perjantai 1. huhtikuuta 2016

Huhtikuuluu

Mitä kuuluu?


Kun mustarastas laulaa, huolet sulavat hartioilta.



- Mitä, entäs viherpeippo! Nyt laulattaa niin kauheesti että hyvä jos syömään ehtii välillä. Onneksi naapurit tuuraa jos itse vetää henkeä. Et varmana voi olla pihassa minuuttiakaan ettet kuulisi meidän ihanaa kevätlaulua! Eikö sillon tule hymy väkisinkin naamalle, mitä?

(Tulee!)



- Kulta, tiesitkö että minä olen kuoriutunut justiinsa tuossa savupiipussa.
- Onhan siitä jokusen kerran ollut puhetta. Eikös me siksi ruvettu etsimään asuntoa näiltä main. Sukulaisten kanssa on niin kiva viettää aikaa!




- Mitähän tää koivu meinaa?
- Se tekee noita matoja taas.
- Oliskohan se kevät sitten.



- Ei ole näkynyt Paksu-Ukkoa. Moneen päivään. Syntyi sellainen valtatyhjiö, olet varmaan kuullut niistä. Päätin sitten ruveta itse kiekumaan tässä pihassa, ja hyvinhän se minulta sujuu. Naamakin tuntuu niin kuin alkaisi saada sellaista ykköskukon kevätväriä. Mutta mitenkäs minun nimi voi olla Kakkonen, jos olenkin tämän reviirin ykkönen? Eikös muuteta se Kekkoseksi. Se olis enempi sellainen minun tyylinen nimi. Kyllä minä pidän nuoretmiehet järjestyksessä ja vahdin ettei naapurit siirtele rajoja ainakaan tänne päin. Tämä on minun tontti nyt.





19 kommenttia:

  1. Tämä selvä. Tiedetään kenen tontti on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisiköhän laittaa vielä lehteen ilmoitus, vai riittäneekö tämä blogi...?

      Poista
    2. Ei riitä. Varaa Hesarin etusivu, värillisenä.

      Poista
  2. Tästä postauksesta tuli hyvä mieli:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Sittenhän se tunnelma välittyi täältä sinne.

      Poista
  3. ♥♥ Kyllä se kevät on; linnut sen tietävät. :-)

    Minä havahduin viime viikolla yhtenä iltana semmoiseen liverrykseen. Tuli välittömästi sellainen ahaa-ilmiö, että KEVÄT. Olisiko ollut mustarastas... olen niin huono tunnistamaan lintujen laulua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se huusi kovaa illalla ja vaihteli lauluaan koko ajan tyyliin: laa tiuku tsrlyy, lööli löö, prliöpp! - niin se oli mustarastas. Se on kyllä sellainen ääni, johon havahtuu.

      Hei tästä se alkaa, nyt tunnistat jo yhden!

      Poista
    2. Enpä olisi osannut kirjoittaa mustarastaan laulua noin selvästi ihmisten kirjaimilla!!!

      Poista
  4. Varsinkin tuo mustarastaan laulu tuo niin keväisen mielen, että venyttää suupieliä ylös. :)

    VastaaPoista
  5. Mun piti täällä ihan keskeyttää imurointi (!!) - aina löytyy hyvä syy - kun ulkoa alkoi kuulua "tropiikki". Mustarastas kavereinen joikaa taas. Tänä aamuna kuulin myös ensimmäisen sepelkyyhkyn veisuun. Ihan uskomatonta, että ollaan nyt tässä huhtikuussa, en valita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin on sepelkyyhky! Ja kiurut livertää ja töyhtöhyypät naukuu! Onhan se ikävää, kun imurointi häiriintyy, mutta en valita minäkään!

      Poista
  6. Onpa hyvin sanottu: kun mustarastas laulaa, huolet sulaa hartioilta. Juuri niin siinä käy ja hyvältä tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietooni on saatettu, että jos Google kääntää tekstin englanniksi niin siinä huolet sulattavat hartiat. Älä koskaan luota Googleen!

      Poista
  7. Mustarastas on niin odotettu kevätvieras.
    Laulunsa lisäksi sillä on niin hauskanvärinen nokkakin! Jo pelkästään siitä tulee hyvälle tuulelle kun näkee pilkahduksen oranssia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pääsee näkemään läheltä, ukkomustiksella on myös silmien ympärillä mätsäävät oranssit renkulat.

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...