lauantai 9. elokuuta 2014

Rasittava äitiys


- Heissuli, nyt on nuorisolla puheenvuoro! Me ollaan kaikki tultu pois pesästä ja ollaan isoja pupuja jo.



- Aina kun Mamma vähän pysähtyy vaikka syömään, me rynnätään maitobaarille. Toi emäntä sanoo, ettei ole ennen nähnyt näin pitkäpinnaista emokania. Toiset emot ei kuulemma yhtään suostu imettämään paitsi kerran päivässä. Me ei ymmärretä miten se on mahdollistakaan. Ainahan on maitoaika!


- Ei meistä voi mitään haittaakaan olla, niin että miksi ei voitais käydä juomassa aina kun huvittaa.


- Emäntä löpisee jotain enkelin kärsivällisyydestä. Ei tajuta miksi, tää on ihan normaali nujakkaryntäys. Mut onhan Mammalla tollaset niinku pienet enkelin siivet selässä.


- Välillä Mamma menee tonne tunnelin katolle makaamaan ja läähättämään, eikä me päästä sinne. Tai kyllä me muuten jo osattais hypätä niin korkeelle, mutta kun Mamma on edessä niin siks ei se onnistu. Tässä sillä on sellanen ilme, että se harkitsee taas lähtöä. Mut hyvä mamma se on. Aika paljon kovempi se on kuin sillon kun me oltiin pieniä. Sillon se oli pehmee ja pyöree. Nyt sillä luut törröttää. Emäntä syöttää sille jotain siemeniä ja jotain, että se jaksais meidän kanssa. Mitenkähän niin? Mehän ollaan ihania!



- Nonni, nyt se häippäs taas. Me hortoillaan täällä ihan keskenämme. Tossa on meidän toinen tunneli. Sen seinät on sikavanerista, kun eläimet ei syö sitä. Siks ollaan siellä hyvässä turvassa, jos alkaa pelottaa.



Jippii, tuolla on Täti! Se on aina kiltti meille, mutta välillä se vaikuttaa vähän hämmentyneeltä. Miksihän?



- Jos maitobaari ei ole auki, ollaan usein Tädin kanssa ja katsotaan mitä se tekee. Sitten otetaan mallia. Täti tietää parhaat ruuat. Se on iso ja turvallinen. Usein me kuljetaan sen mahan alta, vaikka aletaan jo oppia ettei sieltä mitään maitoa saa. Mut muuten vaan.



- Viime yönä me ei enää menty pesään nukkumaan, kerta me ollaan jo isoja. Sen sais viedä pois nyt, se haisee. Ihan kuin kymmenen kania olis pissannut sinne kahden ja puolen viikon ajan. Hyhhyh. Mielellään tänään, kiitos!

-----------------------

Harmaan torpan emäntä on liittynyt joukkoon; tervetuloa!

18 kommenttia:

  1. Uijui, on ne niin suloisia! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän takia minä perustin tämän blogin! Joidenkin live-ystävieni mielestä kanit ovat aivan iljettäviä, loput eivät vain jaksa katsella näitä kuvia aina. Täältä löytyy oikeaa asennetta pupukuviin! Se on justiinsa tämä!

      Poista
  2. Kyllä on kani-äidillä kiirettä, mutta mitäpä sitä ei tekisi lastensa eteen :) Onneksi pääsee välillä huilaamaan, ettei koko ajan olla tississä kiinni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta pienet osaavat loikkia minne vaan, minne emokin! Onneksi ne alkavat jo syödä muutakin.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niin! Täältä Blogistanista sitten löytyy järkevää seuraa, jolla on asenne kohdallaan! Kiitos!

      Poista
  4. Te olette kyllä kovia syömään, aivan kuten meidän siilit, niille saa kantaa kissanrakuja joka ilta yöhön asti.
    Hyvä, että se teidän emo saa vahvistusta, kun te juotte sitä maitoa, niin se tartee nääs lisäravintoa, että sitä maitoa tulee, eiks niin? Hirveeeen söpöjä te olette ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai me luultiin että sitä maitoa vaan tulee ittestään. Okei no sit. Mut eiks mekin voitais jo saada lisäravintoa? Hyvä idea hei, syödään Mamman raksut!

      Poista
  5. Ihana katras olette ja kyllä tuo emonne on myös ihana ja oikeasti loputtoman kärsivällinen. Onneksi emännyys pitää siitä huolen.
    Olen lukenut touhujanne jo jonkin aikaa, mutta huomasin olevani sellainen salaa kurkkija joten nyt klikkaan itseni ihan julkiseksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä, me luultiin että sä olit jo. Eks muka ollu? Mut hyvä, että nytten oot! Meistäkin Mamma on ihana, vaikka se joskus meneekin meitä karkuun.

      Poista
  6. Such a lovely family. Mama and her babies are so beautiful :)))
    Have a nice weekend !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you, Ela! It's hard work for mama, but she has a fine litter there.

      Poista
  7. Ihania karvapörröjä. Noista pienistä tulee mieleeni pikkusiskoni, kun hän aina kapusi meidän kanikoppiin silittelemään pupujusseja. Aikuiset kanit sitten aikansa kuluksi kalusivat siskon kengistä kantapäät. Isä ja äiti eivät kovin tykänneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on kyllä ihme nävertäjiä. Luulisi makoisampaakin olevan kuin kengänpohjat. Meillä syödään seiniä, vaikka muutakin nakerrettavaa on kyllä tarjolla.

      Poista
  8. Ihanan suloisia! Taitaa olla kuitenkin emokanilla kestämistä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On joo. Hän viettää yhä suuremman osan ajastaan tuolla hyllyllä mietiskelemässä.

      Poista
  9. Oi miten ihastuttava puppelikatras.. äiti on varmasti välillä hätää kärsimässä. Sinulla oli myös hieno kuu tuolla ylempänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mustis! Taidan alkaa laittaa mamman päiväksi toiseen häkkiin lepäämään, ei tuosta muuten tule mitään.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...