Onko meitä petetty?

Kauhea epäilys on alkanut kalvaa mieliämme: onko uusi vauvaomenapuumme ollenkaan Valkea Kuulas? Sellaisena hänet meille myytiin, eikä meillä ole millekään muulle omenapuulle tarvetta. Meillähän on omenapuita aivan liikaa. Mutta jotenkin tuntuu siltä, että rintamamiestalon pihalla on oltava edes yksi Valkea Kuulas, ja koska molemmat vanhat kuulaamme ovat jo saattohoidossa, istutimme joitakin aikoja sitten tuon uuden tulokkaan puutarhaamme.

Nyt vaavi teki valtavasti omenanalkuja. Meistä hän on aivan liian nuori sellaiseen vielä. Poistin suurimman osan raakileista. Tarkoitus oli jättää yksi omena, mutta tänään havaitsin puussa vielä kolme lisää.

puusta poistetut raakileet

Raakileet herättivät epäilymme. Omena-asiantuntijaa ei ollut saapuvilla, enkä ole kuukkeloimallakaan löytänyt vastausta kysymykseen: voiko Valkean Kuulaan raakile olla punainen?

Tämä jäi.

Kaikissa netistä löytämissäni kuvissa joko puut ovat kukassa tai omenat jo täysikokoisia. Käännyn siis tässä asiassa luottavaisesti teidän puoleenne, valistuneet lukijat! Voiko puumme olla Valkea Kuulas, vaikka hän tekee punertavia omenanalkuja, vai onko meitä petetty?

Ja jos on petetty, mitä tehdä? Kaivammeko vauvapuun ylös ja haketamme? Koitammeko siirtää hänet kaverin pihaan? Annammeko olla paikoillaan, koska olemme jo häneen melko lailla kiintyneet? Ja ennen kaikkea, jos hän ei ole Valkea Kuulas, kuka hän sitten on? Siihen antanee loppukesä jo vihjettä. Hänellähän on neljä omenaa kypsymässä.

... ellei niille käy huonosti ennen elokuuta. Joku kehrääjäkoi on käynyt arvioimassa omenapuitamme vähän sieltä ja täältä. Pikkupuussa ei ole näkynyt toukkia eikä seittejä, ja siitä ne olisi suhteellisen helppo poistaakin. Tuolta isojen puiden latvuksista näitä ei taida saada pois millään. Mutta ehkäpä linnut syövät ne. toivokaamme!