Putkiremontti

Kun lueskelen muiden ihmisten rintamamiestalotarinoita, herää kiitollisuus siitä, että aloitimme tämän urakan putkiremontilla heti kun saimme talon haltuumme 2006. Edellinen omistaja oli maininnut, että keittiön pesuallas ei vedä kovin hyvin. Selitystä ei tarvinnut kauempaa pohtia, kun revittiin ja piikattiin viemärit esiin. Vanhalla talolla oli suolistotukos. Uudet putket tilalle, ja nyt uskaltaa asua jonkun aikaa.

Hyväkuntoinen vanha viemäri

Melko huonokuntoinen vanha viemäri

Tuona hikisenä kesänä teimme talolla hommia iltamyöhään asti, eikä vettä aluksi ollut kuin kanisterissa. Silloin oli mukava urakan päätteeksi ajaa hämärissä järvelle pulikoimaan.

Miten ylelliseltä tuntuikaan, kun vesi alkoi juosta! Ensin ulkohanasta, pelkkää kylmää tietysti, mutta sekin jo on enemmän kuin monilla tässä maailmassa. Puhdasta juomavettä suoraan hanasta, omassa pihassa! Niin paljon kuin jaksaa käyttää! Ei tarvitse kävellä kilometrien päähän lätäkölle ja kantaa sitä kuravettä kotiin päänsä päällä! Kyllä meitä suomalaisia hemmotellaan.

Ja herrajjestas kun seuraavaksi saatiin vettä suoraan työmaakeittiöön! Ja sitten lämmintä vettä! Voiko kellään olla tällasta! Jos esiäidit tietäisivät, jo vain ihmettelisivät. Pakolaisleirin oloihin kun vertaa, ihan hävettää. Huussikin vain meidän yksityiskäytössä, ja pihasauna. Monet asuvat siellä pakolaiseirillä koko elämänsä. Totisesti me ollaan pullamössösukupolvea ja -seutua eikä tiedetä mitään tästä kovasta maailmasta.