torstai 14. huhtikuuta 2016

Kekkosen kevät


- Hei vaan! Muistatko minut? Olen Kekkonen, entiseltä nimeltäni Kakkonen. Laitetaan tähän alkuun minusta tällainen taidekuva. Keskeneräinen puutarhastelija on päättänyt, että kaikki noiden vänkyräikkunoiden läpi otetut kuvat ovat taidekuvia. Tässä minä saavun aamuauringon ensimmäisten säteiden myötä, ja sehän olisi taidetta sinälläänkin, jopa ilman vänkyröitä.



- Kävi niin onnellisesti, että vaikka Keskeneräinen oli jo lopettanut lintujen talviruokinnan, alakerran isäntä vielä jatkoi sitä. Kuulemma oli viimeinen täyttö. Mutta onko täällä maassa enää muuta kuin kauran akanoita? Hyvä jos jyvän löytää joukosta! Onneksi olen nykyään ainoa kukko tässä pihassa. En tiedä minne entinen ykköskukko Paksu-Ukko joutui, mutta ainakin ne kahdeksan vähäarvoisempaa kukkoa ymmärsivät aika vähällä jättää minulle koko pihan ja vähän ylikin. Nyt saisi syödä rauhassa. Jos siis jotain löytyisi.



- Ah, vielä palvelusväki ymmärtää vihjeestäkin, ettei tarvitse komentamaan ruveta.
(Jyvänpudottelurenkeinä pikkuvarpuset Juuso ja Kaaleppi.)



- Taidankin vähän kiekaista, että tietävät kuka täällä käskee. Pysyvät ne rimpulakukot syrjemmällä, ja eihän sitä tiedä jos vaikka joku kanakin tämän kuulisi... Jaa, tosiaan, huudahdanpa vielä kerran tai pari varmuuden vuoksi.



- No mutta hyvää päivää, valtiatar! Suvaitsetteko olla nälkäinen? Tarjoaisin ensiluokkaisia, renkieni vastaluomia linnunherkkuja, ihan tuossa tuijan takana.
- Hmm.



- Luonnollisesti vartioin aterioidessanne, etteivät moukat pääse häiritsemään. Täällä minun salissani syötte aina turvassa.
- Nok.



- Ehkä voisin nyt ehdottaa lähempää tuttavuutta, kun tiedätte, että voitte aina luottaa uskollisuuteeni. Olette ehkä pannut merkille, että olen purhein ritari näillä seuduin?
- No, ehkä.



- Julkaistaanpa minusta vielä virallinen muotokuva, kun nyt olen kiistatta Keskeneräisen mäen hallitsija. Ties vaikka monikin kana etsisi tältä senssipalstalta elämänsä urhoa.



(Keskeneräinen saa suunvuoron:)
Sehän tepsi! Vai liekö venähtäneen talviruokinnan ansiota, että tämä piha on nyt kovasti kanojen suosiossa. Ja muidenkin lintujen.

Peipposet ja viherpeipot punovat sävelistä kaislamattoa, joka peittää koko äänitilan. Uusia lauluja luikertaa väleihin, nyt lähes päivittäin. Ja tänään on ollut punainen päivä:


Näin nurmikolla tällaisia ihmeellisiä rastaita, joilla on punaista kyljessä. Hiukan terävää päättelyä ja salapoliisintyötä, ja diagnoosi oli valmis: punakylkirastaita! Vaikka kuulemma ovat hyvinkin yleisiä lintuja, niitä ei ole tietääkseni pesinyt ihan tässä. Toivottavasti meillä on nyt kyllin matoisaa, jotta päättävät jäädä. Räkätit tulivat jo viime viikon lopulla. Vaihtelu virkistäisi. Toisaalta soisin mielelläni mustarastaille etusijan; ne ovat sinnitelleet tässä koko talven, ja niiden laulu on vaan niin ihanaa.



Päivän toinen muuttaja: punarinta. Kyseessä on tämän jutun epätaidekuva, otettu avoimen ikkunan raosta eikä vänkyrälasin läpi. Ikkunaa avatessa tietysti kaikki linnut karkaavat niin kauas, että näkyvät kuvassa pieninä pisteinä, jos ollenkaan. Voihan siitä rajata sitten. Näin.

Kuvasta saa myös vihjeen puutarhan keväkunnostukseen! Tällaisessa pihassa linnut viihtyvät.



28 kommenttia:

  1. Ihana postaus :-)

    Terveisiä kaikille teidän linnuillenne :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna! Koitan huutaa terveiset tuonne väliin.

      Poista
  2. I see that pheasants often visit you! Super pictures! Regards.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you, wilga02!

      Now 9 of our 10 pheasant roosters have left the garden, only one remains. They don't get along this time of the year :)

      Poista
  3. On tuo Kekkonen sitten komea! Ovat sen nuo kanasetkin huomanneet näköjään. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu. Niin kauan kuin Paksu-Ukko vielä pyöri tässä, Kakkosen naama ei tuolla lailla punoittanut. Mutta kun hänestä tuli Kekkonen, jo alkoi punastua ja pörhistyä.

      Poista
  4. Nämä lintujutut on kivoja.
    Onko remontti edennyt tai pihakuume iskenyt että on pakko päästä sinne tekemään jotain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anonyymi ;)
      Yksi arvaus oikein: olen maannut sahaavassa kuumeessa koko viikon. Välillä käynyt korkeallakin. Ylitin voimani viime viikonloppuna pikku reissulla, kun en taas osannut muistaa etten pysty edes kävelemään kuten normaalit ihmiset. Kroppa kuvittelee, että olen vähintään juossut maratonin. Outo tauti tämä. Sinänsä olisi kyllä paljonkin intoa ja suunnitelmia, mutta nyt ei pysty.

      Poista
  5. Onpa taas kerran täydellinen tekstitys - ja ihanat linnut. Luonto osaa. Ja sinä.
    airi

    VastaaPoista
  6. Kekkonen on siis vallassa jälleen, hm, ainakin siellä.

    Punakylkirastaita ja punarintoja olen minäkin tässä pihalla viime päivinä seurannut. Rastaat etsivät talvehtineita lehtokotiloita, onneksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, meillä ollaan ajan hermolla.

      Rastaat ovat todella ahkeria työssään. Yksikään lehti ei jää kääntämättä.

      Poista
  7. Lintuja on niin kiva seurata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, vaikka noiden ikkunoiden läpi kuvaaminen tekee minut hulluksi.

      Poista
    2. Jospa et antaisi ikkunoiden hulluunnuttaa? Tiedäthän, että täydellisyyteen pyrkiminen se vasta haitallista onkin! Ehkä noi ikkunat voi toimia harjoituksena tiellä kohti epätäydellisyyttä?

      Ja meitähän, kuvien katselijoita, vanhat ikkunalasit ei häiritse. Suorastaan päinvastoin.

      Poista
    3. Te ette joudukaan katselemaan niitä 499 suttua, jotka heitän pois jokaista tunnistettavaa suttua kohti. Ja niin paljon hienoja tilanteita jää kuvaamatta sen takia! Mutta periaatteessa toki tekee hyvää harjoitella epätäydellisyyttä. Ei silti, että täällä olisi harjoittelumateriaalista pulaa.

      Poista
    4. Eipä pitäisi lähteä neuvoskelemaan, kun ei tunne koko tilannetta! Kun haikeana ajattelee vain vanhan rakennuksen laineellista ikkunalasia ja kuvittelee, että siellä on niin r o m a n t t i s t a! Eikä tajua, että siihen liittyy työtä ja vaivaa!

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Thank you, Lukasz! I guess they are not bad, considering our windows...

      Poista
  9. Punarinnat ovat tosi söpöjä! Olin tosi iloinen, kun viime viikolla lintulaudalla sellaisen näin. Ja västäräkkikin on bongattu liiterin katolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooo, lähden heti takaisin ikkunaan odottamaan västäräkkiä!

      Alakerran isäntää harmitti eilen hyttysten ilmaantuminen, mutta leppyi niille kun muistutin että västäräkki ei voi tulla ennen kuin on hyttysiä.

      Poista
    2. Noin on, hyönteissyöjät tarvii hyttysiä. Aika kurja järjestely. Sitäpaitsi katsoin tänään Aamusydämellä -ohjelmaa: hyttysetkin voi levittää borrelioosia.

      Poista
    3. Mut miksi kurja? Kaikki syövät toisiaan ja näin on hyvä.

      Poista
  10. Terkut sinne presidentti-serkulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanon jos tapaan. Täällä on tainneet valtakunnanrajat vähän siirtyä jutun kirjoittamisen jälkeen. Raportoin, kun tilanne selkiytyy.

      Poista
  11. Voi jospa nämä lintuset tietäisivät, millaisia julkkiksia he täällä internetissä ovat! Oiskohan heillä asiaan mitään nokan koputtamista? :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai heille pitäisi maksaa rojalteja näistä runsaista tuotoista, ainakin täytyisi neuvotella uusiksi tuo ruokintakalenteri. Onneksi heillä on parempaakin tekemistä kuin seurata kaikenmaailman blogeja!

      Poista
    2. ... mutta niinhän sitä voisi luulla että ihmisilläkin on, ainakin niillä jotka ovat matkoilla Intiassa... ;)

      Näyit mun lukijatilastossa. Intia seuraa Keskeneräistä!

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...