Romantiikkaa kesämökillä (yäk!)

- Heipsis ja hyvää mittumaaria! Minulla on nytten kaksi tärkeää asiaa ilmotettavana, tai oikeastaan kolme, mutta se kolmas johtuu siitä toisesta. Tai siis... no kuule:

Ekaksi tärkein uutinen on se, että me ei ollakaan mustia! Se setä kenen luota meidän äiskä tuli tänne sanos että juu heillä on ollu paljon tuota raudanharmaata. Mää olenki nyt sitte harmaa. Tai siis me.

- Tässä me näytetäänki vähän harmailta, tai ehkä ruskeilta, eikö sunstaki? Mut se voi kyllä johtua salmavalosta, kerta ei meidän äiskäkään oo oikeesti ton värinen. Se on ketunpunanen.

- Tässä on ehkä luannollisemmat värit. Mikä tää nyt sit olleskaan on, onko musta vai ei? Tää selfie on otettu ajastuksella. Alunperin sen takia, kun tässä näkyy meidän asunnon uus itäinen siipi! Tässä terassilla meillä on tapana syödä aamiaista nykyään.

Tää laajennus tuli meille siksi, kun meidän Miksi-täti muutti kesämökille. Ja arvaa mitä!

- Se muutti sinne poikaystävän kanssa!

- Nyt ne on siellä mökillä vaan, ja Miksi-täti sanoo ettei se muuta tänne takas enää ikinä. Se ei tykkää lapsista kauheesti, ainakaan se ei ikinä antanu meidän mennä sen puolelle vaikka verkon raosta olis ihan hyvin mahtunu. Eiköhän se ikinä meinaa tehä omia? Ei varmaan.

- Niillä on kuulemma kauheen ihanaa ja romanttista siälä, ja ne kuanostelee vaan kaiket päivät. YÄK, sanon minä! Kuka tahtois kuanostella tollasen luppakorvan kanssa!

- Äiskä sanoo että me ymmärretään sitte ku kasvetaan isommiksi. Mut varmana ei ymmärretä! Ei äiskäkään olis ikinä minkään luppakorvan kanssa, tiäteskään! Ethän olis, äiskä! Äiskä?

- Pus!