 |
| Dambisa Moyo. Kuva: Cooling3/Flickr |
Moyon mukaan länsimaat ovat rappeutumassa ja joutuvat pian kokemaan kovia. Pääsyy tähän on politiikan lyhytnäköisyys. Ongelmamme ovat pitkäkestoisia ja rakenteellisia, mutta poliitikot ajattelevat vain seuraaviin vaaleihin asti.
Moyo haluaa pidemmät vaalikaudet ja minimistandardit poliitikoille. Poliitikoilla pitäisi olla todellista kokemusta taloudesta, tieteestä ja muista tärkeistä asioista.
Olen samaa mieltä. Jotta ihmiskunta yleensä voi selvitä nykyisestä tilanteestaan, päättäjillä pitäisi olla kyky nähdä erittäin monimutkaisten ongelmien juurille, tehdä tarvittavat johtopäätökset ja toteuttaa ne ikävät toimenpiteet, jotka pitävät meidät pinnalla. Siinä ei riitä, että on TV:stä tuttu urheilija, rikollinen tai tosi-TV-julkkis.
Huomaa myös, että Moyo ei puhunut koulutuksesta vaan kokemuksesta, vaikka itse onkin nuori tohtori. Minun parlamenttiini kelpaa kalastajakin, jos hänellä on syvällinen näkemys ja ymmärrys asioista.
Sen sijaan sellaiset ihmiset eivät kelpaa ollenkaan, jotka sulkevat silmänsä tilanteen vakavuudelta ja tekevät päätöksiä sen perusteella, mikä hyödyttää heitä itseään juuri nyt; ei sen perusteella, mikä hyödyttää meitä kaikkia pitkällä aikavälillä.
Tähän väliin haluan siteerata fyysikko Albert Bartlettia, joka pitkän uransa aikana on joutunut yhä uudestaan toteamaan, että ihmiset eivät yleensä ollenkaan käsitä eksponentiaalista kasvua, puhuttiinpa sitten väestönkasvusta tai hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä. Hän kertoo tunnetun shakkilautatarinansa lisäksi seuraavaa laskuesimerkkiä:
Kuvittele bakteeri, joka lisääntyy jakautumalla kerran minuutissa. Kahdesta bakteerista tulee neljä, neljästä kahdeksan ja niin edelleen. Jos pulloon pannaan yksi bakteeri kello 11 ja pullo tulee täyteen kello 12, moneltako pullo on puolillaan?
Oikea vastaus on tietysti: kello 11.59.
Bartlett jatkaa kysymällä: "Jos te olisitte bakteereja pullossa, missä vaiheessa tajuaisitte tilan loppuvan? Silloinko, kun kello on 11.55, jolloin pullosta on täyttynyt vasta yksi kolmaskymmeneskahdesosa ja 97 prosenttia pullosta on vielä avointa tilaa, joka suorastaan huutaa kehittämistä?"
Poliitikolla pitäisi olla ymmärrystä edes perusaritmetiikasta. Jatkuva kasvu ei ole mahdollista rajatussa tilassa, rajallisin resurssein.
Jos poliitikot todella tekisivät niitä päätöksiä, jotka ovat ihmiskunnan parhaaksi, he olisivat erittäin epäsuosittuja ihmisiä. Melkeinpä pitäisin yhtenä hyvän poliitikon kriteerinä sitä, että homma ei erityisesti houkuttele. Ja todella hyvän poliitikon kriteerinä, että siihen silti suostuu, itsensä ja oman huolettoman ja mukavan elämänsä uhraten.
Tilanne on tällä hetkellä kovin toisenlainen.
Noista kuvista tulee muuten myös mieleeni kokemus. Miehistä en tiedä, mutta naisena voin sanoa että mieli kehittyy kuin nuo rypäleet, kun taas kropalle käy niin kuin lehdille. Kaikkea ei voi saada.
Bartlettin bakteerivertaus on kerrottu mm. Alan Weismanin kirjassa Maailma täynnä meitä (Countdown, Our Last, Best Hope for a Future on Earth?).
Hyvin kirjoitit taas :)
VastaaPoistaKiitos, mammukka! Tuo Weismanin kirja saattaa poikia lisääkin postauksia, siinä on hyviä juttuja.
PoistaAsiaa taas kerran! En ole koskaan lakannut ihmettelemästä tuota jatkuvan kasvun mantraa. Jos meikäläisen koulutuksella on alusta lähtien ymmärtänyt käsitteen mahdottomuuden, niin kuinka ihmeessä tuo käsite edelleen elää ja voi hyvin paljon pidemmälle koulutettujen keskuudessa? Miten jotkut poliitikot kehtaavat sitä edelleen toistaa, vai onko ihan oikeasti niin, että osa porukkaa ei oikeasti tajua asian mahdottomuutta? Vai ei halua tajuta?
VastaaPoistaKaipa sen nyt kaikki tajuavat, paitsi ihan yksinkertaisimmat ehkä, mutta luopumalla jatkuvan kasvun ideologiasta ei saavuta muuta kuin vaalitappion.
PoistaHyvin kirjotit. Meitä oli täällä jo sillon liikaa kun 5 mrd täytty. Olis pitänny tehä vaikeita päätöksii jo sillon kun öljykriisi oli. Muovi ois saannu jäähä keksimättä, samoin muoviin verrattavat tuotteet.
VastaaPoistaMuttakun ihminen on laiska ja mukavuudenhalunen. Minä ainakin.
Eduskuntaan ja muuhun politiikkaan on päässy ja pääsee yhä edellee ihmisii joil ei oo minkäänlaista koulutusta, saati sitte kokemusta politiikkaan. Moisia ei sais ees päästää ehdokkaiks. Vähän sama ku mun sallittas mennä ohjaan jotain lentävää laitetta. Pieleen menis.
Tuosta on ollut mielipiteiden vaihtoa, mikä olisi sopiva ihmismäärä tälle planeetalle. Taidankin lainata lisää pätkiä samasta kirjasta ja saada viisaan maineen.
PoistaErinomainen postaus!
VastaaPoistaKiitos, Sussi :)
PoistaTässäpä se päätöksenteon dilemma juuri on! On niin raivostuttavaa, kun suurin osa poliitikoista on vain itsensä takia politiikassa. Mutta oikeastaan vielä huolestuttavampaa on se, että virkamieskunta valtionhallinnossa on usein ihan samaa sakkia. Harva on tehnyt koskaan edes oikeita töitä (anteeksi vaan, jos loukkaan jotakuta) ymmärtääkseen asioita laaja-alaisesti ja samalla käytännönläheisesti. Yhteensä tässä on siis aika iso joukko tekemässä lyhytnäköisiä päätöksiä ja juuri nyt tällä kansakunnalla ei olisi tähän yhtään varaa.
VastaaPoistaMistäs saadaan ne viisaat ja kokeneet miehet ja naiset, jotka osaavat tehdä meidän parhaaksemme päätöksiä, joista emme yhtään tykkää? Ja miten heidät saadaan sitoutumaan tähän vastenmieliseen hallitsemishommaan ainakin kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kun heillä varmaan olisi muutakin tekemistä?
PoistaRahalla niitä saadaa.
PoistaEi kun tarkoitin viisaita.
PoistaToi on justiin se ongelma: meidän pitäis osata valita viisaita päättäjiä, jotka osaa ja uskaltaa tehdä päätöksiä, joista me ei oman mukavuutemme takia oikein tykätä.
PoistaVaikka ne olis meidän itsemme ja koko maapallon kaiken elämän kannalta välttämättömiä.
Kun Nimetön vastaa Hämeestä, niin hidasta touhuahan se on. Ajattelin vielä painottaa sitä, että ME ollaan ne, jotka valitaan päättäjät. Emme voi syyttää yksin päättäjiä, vai?
PoistaJos pitää odottaa, että äänestäjien enemmistö haluaa valtaan jonkun, joka ei ole julkkis ja joka tekee ikäviä päätöksiä ja laskee meidän elintasoa, saadaan kyllä odottaa. Ja eikähän valistuneetkaan äänestäjät voi valita kuin niistä vaihtoehdoista, joita puolueet asettaa. Ja jos sitten sattuisikin joku viisas olemaan ehdolla ja vieläpä menemään läpi, se on kuitenkin vain yksi 200:sta, ja nekin päättää vain pienen Suomen asioista, niistä joita ei jo ole direktiivillä säädetty ylempää.
PoistaSiis kansanjoukkojen pitäisi väkisin hakea luolastaan vastahakoinen viisas ja nimetä se maailman diktaattoriksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Minkä jälkeen asiat olis alkaneet kääntyä oikealle tolalle ja länsimaiset kuluttajat kivittäis sen viisaan kuoliaaksi. Paitsi että suuryritykset olis jo murhauttaneet sen ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Oikeassa olet, tietysti! Mutta monet äänioikeutetut ehkä jättää koko äänestämisen, kun se ei tunnu vaikuttavan mitään. Ei kai sekään oo oikea keino?
PoistaNo ei sekään.
PoistaMeillä oli sama lainaus meidän matikankirjassa, sai minut kiinnostumaan huomattavasti enemmän eksponentiaalisista funktioista! Olen myös viime aikoina lukenut "matikkasaduksi" nimittämääni lainausta kaikille jotka vaan jaksavat kuunnella... ;)
VastaaPoistaMeillä oli siinä vielä jatkona, että jos kaukonäköiset bakteerit tajuaisivat että niiltä on loppumassa tila ja ne alkaisvat etsiaä uutta elintilaa merien puhjasta ja arktisilta alueilta, ja lopulta ne löytäisivätkin kolme uutta pulloa. Bakteerit ovat riemuissaan uudesta elintilasta, mutta milloin tämäkin tila loppuu? Kello 12.02.
Me ihmiset olemme niiin lyhytnäköisiä ja mukavuudenhaluisia, ja yksi ihminen tuntee helposti olonsa voimattomaksi. On myös niin paljon helpompaa unohtaa kaikki maailman ongelmat ja jatkaa samaan malliin kuin ennenkin...
Se on havainnollinen vertaus.
PoistaUnohtamisen lisäksi voi myös kieltää maailman ongelmien olemassaolon. Sanoa, että hyvinhän me tänne nytkin mahdutaan, no köyhät joo, mutta nehän on köyhiä koska eivät viitsi yrittää, ja oma vika kun sotivat siellä ambomaalla. Eikä mitään ilmastonmuutosta tule, ainahan ilmasto on vaihdellut, se on ihan luonnollista. Ja sitäpaitsi väestönkasvu on jo loppumassa itsestään, nyt pitäisi pikemminkin huolehtia siitä että MINUN eläkkeelleni riittää maksajia. Kaikki ongelmat on ituhippien satuja ja jos jotain ongelmia onkin niin talouskasvu, vapaa kilpailu ja rikkaiden rikastuminen on ainoa ratkaisu niihin, onhan ne sosialismit jo nähty.