Tunnisteet
ALOITA TÄSTÄ
bloggaus
elukat
eläintarha
energia
ennustus
fasaani
gm
henkilö
hevosenliha
hiilijalanjälki
hortoilu
hunaja
huussi
ikkunat
ilmastonmuutos
juomat
kana
kani
kasvatus
kasvissyönti
kasvit
keittiö
keli
kierrätys
kirja
kuisti
kuluttaminen
käsityö
lainsäädäntö
lammas
lehti
lihan tuotanto
linnut
luomu
maalaus
maalämpö
maatiaiset
matka
meditaatio
metsä
Monsanto
NASS
nauta
oikeinkirjoitus
omavaraisuus
putkiremontti
puutarha
ravintola
remontti
rintamamiestalo
ruoka
sairaus
sato
siivous
sika
sisustus
talous
talvivarastot
tuulivoima
tuumailu
vaalit
vaatteet
valitus
valokuvaus
vuodenajat
yhteisöasuminen
ylellisyys
maanantai 27. lokakuuta 2014
Metsäihmisen kirja
Oletko koskaan nukkunut paljaalla maalla? Kätkeytynyt metsään?
Kirja ihmisestä metsässä. Karhusta, joka on metsä. Erikistä äitinsä poikana, naisensa miehenä ja tyttärensä isänä; hänen tyttärestään Mallasta. Kaikkien henkilöiden suhteesta metsään.
Olihan siinä sisällissotakin. Mutta ennen kaikkea siinä oli metsä.
Ehkä et ole voinut välttyä kirja-arvosteluilta ja kirjailijan haastatteluilta. Minä olen onnistunut suurimmaksi osaksi kiertämään ne. Luin vain kirjan. Kyllä se varmaan kannatti tehdä juuri näin. Ei ollut kukaan ehtinyt selittää sitä puhki.
Ai niin, enpä sitten itsekään selitä sen enempää. Lue se.
Minulla on vielä lukematta Goldfinch, kun nyt kirjoista puhutaan, ja linnuista. Tikli. Kesällä en ollut siinä kunnossa, että olisin kajonnut mihinkään niin paksuun teokseen, varsinkaan mihinkään mitä kuvaillaan sanalla heartrending. Nyt epäröin sen lukemista, koska se kuulemma on unputdownable. No ei, en todellakaan voi sanoa sitä suomeksi. Sano itse, jos pystyt.
Joka tapauksessa nukun nykyiselläänkin niin huonosti, että minulla ei ole varaa pitää sänkyni vieressä kirjaa, joka on unputdownable. Tarvitsen kauneusuneni. Joku voisi sanoa, että erittäin kipeästi.
Miksi sitten mainitsen koko kirjasta, kun en tiedä voinko suositella sitä? Jotenkin nämä kirjat tuntuvat nivoutuvan yhteen. Kun olen lukenut, tiedän miksi.
Malttaisinko odottaa jouluun? Silloin saa valvoa yöt läpeensä (ja syödä suklaata koko ajan). On tosin lainakirja. Suklaiset sormenjäljet kirjan sivuilla voisivat verottaa lainaajan ystävyyttä.
Ehkä voisi mussuttaa suklaata ja lukea kirjaa vuorotellen? Kuten huomaat, olen avoin aivan uusille konsepteille ja valmis muuttamaan elintapojani radikaalisti.
Saatan raportoida myöhemmin, kuinka kävi. Jos muistan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mä ole ajatell kans lukkee tua Kytömäe kirja. Nuori kirjailija mulla pikkase ennakkoluuloja. Jos vaan on metsää ja luontoa sen tunnelmineen..kirja on silloin hyvä!
VastaaPoistaKyllä ne nuoretkin jotain ymmärtää. Lue vaan.
PoistaTuo Kytömäen kirja kiinnostaa minuakin, pitänee pistäytyä kirjastossa (hakemassa mahdollisuus taas sakkoihin) ;)
VastaaPoistaMinusta se kannatti lukea. Toivottavasti sinäkin nautit siitä.
PoistaJonkun pitäis keksiä sellainen kirjanpidike, jonka avulla painavaa kirjaa voi lukea sohvalla maaten. Sama pidike annostelisi sitten suklaatakin... Jäis kädet vapaaksi vaikka villasukan kutomiseen, ken kutoa osaa (minä en).
VastaaPoistaLoistava idea! Se voisi olla ääniohjattava, että osaisi kääntää sivua komennosta. Suklaan annostelu voisi samaten toimia äänikomennolla, mutta saisi siihen automaattisenkin syötön, ja sen voisi ohjelmoida sopivalle nopeudelle. Mutta entäs kun tulisi jano, pitäisikö juomaa ottaa itse vai olisiko joku pillisysteemi hyvä?
PoistaTiedän erään kirjahyllyn josta voisit lainata Tiklin eikä pitkästäkään laina-ajasta menisi sakkoa.. Kirja on kyllä aika painava joten se melkein pitäisi hakea☺ siitä hyllystä.
VastaaPoistaMinullapas on se jo, ja pitkällä laina-ajalla. Mutta minulle saattaa helposti tulla muuta asiaa sinne teille päin.
Poista