maanantai 19. joulukuuta 2016

Keltasirkut lämmittelevät

Oli tässä aamuna muutamana pikkupakkanen. Keltasirkut kokoontuivat keittiönikkunani taa omenapuuhun lämmittelemään auringossa.

- Hei, minä olen Keijo Keltasirkku.

- Kukas sinä olet?

- Vähän nukuttaa vielä. Tässä on ihanan lämmin, kun vähän pörhistäytyy.

- Minä olen Irmeli Keltasirkku. Minä pörhistän höyhenet kohdalleen näin.

- Siivet vielä...

- No nyt on hyvä.

- Tää on tällanen muovikoivu, mutta ehkä me ens jouluksi hankitaan oikea.



17 kommenttia:

  1. Lämmintä joulua ja onnellista uutta vuotta (näinhän tapana toivottaa) sinulle,Keijolle ja Irmelille ja kaikkien sukukunnalle. Hienot kuvat.Sirkutellaan!

    VastaaPoista
  2. Keijo ja Irmeli voisivat lentää vaihteeksi tänne. Meillä pörrää tällä hetkellä lähinnä tinttejä ja oravia. No, hyvä, että niitäkin. Tarmokasta seurattavaa hekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keijo ja Irmeli ilmestyivät aikaisemmin vasta kevättalvella, mutta ovat nyt monta vuotta viihtyneet tässä koko talven. Siitä saamme kiittää heidän herkkuruokaansa kauraa, jonka pikkuvarpuset ystävällisesti levittävät maahan. Sirkut eivät osaa syödä lintulaudalta.

      Ainahan sitä haluaisi katsella jotain eksoottisempaa kuin mitä omasta ikkunasta näkyy, ihminen on sellainen. Ihan sama missä. "Aina näitä tukaaneja ja mölyapinoita, olispa lunta ja talitinttejä!" :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, Sussi! Olen itsekin tyytyväinen, kun ottaa huomioon nuo ikkunat joiden läpi kuvaan.

      Poista
  4. Keijo on niin komea ja Irmeli on kaunis!
    Missä mahtaa heidänsukulaisensa, muut keltasirkut olla, kun täällä ei ole vielä näkynyt. Tosin vuosi sitten ne tulivat vasta tammikuussa, ehkä nytkin.

    Hyvää joulun odotusta sinne koko keskeneräiseen pihapiiriin ja taloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinne!

      Sirkut pyytävät muistuttamaan, että heillä ei ole x- ja y-kromosomeja, joten meidän apinoiden sukupuolittamiseen käytetyt kommentit eivät sellaisinaan päde heihin. Entäs jos Keijo onkin kaunis tai suorastaan söpö, ja Irmeli on komea ja vahva ;)

      Meillekin keltasirkut tosiaan ennen tulivat aina vasta kevättalvella. Nyttemmin ovat huomanneet, että täällä on kauraa maassa koko talven eli on juuri heille sopiva paikka. Keijo ja Irmeli rakastavat kauraa mutta eivät ymmärrä lintulautojen päälle. Nykyajan hömpötyksiä kuulemma. Oikeastaan on siis pikkuvarpusten ansiota, että he ovat ruvenneet viihtymään tässä ympärivuotisesti.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos, Stiina! Riemuahan tähän pimeyteen juuri tarvitaankin.

      Poista
  6. Tää on niin ihku aihe! tää lintumaailma. Tarkastellaan sitä sit aaltoilevien ikkunalasien läpi tai muuten. Kuviisi saumattomasti liitetyt tekstit (siis lintujen ajatusten/sirkutusten tulkinnat ihmisten sanoilla) ovat hykerryttäviä, kiitos päivän hymyistä taas kerran. Postikin toi linnunlaulu-postimerkkejä, joten mikäs tässä on naputellessa.. ☺ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on niin linnunlauluisa elämä. Kiitos. Tsirp.

      Poista
    2. Onhan sinullakin se harmaapäätikka ja muita sirkuttajia.. ☺ ♥ ☺ ♥

      Poista
  7. I love these beautiful birds !! Fantastic photos !!
    Merry Christmas !!

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...