torstai 12. toukokuuta 2016

Sepelkyyhky rakentaa


Pulu tassutteli pihalla. Eikä mikä tahansa pulu vaan sepelkyyhky, se joka täällä huhuilee kaiket päivät. Katseli tarkkaan maata yhdellä silmällä, nokkaisi kivensirun mahaansa, tutki risuja ja hyväksyi yhden.


Hän lensi viehkeästi tuijaan risu nokassa.


Tästä näiden tuijien välistä tullaan meidän ovelle. Kuvat on otettu alakerran työmaakeittiön ikkunasta. Pulu valitsi siis keskeisen paikan, josta on hyvä pitää silmällä ihmisten tulemisia ja menemisiä.


Monta kertaa hän hävisi tuijan uumeniin ja sitten taas kohta lennähti maahan. Kuinka tuollainen tyhmä lintu osaa rakentaa pesän ihan ilman käsiä! Pelkällä nokalla! Ja siinä risuviritelmässä munat sitten säilyvät tallessa kaikkien myrskyjen läpi. Pesä kestää emon painon ja vielä poikastenkin nahistelut ihan isoiksi asti. Ja kuitenkaan tuo pulu ei näyttänyt hirveän kauan harkitsevan yksittäisen risun asettelua. Siinttä vaan silleen, ja sitten uutta hakemaan.

Taas näitä ihmeitä.


Fasaanit sen sijaan taitavat hautoa jo. Ainakaan kanoja ei ole enää näkynyt.


Viimeisin havainto heistä oli 4.5. eli yli viikko sitten. Paksu-Ukko vain jatkaa valvontakierroksiaan ja kiekuu säntillisesti joka nurkalla aamuneljästä alkaen. Ja kaikilta suunnilta kuuluu naapurireviirien kukkojen vastauksia. Voisikin tehdä kenttätutkimusta ja selvittää, missä Kekkonen luuraa.

Reviirien välimaastoissa koittaa vielä sinnitellä muutamia nuorukaisia, jotka väistelevät ukkokukkoja juosten matalana piilosta toiseen. Onneksi kiekaisujen perusteella pystyy päättelemään reviirin valtiaan olinpaikan. Aina joutuu silti olemaan varuillaan, ettei pomo ilmesty yllättäen nurkan takaa. Siinä voi saada pyrstöpöllyä.



Urmas pysyttelee vielä lapsuudenkotinsa lähettyvillä. Keskeisille paikoille hänellä ei ole asiaa, mutta jos hiippailee takapihoilla ja pitää silmänsä auki, voi onnistua pitkäänkin välttämään konflikteja.



Kaikkeen sitä joutuu. No, kun tämän kesän väistelee niin ensi vuonna voi ehkä jo saada oman reviirin. Ja kohta on pahin aika ohi. Ei kai Paksu-Ukkokaan jaksa koko kesää raivota.


Täytyyhän se päivän kukkakuvakin julkaista. Arvaas, mikä tänään aloitti kukinnan!




13 kommenttia:

  1. Tulitkin eilen mieleen, tai siis nuo fasaanit tulivat, sorry :) Seurasin näet meidän pihan siilien touhuja ja mietin miten teidän fasaanien pesintä sujuu. Täällä siilit parittelevat täyttä päätä.

    Sepelkyykyn ujellusta kuuluu täälläkin aamuvarhain jo kun pihalle menee.

    VastaaPoista
  2. Meille tulivat tänä aamuna kurjet huutelemaan ihan ikkunan alle. Teillä on todella upeasti lintuja pihapiirissä. Ei taida sepelkyyhkykään olla ihan tavallisin pihalintu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä risukossa linnut viihtyvät. Aika pelottomilta nuo sepelkyyhkyt vaikuttavat, vaikka niitä sitten syksyllä ammutaankin pelloilta.

      Poista
  3. Täällä Hämeessäkin on sepelkyyhkyt yleistyneet jo muutaman vuoden ajan. Komea pulu, hieno ääni! Eikä ole turhan arka, pesii lähellä ihmisiä ja ihmisten kulkureittejä.

    Tutkin hiukan asiaa, kun sepelkyyhky pari vuotta sitten teki pesän ikkunani takana olevaan salavaan. Ymmärsin, että keskemmällä Eurooppaa sepelkyyhkyt asuvat kaupunkien puistoissa. Ja siellä kai alkuperäisimmät tänne levinneet ovat lapsuutensa viettäneet.

    Opin myös, että vanhoissa tarinoissa esiintyvä toukometti(äi)nen oli juuri sepelkyyhky?!

    Onnittelut uudesta naapurista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS. Voi olla, että tuo "-mettiäinen" kuitenkin viittaa keväiseen mehiläiseen, joka siis ei ole sama (tietenkään!) kuin toukomettinen!!! Tämä lisätieto ei ole omaa viisauttani, kävin netissä tarkistamassa!

      Poista
    2. Toukomettinen on vanhan raamatunkäännöksen metsäkyyhky eli juuri sepelkyyhky, se kun asuu mettässä (tai meidän pihalla), mutta mettiäinen taitaa olla kimalainen, joka kerää siis mettä.

      Poista
  4. Joka vuosi sepelkyyhkyt huhuilevt naapurimetsässä, mutta tänä keväänä niitä näkee harva se päivä alapihan nurmikolla tallustelemassa. Useimmiten kaksin kappalein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu kuin täälläkin päin olisi nyt useampia pareja, enemmän kuin yleensä.

      Poista
  5. Tsiisus- kuka haluaa pihallaan sepelkyyhkyn! Ällöttävä ääntä pitävä rumilus, jolla ehkä maailman rumin ääni ja silmät. Mun pihalta ne häipyy ihan just, jossei muuten haravan avulla. YÖK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole varsinaisesti kutsunut heitä tänne, eivätkä hekään minua. Tuollaiset tunteet eri eläinlajien välillä voivat hyvinkin olla molemminpuolisia.

      Poista
  6. Ku-kuu-ku-kuu on täälläkin kuulunut koko kevään. Ihan pihaan eivät ole tulleet pesiin, mutta kyllä tohon lähistölle on risu nokassa lennelty.=D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on tällaista aikaa, että risujen kanniskelukin on kaunis näky :)

      Naakkojen pesästä kuuluu jo kovaäänistä ruokahuutoa, siellä ollaan pidemmällä.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...