Ruuanlaitto keittiöremontin aikana

Meillähän on keittiöremontti vielä ihan himppasen kesken. Ollut nyt reilut seitsemän vuotta. Uskon, että ollaan jo voiton puolella. Minun keittiöni varmaan joskus valmistuu ainakin käyttökuntoon, vaikka ei heti nousisikaan täydelliseen kukoistukseensa. Ja varmaan sitten joskus, kun on aikaa, rempataan alakerran isännän keittiö. Nyt se on alkuperäisehkössä asussaan ja toimii asuntoyhtiömme työmaakeittiönä. Asumme siis toistaiseksi kommuunissa: meillä on yhteiskeittiö. Välillä kirpaisee, kun näkee ihmisten kauniita sisustuskuvia, mutta kaikkeen tottuu ja toisaalta elämämme on varsin ylellistä näinkin verrattuna esimerkiksi pakolaisleirin oloihin.

Tällä hetkellä 1,1 miljardia ihmistä elää ilman puhdasta vettä. Meillä tulee sisään asti sekä kylmää että kuumaa puhdistettua juomavettä niin paljon kuin kehtaamme kuluttaa. Voimme jopa tehdä tarpeemme siihen! (Tämä on vääryys ja hädänalaisten ihmisten kärsimyksien pilkkaamista.) Tässä perspektiivissä ei liene kovin suuri tragedia, että joutuu kävelemään portaat alas päästäkseen ruuanlaittoon. Tai suorastaan ulos asti. Meillä tehdään suuri osa ruuasta ulkona, vaikka nyt säiden kylmetessä on jo ruvettu taas kokkaamaan työmaakeittiön puuhellallakin.

Tänään lämmitin puuhellan niin hehkuvan kuumaksi, että uuniinkin kertyi 150 astetta! Karjalanpaisti hautuu uunissa ja hellalla keittelen lihalientä lehmän hännästä (vaikka oikeaoppisesti kai lehmän häntä muuttuu sen kuollessa häränhännäksi). Yhdellä lämmityksellä kannattaa yleensäkin tehdä useampia ruokia, kun eriasteista kuumaa ja lämmintä pinta-alaa tulee kerralla paljon ja molemmat uunitkin lämpenevät samalla vaivalla. Tosin, kun hella lämpiää oman pihan risuilla ja muulla ilmaisella puulla, ei sillä ole väliä, vaikka ne pari palikkaa käyttäisikin vain yhden ainoan kaurapuurolautasellisen keittämiseen.

Tässä vanhassa kuvassa alakerran isäntä wokkaa irrotettuaan ensin hellanrenkaat paikaltaan. Valmistaa hän jotain muutakin siinä. Tuon taustalla olevan nelijalkaisen kolmijalan hän on itse takonut minulle lahjaksi kaksikymmentä vuotta sitten. Se on tehty ihan mittojen mukaan silloisen pikku mökkini pönttöuuniin, jossa oli mukava haudutella ohrapuuroa yön yli, kun se kerran oli muutenkin lämpimänä. Vaikka siinä mökissä oli kyllä lisäksi sekä sähkö- että puuhella ja leivinuunikin vielä. Kaiken kaikkiaan erinomainen mökki!

Isoäitini muuten asui sodanjälkeisen asuntopulan koettelemassa Helsingissä jonkun aikaa perheineen kamarissa, jonka ainoa ruuanlaittomahdollisuus oli kakluuni. Kyllä vain pärjää niinkin.

Meillä on puilla lämpiävän ulkogrillin ja puuhellan lisäksi käytössä vedenkeitin ja sähköllä toimiva voileipägrilli. Ja antiikkinen mikroaaltouuni, joka on varsin vähällä käytöllä. Talossa on myös sähköinen keittotaso, jossa on kaksi levyä. Olisiko sitä pari kertaa käytetty näiden vuosien aikana. Lisäksi on hankittuna alakerran keittiöön kaasuliesitaso ja minulle yläkerran keittiöön perusmallinen sähköliesi sekä tietysti pikkuinen puuhella. Mitään näistä ei ole asennettu käyttökuntoon; asialla ei tunnu olevan mitään kiirettä.

Tällainen on grillimme. Kesäkeittiöksi sitä ei tosiaan oikein voi sanoa, koska täällä grillikausi yleensä alkaa helmikuussa ja päättyy jouluna. Kuten näkyy, sitä voi mainiosti käyttää myös paistamiseen ja keittämiseen. Lisäksi rakennelmaan kuuluu savustusuuni. Ehkä sopiva nimitys olisi ulkokeittiö?

Ulkokeittiön yhteydessä on miellyttävä ruokailutila, johon ilta-aurinko osuu. Toisella puolella kiipeilee viiniköynnös ja toisella humala.

Ulkokeittiön keskellä kasvaa todellakin koivu. Sen juuret mullistavat lattiaa, lehdet varisevat kaikkialle syksyisin, kesällä se saattaa olla täynnä tahmeita kirvoja ja aina sen oksilla istuu lintuja sontimassa. Toukokuussa nojaudumme taaksepäin seuraamaan sen lehtien puhkeamista päidemme päällä. Syksyllä sen oksiin voisi ripustaa lyhtyjä. Se on ihana.

Tänään oli kova tuuli, ja meiltä meni sähköt kahdesti ruuanlaiton aikana. Eipä haitannut yhtään. Lällällää!

------------------------------------

Peppermint, olet hyvin tervetullut lukemaan keskeneräisen talon juttuja!