sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Ruuanlaitto keittiöremontin aikana

Meillähän on keittiöremontti vielä ihan himppasen kesken. Ollut nyt reilut seitsemän vuotta. Uskon, että ollaan jo voiton puolella. Minun keittiöni varmaan joskus valmistuu ainakin käyttökuntoon, vaikka ei heti nousisikaan täydelliseen kukoistukseensa. Ja varmaan sitten joskus, kun on aikaa, rempataan alakerran isännän keittiö. Nyt se on alkuperäisehkössä asussaan ja toimii asuntoyhtiömme työmaakeittiönä. Asumme siis toistaiseksi kommuunissa: meillä on yhteiskeittiö. Välillä kirpaisee, kun näkee ihmisten kauniita sisustuskuvia, mutta kaikkeen tottuu ja toisaalta elämämme on varsin ylellistä näinkin verrattuna esimerkiksi pakolaisleirin oloihin.

Tällä hetkellä 1,1 miljardia ihmistä elää ilman puhdasta vettä. Meillä tulee sisään asti sekä kylmää että kuumaa puhdistettua juomavettä niin paljon kuin kehtaamme kuluttaa. Voimme jopa tehdä tarpeemme siihen! (Tämä on vääryys ja hädänalaisten ihmisten kärsimyksien pilkkaamista.) Tässä perspektiivissä ei liene kovin suuri tragedia, että joutuu kävelemään portaat alas päästäkseen ruuanlaittoon. Tai suorastaan ulos asti. Meillä tehdään suuri osa ruuasta ulkona, vaikka nyt säiden kylmetessä on jo ruvettu taas kokkaamaan työmaakeittiön puuhellallakin.

Tänään lämmitin puuhellan niin hehkuvan kuumaksi, että uuniinkin kertyi 150 astetta! Karjalanpaisti hautuu uunissa ja hellalla keittelen lihalientä lehmän hännästä (vaikka oikeaoppisesti kai lehmän häntä muuttuu sen kuollessa häränhännäksi). Yhdellä lämmityksellä kannattaa yleensäkin tehdä useampia ruokia, kun eriasteista kuumaa ja lämmintä pinta-alaa tulee kerralla paljon ja molemmat uunitkin lämpenevät samalla vaivalla. Tosin, kun hella lämpiää oman pihan risuilla ja muulla ilmaisella puulla, ei sillä ole väliä, vaikka ne pari palikkaa käyttäisikin vain yhden ainoan kaurapuurolautasellisen keittämiseen.


Tässä vanhassa kuvassa alakerran isäntä wokkaa irrotettuaan ensin hellanrenkaat paikaltaan. Valmistaa hän jotain muutakin siinä. Tuon taustalla olevan nelijalkaisen kolmijalan hän on itse takonut minulle lahjaksi kaksikymmentä vuotta sitten. Se on tehty ihan mittojen mukaan silloisen pikku mökkini pönttöuuniin, jossa oli mukava haudutella ohrapuuroa yön yli, kun se kerran oli muutenkin lämpimänä. Vaikka siinä mökissä oli kyllä lisäksi sekä sähkö- että puuhella ja leivinuunikin vielä. Kaiken kaikkiaan erinomainen mökki!

Isoäitini muuten asui sodanjälkeisen asuntopulan koettelemassa Helsingissä jonkun aikaa perheineen kamarissa, jonka ainoa ruuanlaittomahdollisuus oli kakluuni. Kyllä vain pärjää niinkin.

Meillä on puilla lämpiävän ulkogrillin ja puuhellan lisäksi käytössä vedenkeitin ja sähköllä toimiva voileipägrilli. Ja antiikkinen mikroaaltouuni, joka on varsin vähällä käytöllä. Talossa on myös sähköinen keittotaso, jossa on kaksi levyä. Olisiko sitä pari kertaa käytetty näiden vuosien aikana. Lisäksi on hankittuna alakerran keittiöön kaasuliesitaso ja minulle yläkerran keittiöön perusmallinen sähköliesi sekä tietysti pikkuinen puuhella. Mitään näistä ei ole asennettu käyttökuntoon; asialla ei tunnu olevan mitään kiirettä.


Tällainen on grillimme. Kesäkeittiöksi sitä ei tosiaan oikein voi sanoa, koska täällä grillikausi yleensä alkaa helmikuussa ja päättyy jouluna. Kuten näkyy, sitä voi mainiosti käyttää myös paistamiseen ja keittämiseen. Lisäksi rakennelmaan kuuluu savustusuuni. Ehkä sopiva nimitys olisi ulkokeittiö?



Ulkokeittiön yhteydessä on miellyttävä ruokailutila, johon ilta-aurinko osuu. Toisella puolella kiipeilee viiniköynnös ja toisella humala.



Ulkokeittiön keskellä kasvaa todellakin koivu. Sen juuret mullistavat lattiaa, lehdet varisevat kaikkialle syksyisin, kesällä se saattaa olla täynnä tahmeita kirvoja ja aina sen oksilla istuu lintuja sontimassa. Toukokuussa nojaudumme taaksepäin seuraamaan sen lehtien puhkeamista päidemme päällä. Syksyllä sen oksiin voisi ripustaa lyhtyjä. Se on ihana.



Tänään oli kova tuuli, ja meiltä meni sähköt kahdesti ruuanlaiton aikana. Eipä haitannut yhtään. Lällällää!

------------------------------------

Peppermint, olet hyvin tervetullut lukemaan keskeneräisen talon juttuja!

18 kommenttia:

  1. Voi kiitos, ihan nimellä tervetulleeksi toivotetaan, mahtavaa! Blogisi kuulostaa tosi mielenkiintoiselta ja kirjoitat hyvin ja hauskasti, luulen että jos hommaisin remontoitavan talon, se olisi suunnilleen samassa tilassa vähintään yhtä kauan jossei kauemminkin. Ainakin käsityöt on mulla aina kesken :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minullakin. Voisi jopa sanoa, että käsitöistä kaikki tämä keskeneräisyys alkoi.

      Poista
  2. Tuohon lumikuvaan asti tavailin mielessäni, että "hei, asuukos tämä perhe Suomessa...melkein voisi kadehtia noita ruuanlaittomahiksia".
    Kyllä vain. Kirjoituksesi näytti, että hyvin monella tapaa onnistuu ruuanlaitto tänäkin päivänä ja kuinka etuoikeutetussa asemassa saammekaan olla.
    Kaikenkaikkiaan upea kirjoitus tämä kuvineen päivineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tänään saa mennä hymy suussa nukkumaan, kun on tullut näin kivaa palautetta.

      Poista
  3. Mukava postaus, ihana ulkokeittiö. Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle ja alakerran isännälle.

    VastaaPoista
  4. Puu-uunissa ruoka pääsee hautumaan maukkaaksi. Käyttövarmuus on mahtava etu, sähkökatkoksia sattuu niin paljon.

    VastaaPoista
  5. Olette selvästi panostaneet kauniiseen ulkokeittiöönne. Koivukin jotenkin istuu sen sisustukseen mainiosti.
    Meilläkin on ulkokeittiö, jossa talvisin lähinnä savustuspönttö on käytössä. Ja puu, se kasvaa ihan keittiön vieressä ja on iso mänty;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talon edelliset omistajat jo perustivat keittiön tuon koivun ympärille, tai koivu kasvoi heidän keittiöönsä. Kokonaisuutta on kyllä jonkun verran modattu niistä päivistä, ja alakerran isännällä on jatkuva hinku muurata uusi grillisysteemi nykyisen tilalle, mutta on muutama tähdellisempikin remonttikohde jonossa ennen sitä.

      Mänty on hyvä puu. Tykkään!

      Poista
  6. Ku asusit naapurissa, ni tulisin oitis kytkeen sun hellaas sähköt. Mokoma homma ei paljoo aikaa veis.:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ajatuksesta!! :)

      Keittiössäni olisi muitakin (sähkö)töitä odottamassa tekijäänsä, ja nyt on huono aika saada sähkäriä, kun kaikki haluavat kotiin jouluksi. Ja kun et sinä asu naapurissa :(
      Tietenkin tällainen remontin vanuminen on oikeasti pelkkää saamattomuutta.

      Poista
    2. Kyllähän ne remppa-aikataulut tuppaa useimmiten venymää. Multa ku kysytää et millo tää remppa/rakennus on valmis, ni sanon et sitte ku on viimonenki homma tehty. ;D

      Poista
    3. Oletko lukenut hämmästyttävän uutisen, jonka mukaan erään pariskunnan epäillään saaneen rintamamiestalon remontin valmiiksi?
      http://cheatingu.com/uutissirkus/?p=979

      Poista
    4. Joo, VALEHTELIVAT!!!. Parveke puuttu!!
      Mulla edelliin remppa 'valmistu' samana päivänä kun muutettiin siitä tähän nykysee: Viimonen lista olkkarin verhon takaa kiinni....

      Poista
  7. Ehkä tilaan sut/teidät ensi kesänä Ryötönperälle ulkokeittiökonsulteiksi! Tai vaadin ekskursion teidän pihakyökkiin. Meillä on vielä haaveasteella tuo, vaikka minä en yhtään tykkää että varsinkaan kesäaikaan yhtään mitään tehdään sisällä. Näyttää ihanalta tuo teidän systeeminne, kyselen ainakin vinkkejä sitten kun se on ajankohtaista! (Kunhan ensin saan kasvihuoneen, saunanterassin, matineapation, liiterin takaseinän korjattua, leikkimökin purettua loppuun jne....)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mielellämme konsultoimme! Tämä pitäisi laittaa ihan uuteen uskoon, meillä on Suunnitelmia! Argentiinalainen grilli tulee ainakin ja aurinkopurje. Kunhan ensin remontoidaan talo kaikilta osin, rakennetaan uusi autotalli, sauna, kanila ja kanala ja perustetaan isompi kasvimaa jne. Ehkä ulkokeittiön saneeraus tulee meillä ennen kasvihuonetta? Saa nähdä. Listalla on kuitenkin, melkein piirustukset valmiina.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...