Remontti jatkuu

Kesälomalla työtyöt eivät pääse niin pahasti häiritsemään oikeita töitä. Remonttijuna on taas nytkähtänyt liikkeelle.

Ensin alkoi keittiöni edistyä, sitten tuli viileämpi päivä ja remonttimestarimme, alakerran isäntä, kiipesi yläpohjaan. Siellä piti mittailla ja puhista toinenkin päivä, ja kun oli flow päällä, työtä ei voinut keskeyttää, vaikka tuli taas lämmintä ja yläpohjan lämpötila nousi yli neljänkymmenen.

Tehtävänä oli kahden kerroksen vessojen ilmastointiputkien yhdistäminen katon läpi ulos menevään putkeen. (Alakerran vessa on tosin tällä hetkellä ainoastaan hypoteettisesti olemassa, ikään kuin tilavarauksena ja mielikuvana.) Eihän tuo vaikealta kuulosta, mutta yläpohja on matala tila, jonka jakaa kahtia massiivinen kuuden hormin muuri, ja alhaalta tulevat putket ovat eri puolella muuria kuin ylöspäin menevä. (Tähän oli katolle läpiviennin tehneiden kattoammattilaisten mielestä hyvät perusteet.) Kaksi lattiasta eri kohdissa sojottavaa putkea piti liittää yhdeksi rööriksi ja kiertää se sitten muurin ympäri sekä osua vielä katossa olevaan reikään. Matkalla ei saisi olla liikaa mutkia eikä vaakasuoria osuuksia vetoa vähentämässä. Kuvastakin näkyy, että helppo homma.

Erilaisia muhveja ja mutkapaloja oli pari muovikassillista. Jostain syystä ilmastointiputkissa ei käytetä Y-risteystä, joka minusta olisi ollut tähän just passeli. On siis pakko laittaa T-risteyksiä eli suoria kulmia. Kauhean näppärää olisi ollut kiertää muuri joustavalla ruttuputkella, mutta sen minäkin ymmärrän, että sellainen putki jarruttaisi ilman liukasta kulkua. Siksi kiertoliittymä piti koostaa suurta luovuutta käyttäen lukuisista mutkapaloista ja erimittaisista suorista pätkistä.

mittaus

leikkauskohdan merkitseminen pahvinpalan avulla

leikkaaminen

ja viimeistely, ettei esim. assistenttia satu sormeen










Näitä työvaiheita juostiin saunamaisen hautovasta yläpohjasta hieman raikkaammalle pihalle suorittamaan n kertaa, ennen kuin kaikki palikat suostuivat sopimaan yhteen.

Kyllä, mukana tuli aina hieman purua. Ja kyllä, minun kotini on oikeasti tämän näköinen. Kuvassa tarkemmin sanottuna työhuoneeni. Tämä on vielä ihan pikkuisen kesken.

Lopulta alakerran isäntä sai matemaattis-käytännöllisellä neroudellaan ynnä huomattavaa fyysistä voimaa käyttäen putket juntattua kiinni toisiinsa.

Tämän jälkeen tarvittiin vielä hieman runttaamista, että putken suunta on joka kohdassa nouseva. Nyt enää vähän teippaamista ja muuta viimeistelyä, niin näemme, toimiiko painovoimainen ilmastointi yläkerran vessassa, vai onko painovoimalasku ehkä jäänyt maksamatta. Mahdollisesti putken päähän tarvitaan vielä joku härpätin vetoa parantamaan? Meillä on jossain kellarinrapun mutkassa varastossa Biolanin tuulella käyvä tuuletinhäkkyrä, ehkä se pääsee nyt katolle? Sen ainakin huomaa heti, että nyt on vessasta katolle selvä reitti. Sieltä tulee nimittäin kärpäsiä sisään.