(Mari Valkonen ei ole kuitenkaan vastuussa minun tekstistäni!)
 |
| Kuva: Keerati/FreeDigitalPhotos.net |
Trooppisia katkarapuja tuodaan Suomeen enimmäkseen Vietnamista, Bangladeshista ja Thaimaasta. Niitä myydään muun muassa nimillä tiikeri- tai jättikatkarapu. Yli 80% niistä viljellään rannikolle kaivetuissa lammikoissa. Loput pyydetään troolaamalla.
Maailman mangrovemetsistä arviolta 38% on kaadettu rapuviljelmien tieltä. Mangrovemetsät ovat monien eläinlajien tärkeitä pesimisalueita ja paikallisten asukkaiden metsästysmaita. Ne suojaavat ihmisiä luonnonkatastrofeilta kuten tsunameilta ja sitovat tehokkaasti hiiltä. Ravunkasvatusaltaiden kemikaali-, antibiootti- ym. päästöt pilaavat maaperän 5-10 vuodessa, minkä jälkeen otetaan uusi alue käyttöön. Maaperän toipuminen kestää noin 35-40 vuotta.
 |
| Kuva: Stoonn/FreeDigitalPhotos.net |
Katkarapuja ja katkarapuviljelmille tarkoitettua rehukalaa troolataan pienisilmäisillä verkoilla, jotka pyytävät merestä kaiken. Yhtä troolattua katkarapukiloa kohden saadaan 10 kiloa ns. sivusaalista. Alamittaisia, rauhoitettuja, uhanalaisia, ihan mitä sattuu. Troolaaminen vahingoittaa myös merenpohjan herkkiä elinympäristöjä kuten koralleja. Paikallisten kalasaaliit ovat romahtaneet. Kalastajat joutuvat lähtemään yhä kauemmas kotirannastaan elättääkseen perheensä.
Thaimaassa 90% merenelävien jalostusbisneksessä työskentelevistä on laittomia siirtolaisia. Osa on ihmiskaupan uhreja, joukossa myös alaikäisiä. He tulevat varsin halvoiksi työnantajille. Siirtolaiset altistuvat koville kemikaaleille, heitä pahoinpidellään, työpäivät ovat pitkiä, palkkaa maksetaan sen mukaan kuin työnantajalle sopii; osan olosuhteet muistuttavat orjuutta. YK:n raporttia varten haastatelluista ihmiskaupan uhreista 59% oli todistanut tilannetta, jossa laivan kapteeni oli tappanut työntekijän. Työterveyshuolto ei ole kallista, kun sairaat ja loukkaantuneet työntekijät heitetään mereen.
 |
| Kuva: tiverylucky/FreeDigitalPhotos.net |
Suomessa trooppisten katkarapujen myynti on nelinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana huolimatta siitä, että WWF ja Greenpeace kehottavat välttämään niiden syöntiä. No mitä, ne griinpiissiläisethän on jotain ihme vouhottajia ja nyt vielä terroristejakin, kuka niiden puheita uskoo.
Myynnissä on myös kestävästi pyydettyjä, MSC-sertifioituja, lähinnä kylmän veden katkarapuja. Mutta eiväthän ne ole ollenkaan tyylikkäitä, sellaisia pikku ruippanoita. Tulee köyhä fiilis kun niitä syö. Ja kuka hullu haluaa maksaa jostain sertifikaatista, ei se miltään maistu.
Ruuassahan on tärkeintä, että se on halpaa. Eikö?
Kiitos asiapitoisesta postauksesta...
VastaaPoistaaina tulee uutta asiaa ....joka laittaa miettimään valintoja...
Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa sinulle.
Kiitos! Niin, kohta ei voi syödä enää mitään! Seuraavaksi kirjoitankin kasvien tunteista :D Loppuu se porkkanoiden rääkkäys!
PoistaKiitos tästä tietoiskusta! Rakastan katkarapukeittoa, mutta onneksi se on kai yleensä tehty niistä pienistä. Ei tarvi siis todellakaan ikinä ostaa jättikatkarapuja. Onneksi tilasin juuri Virosta ensi kesälle läjän siemeniä, niin pääsee edes osan ruoasta viljeleen itse...
VastaaPoistaEn sitä sano, etteikö katkarapu olisi kelpo ruokaa, mutta noiden isojen kestävälle tuottamiselle on standardit vasta tekeillä. Ja runnoo se trooli pohjoisessakin herkkää merenpohjaa, mutta MSC-merkittyjen rapujen pyynnissä on edes jotain yritetty tehdä oikein.
PoistaLähiruoka on paras ruoka. Miltähän kastemato maistuu?
Linkitin tän tekstin mun fb:iin, toivottavasti se on ok? Hyvin tässä tekstissä on kiteytetty se miksi en haluaisi niitä syödä vaikka niitä joskus tyrkytetään, kun kerta syön kalaa mutten lihaa. Oon tosi ronkeli kun en syö noita rapusiakaan. Ja ne porkkanat...ja niiden tunteet! Sekin vielä!
VastaaPoistaToki se on ok, näinhän ilosanoma leviää! Olet kyllä varmaan tosi hankala ystävä, kun olet noin ronkeli! Rapuhan asuu vedessä, siis se on kala!
PoistaKala-allerginen ystäväni sai oireita ruoka-annoksestaan ja kysyi onko siinä kuitenkin kalaa. Vastaus: "No fish, no fish, only tuna!"
Vähän niinkuin mulle kävi vuosituhannen (tän viimeisimmän) vaihteessa Etelä-Koreassa, siellä ei todellakaan tunnettu käsitettä kasvissyönti (siis nehän syö tosi terveellisesti riistä, kimchiä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kimchi) ja merilevää enimmäkseen) mutta myös lihaa ja siitä yleensä ihan kaikki rustot ja muut. No mä yritin selittää etten syö lihaa ja sitten sain ruokaa jossa oli makkaraa. Eihän se silleen oo lihaa. Nam.
PoistaTollanen on meille ihan oikeen kun ollaan niin hankalia ihmisiä ja kysellään ruuan alkuperästä ja halutaan valita mitä syödään. Hienostelijoita.
PoistaNiin, mikä ihmeen pakko on ylipäänsä syödä maailaman toiselta puolelta rahdattuja rumia jättikatkarapuja? Kyllä meillä lähempänäkin on hyvää (parempaa) ruokaa. Lähiruokaa.
VastaaPoistaMutta kun on kova kysyntä, niin kyllähän niitä siellä pyydystetään. Ja täällä jotkut pitävät niitä suurena herkkuna.
Hyvää proteiinia ja erittäin halpaa. Kustannukset lähes olemattomat. Hyvä bisnes. Eikä paatuneinkaan eläinoikeusaktivisti aja noin rumien elukoiden etuja. Jos jokunen ihminen menettää siinä sivussa henkensä niin eivät ne ole kuitenkaan suomalaisia.
PoistaErinomainen postaus jälleen! Ruotsissa tästä asiasta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon.
VastaaPoistaKiitos! En ole seurannut Ruotsin keskustelua, niin että kaikki kunnia Kuluttaja-lehdelle, joka otti asian esille täällä.
PoistaKiitos taas hyvästä kirjoituksesta. Nytpähän minulla on syy olla syömättä katkarapuja (en ole pitkään aikaan syönyt, ennen kyllä söin paljonkin, mutta se on vain jäänyt jostain tuntemattomasta syystä).
VastaaPoistaEikös olekin kiva, kun voi noudattaa omia mieltymyksiä ja saada samalla hyvän ihmisen sädekehän! Itse olen pyhimys, koska en tykkää shoppailemisesta. Se on minusta vaan niin rasittavaa, eikun siis olen vastuullinen kuluttaja.
PoistaVoi itku. Mitä enemmän tietää, sitä paskempi maailma. Katkarapuja en ole koskaan syönyt muutenkaan (yök) mutta noin yleensä ottaen tää maailma on niin paska ja paha paikka ettei oo tottakaan. Koko ajan selviää jotain uutta riistoa ja kamaluutta. Kohta ei oikeesti tiiä mitä söis ja mitä päälleen pukis (angorajutut..). Aina jossain joku kärsii. =(
VastaaPoistaMut hei, suomalaisia angorakaneja pidetään yleensä tosi hyvin ja turkki taatusti keritään eikä revitä. Tehtävä: löydä suomalainen angorankasvattaja! Vinkki:
Poistahttp://kaniininkasvattajat.fi/tuotantokanijaosto/
Ja voihan sitä ajatella niinkin että riistoa ja kamaluutta on ollut koko ajan, mutta NYT on myös ihmisiä, jotka välittää ja tutkii ja julkaisee. Jo se, että tiedät, merkitsee, että jotain on tapahtumassa ja parempaan suuntaan ollaan menossa.
On se noinkin, mutta mulla ainakin on jotenkin todella ahdistunut olo kaiken tän vääryyden keskellä. Mä voin sanoa, että itkin, kun näin ne kanikuvat. En edes kykene katsomaan sitä videota (vai oliko siitä video?). Olen myös miettinyt kykenenkö katsomaan Animalian linkittämän videon eläintilojen ankeuksista.
PoistaMä aika rankalla kädellä kerron lapsillekin näitä maailman vääryyksiä. Angorajutut tein niille hyvin selväksi ja toiveen, että jättäisivät jatkossa ostamatta (isoin tyttö ainakin ite ostelee vaatteita). Olen myös ihan surutta (tai siis just kauheessa surussa, mutta ymmärtänet tässä kohtaa tarkoitukseni) kertonut, millaista on lihan, maidon, munien jne. tuotanto. Ja sitten kuitenkin me sitä lihaa syödään... tuolla mua nytkin kaapissa odottaa broilerisuikaleet...
Inhoan itseäni ja heikkouttani, kun olen niin tekopyhä: tahtoisin tehdä yhtä ja toista eläinten hyväksi, mm. jättää eläintuotteet hankkimatta, ja silti en sitä tee. Tässä muuten nytkin parhaillaan istuskelen entisen lampaan päällä... se on sentään naapurin luomulampaasta peräisin, mutta kuitenkin...
Ahdistava maailma!!!
Ei sillä luomulampaalla luultavasti ollut omasta mielestään ahdistava maailma. Eikä meistä tarvitse tulla pyhimyksiä kertaheitolla. Voihan aloittaa pikkuhiljaa karsimalla vähitellen pahimmat kamaluudet omasta elämästään.
Poista