Tässä pitäisi kasvaa karvoja

Ihmisellä kasvaa kainalossa karvoja. Mielenkiintoinen kysymys onkin, miksei kasva joka paikassa. Missä vaiheessa olemme vaihtaneet hyvän turkkimme ihonalaiseen rasvakerrokseen? Harkitsimmeko paluuta vesieläimiksi? Onhan muitakin eläimiä, jotka ovat muuttaneet maalta takaisin mereen, ja osalle niistä on käynyt näin. Delfiinillä esimerkiksi on aika vähän karvaa. Hylkeellä kylläkin on turkki, mutta on myös se ihonalainen rasvakerros. Joissain olosuhteissa molempi parempi. Hylkeen pitää kuitenkin pärjätä myös jään päällä.

Sitten on sellaisia eläimiä kuin norsu, virtahepo ja ihminen, joiden turkki ei ole kovin talvenpitävä. Onko meillä kaikilla menneisyydessämme vesileikkivaihe? Ihan mahdollista. Norsu ainakin on manaattien sukua, tiemmä.

Silloin kun vielä asuimme kaikki Afrikassa ja opettelimme olemaan ihmisiksi, viihdyimme varmasti rannalla yhtä hyvin kuin nykyäänkin. Vesirajasta löytää monenlaista ravintoa ja veteen voi myös paeta ainakin herkkätassuisimpia leijonia, varsinkin jos osaa uida. Mehän osaamme, syntymästä saakka, vaikka monet meistä unohtavat sen taidon elleivät pääse sitä pienestä pitäen käyttämään. Ehkä olemme joskus viettäneet pulikoivaa rantaelämää kuin virtahevot konsanaan. Se selittäisi paljon.

Olen ihmetellyt, kuinka kummassa edes selvisimme pedoilta hengissä niin pitkään, että opimme käyttämään aseita (keppejä ja kiviä, edes). Katso nyt näitä kynsiä ja hampaita! Säälittävät! Jossain vaiheessa olimmekin sukupuuton partaalla; esi-isiämme oli jäljellä vain muutama tuhat. Eipä uskoisi, kun katsoo maailmaa nykyään.

Mutta siitä karvoituksestahan minun piti. Niin. Ilman muuta on selvää, että evoluution piti jättää nämä muutamat karvatupsut paikkoihin, joissa on eniten kiinnostavia hajuja. Ihmisellähän on myös säälittävän heikko hajuaisti, joten hajunkerääjiä on tarvittu, että pystymme kunnolla aistimaan vastakkaisen sukupuolen edustajia ja miksei muitakin ihmisiä. Siitä, kun päätimme inhota omaa hajuamme ja koittaa poistaa ja/tai peittää sen mahdollisimman tehokkaasti, on niin vähän aikaa, että evoluutio ei ole vielä edes huomannut muutosta tapahtuneen eikä ole ehtinyt mukaan. Tai odottaa, josko tämä villitys menisi ohi yhtä äkkiä kuin alkoikin. Karvoituksen suhteen ei mikään ole ehtinyt muuttua näin lyhyenä hetkenä.

Tukkaa ja partaa ei tarvita hajujen tallettamiseen ainakaan samassa määrin. Suojaavatko pääkarvat pystyihmistä auringolta? Tai vedessä lilluvaa ihmistä? Olisiko virtahevolla tukkaa, jos se pitäisi päätään jatkuvasti pinnalla?

Helpottaisiko muuten kahlaileva elämä pystyasentoon siirtymistä? Tai päinvastoin? (Kuten huomaat, olen varsin viehättynyt ranta-apinateoriasta.)

Tässä olisi näitä kainalokarvoja sitten.

Tällaiset niiden kuuluu olla.

Mutta entäs nämä!

Kukaan ei kertonut, että sädehoidosta seuraa tällainen katastrofi: säteilyä saaneet kainalokarvani hävisivät eivätkä ole tulleet takaisin! Tämä on ryöstö!

Nyt olen toispuoleinen. Pärjättävä vaan on. Jotenkin.

Hyvä puoli asiassa on se.... hmmm.... on se, että... nyt ainakin tiedän, että sädehoito oli tehokasta! Tuhosi karvatuppeni tai mitä kaikkea tuohon karvankasvuun nyt tarvitaankaan. Joten varmaan sitten tuhosi paljon muutakin. Sehän on hyvä juttu, kai.

Sen sijaan on tutkimattakin selvää, että Homo Sapiens oleilee mielellään rannalla. Vai kehtaako joku väittää muuta, juhannusviikolla?

kuva: Wikipedia