommat kiinnosta ollenkaan, mutta jostain syystä on nytkin siemenpaketti postissa odottamassa...

    VastaaPoista
  11. Ja hauskintahan tässä on se, että ne ihmiset, jotka haukkuvat minua kylvöhulluksi, ovat sitten ruinaamassa esikasvatettuja taimia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun kylvökuumeesta hehkuva ystäväni taas tarjoilee taimiaan kaikille halukkaille aivan oma-aloitteisesti. Hänellä on nimittäin niin vihreä peukalo, että kylvöt aina onnistuvat yli odotusten, ja mihin hän sitten joutuisikaan niiden kaikkien taimien kanssa. Hän kyllä kaksinkertaistaa viljelyalansa joka vuosi, mutta eivät hänen taimensa silti mahtuisi minnekään, ellei hänellä olisi tällaisia taitamattomampia ystäviä, joille jaella armolahjojaan.

      Poista
    2. Ainakin tammikuulta löytyi pyyntö koskien maatiaisritarinkannuksia... Mutta saatan muitakin jaella, ehkä, jos,

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...