Uusia aluevaltauksia

- Kanssalaiset, medbörjare: Syrjänen tässä. Tulin kertomaan teille uusista harrastuksistamme ja aluevalloituksistamme. Näin kesän ja syksyn taitteessahan on yleensä tapana aloittaa kaikenlaista uutta. Niinpä mekin olemme päättäneet ruveta kiipeilemään. Tosin olemme lintuja ja voimme siis lentää joka paikkaan, mutta kiipeily on kuitenkin virkistävän erilaista. Harrastavathan ihmisetkin sitä, vaikka heillä on hissit ja helikopterit ja mitä kaikkea onkaan. Kiipeily on hyväksi lihaksille ja verenkierrolle. Uusien taitojen oppiminen piristää aivotoimintaa.

Emme tietenkään ole hylänneet vanhojakaan harrastuksiamme. Päinvastoin, olemme lisänneet ruokalistalle esimerkiksi aroniat ja luumut. Suosimme kuitenkin klassikkoja vaikka kokeilemme avoimin mielin myös uutuuksia.

Liinu valikoi omenaa.

Muu perhe tutkii, kuinka paljon tyrnejä harakat ovat tänään pudottaneet.

Omenatarhassamme tapasimme muukalaisperheen. Tämä ei ole se sama viiden nuoren joukkio, josta mökkinaapurimme kertoi. Tässä perheessä on isä ja äiti sekä epälukuinen määrä piipitysikäisiä lapsia.

He vierailevat myös tyrnipuutarhassamme. Emme ole oikein päättäneet kuinka suhtautua tähän. Toisaalta: luonto on runsaskätinen ja tähän aikaan kaikille riittää maan antimia. Käyhän tyrnissä myös tiaisia ja jopa harakoita; nämä ovat sentään kanalintuja ja siis sukulaisia. Syökööt minkä jaksavat.

Kun tässä sivusilmällä seurasimme muukalaisten menoa, huomasimme järkytykseksemme, että he eivät pysytelleetkään tontin rajojen sisäpuolella vaan uskaltautuivat pellolle! Meillä ei ole koskaan käynyt mielessäkään. Siellähän kuljeskeli vasta vähän aikaa sitten se tavattoman kovaääninen hirviö! Sitä paitsi välissä on oja! Mutta nämä menivät vaan. Aika hyvin he onnistuivat maastoutumaankin tuonne sängen joukkoon.

Etsi neljä poikasta.

Isä valvoo lasten etenemistä. Mainittakoon, että kyseessä ei ole kumpikaan vanhoista tuttavistamme: ei Alfred eikä Kevätmieli. Ei ole tuttu kukko ensinkään. Tässä on nyt joku maahanmuuttaja perheineen. No tännehän mahtuu kyllä.

Me saimme tulokkailta idean. Pelottavan ja jännittävän idean! Ylitimme ojan ja rohkenimme tähyillä loputtomaan peltoon!

Minäkin uskalsin maistaa yhtä jyvää, vaikkakin pysyttelin itse varovaisesti pellonvieren nurmikkopohjalla enkä riehaantunut säntäämään vieraalle maaperälle. Kyllä se onnistuu, kun osaa kurottaa.

Frida lopulta uskaltautui tunkeutumaan pellon puolelle. Kyllä me kaikki ihailimme häntä! Emme kuitenkaan itse viitsineet mennä perässä. Miksi suotta himmentää Fridan urotekoa.

Frida kävi ihan metrin päässä! Pelto on valloitettu!

------------------

Tervetuloa, Amalia, seuraamaan tätä blogia!