torstai 15. elokuuta 2013

Lehtokotiloresepti testissä

Makustelijat ovat testanneet tässäkin blogissa esitellyn lehtokotiloreseptin. Erinomaisen havainnollinen esitys heidän kokeilustaan löytyy napsauttamalla tästä.

Flickr: avlxyz.

Yhteenveto: Ruoka oli herkullista, mutta sitä tuli liian vähän suhteessa työmäärään. Kerrostalo-oloissa etenkin etanansonnan jatkuva siivoaminen otti koville.

Ehkä työlleen saisi katetta, jos kasvattaisi nilviäisiä isommissa määrin ja tiheämmässä. Minähän olen tunnettu lihan tehotuotannon puolestapuhuja! No, meidän puutarhasta olisi ainakin helppoa kerätä suuria kotilomääriä. Varsinkin näin sadeviikolla.

Montako lehtokotiloa löydät kuvasta?

Jokaisen aloittelevan kotilonkasvattajan kannattaa ensi töikseen perustaa kompostiauma. Mieluiten kompostoitava kasviaines tulee levittää tasaisesti ja matalasti laajalle alueelle pusikoiden viereen (ks. kuva). Kotiloita pääsee keräämään kostealla säällä tai aamu- ja iltakasteen aikaan. Vain suurimmat poimitaan, pienet jätetään kasvamaan.


Erikoisherkuksi voi kompostin välittömään läheisyyteen istuttaa jotain näiden herttaisten ja vaatimattomien otusten suosimaa ravintokasvia. Esimerkiksi lupiini, voikukka ja nokkonen ovat mieluisia. Kuvassa pensaspapu.

Makustelijoiden esimerkki innostakoon kaikki kokeilemaan!

Flickr: Prisme06

4 kommenttia:

  1. Tulin pihalta keräämästä sateen jälkeisen kosteuden tuomia lehtokotiloita ja luin kirjoitukskesi. Tutkin myös tuon valmistuksen ym. Pakko sanoa, että hyi hitto;) Meidän kotilot tekivät taas saunan pesässä polttoitsemurhan, kuten kaikki tuhannet aiemmatkin löytyneet.

    En pystyisi syämään noita. En tiedä mikä siinä on,vaikka esim purkista etanoita olen laittanut pitsan päälle jne. Mutta nuo kotipuutarhan etanat, kuinka runsaan gourmet-atreian niistä saisikaan jokaisen sateen jälkeen... mutta ei, ei maistu;)

    VastaaPoista
  2. Ei maistu minullekaan etanat. No joo, en ole koskaan edes maistanut, mutta ajatus tökkii ja pahasti. En kyllä etanoista tykkää noin yleensäkään, meidän tytöllä on kaksi akaattikotiloa ja hyi että ne on ällöjä.

    Silti täytyy sanoa, että tuo kuva etanapannusta ja etanasta on jotenkin tosi surullinen. Vähän niin kuin possu laitettais uunin viereen seisomaan, onnellisen tietämättömänä tulevasta kohtalostaan.

    Minä en ole mikään puutarhuri eikä intoa siihen puuhaan ole, joten noista kasvimaita tuhoavista etanoista ei ole mitään kokemusta. Mutta kauheen paljon niitä kuuluu joillakin olevan, teilläkin.

    VastaaPoista
  3. tuholaiset näppärästi hyötykäyttöön voisulan ja valkosipulin kera. Ainakin kaupassa myytävät ranskalaiset etanat maistuvat hyviltä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista Rantakasvi, Heli ja Sussi! Olen itse syönyt etanoita ennen, mutta tänne kotilofarmille muuton jälkeen rupesi yököttämään. Asenteen korjaus on vielä kesken.

    Heli: Ymmärrän tunteesi tuon kuvan suhteen. (Vaikka olen tänäkin kesänä harkitusti murhannut sadoittain kotiloita.) Jotenkin se tuntuu inhalta, että ihminen tietää, mikä kohtalo elukkaa odottaa, mutta elukka ei. Näinhän se kuitenkin oikeasti on kaikessa lihantuotannossa. Ja hyvä tietysti, että eläin on onnellisen tietämätön. Vain ihminen pystyy etukäteen kärsimään siitä, mitä tuleman pitää.

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...