Tunnisteet
ALOITA TÄSTÄ
bloggaus
elukat
eläintarha
energia
ennustus
fasaani
gm
henkilö
hevosenliha
hiilijalanjälki
hortoilu
hunaja
huussi
ikkunat
ilmastonmuutos
juomat
kana
kani
kasvatus
kasvissyönti
kasvit
keittiö
keli
kierrätys
kirja
kuisti
kuluttaminen
käsityö
lainsäädäntö
lammas
lehti
lihan tuotanto
linnut
luomu
maalaus
maalämpö
maatiaiset
matka
meditaatio
metsä
Monsanto
NASS
nauta
oikeinkirjoitus
omavaraisuus
putkiremontti
puutarha
ravintola
remontti
rintamamiestalo
ruoka
sairaus
sato
siivous
sika
sisustus
talous
talvivarastot
tuulivoima
tuumailu
vaalit
vaatteet
valitus
valokuvaus
vuodenajat
yhteisöasuminen
ylellisyys
keskiviikko 7. kesäkuuta 2017
Rakennamme pesää
- Heihei! Tervetuloa seuraamaan meidän pesänrakennusta! Väitetään, että me sepelkyyhkyt olisimme arkoja metsälintuja, mutta sehän on ihan vanhentunutta tietoa. Vai onko se nyt joku vaihtoehtoinen totuus, kai sitten niin. Meidän pesä tulee kuitenkin ihan tähän kulkuväylälle ja sen rakentamista voi seurata tällä kanavalla. Ensiksi tarvitaan tietysti risuja. Äh, onpas tiukassa!
- No, koitan katkaista vähän ohuemman.
- Vai olisko tämä sittenkin parempi. Nämä oksathan ovat jo ihan kuivia, joten *RÄKS* hui, tuo ei nyt ihan ollut tarkoitus, mutta tokihan näitä välillä katkeilee altakin kun tällainen puolikiloinen kiipeilee henkensä uhalla. Mitäpä sitä ei oman pesän eteen tekisi.
- Tästä saa tukevamman otteen. No niin, VÄÄNTÖ, änkh, kuinkas tämä nyt ei oikeen...
- Ehkä tämä haara olisi kuitenkin parempi meidän pesän feng shuin kannalta...
- Jaa miten niin ei ole suotuisa kuvakulma? Perheohjelma? Mitähäh? Esittelisin parhaita puoliani? Eihän minulla muita puolia olekaan!
- No jos minä nyt sitten hetkeksi asetun poseeraamaan, kun tämä kerran menee ihan internjettiin asti. Onko näin hyvä?
- Se varsinainen pesätyömaa on täällä naapurissa. Rakenteilla oleva kotimme sulautuu luontoon. Aivan esillä, mutta kuitenkin huomaamaton, arkkitehdin näkemyksen mukaan. Saanko esitellä puolisoni Sepen. Hän on koti-isänä eli hänellä on nyt hautomisvuoro, mutta kyllähän pesää voi silti viimeistellä siinä samalla, kunhan minä vain tuon näitä rakennustarpeita hollille.
- Mihinkäs sinä Sepe ajattelit sen risun? Käviskö tämä tänne? Vähän enemmän vasemmalle? joo, tässä on hyvä.
- Pitäiskö sinusta tuota pohjaa vielä vahvistaa vai laitetaanko kaikki reunoille vaan? Kyllä toi vasen laita minusta ainakin kaipaa kohennusta. Ja eikös meillä muuten olis jo vuoron vaihto?
- Kohta muuten olisi syytä lopettaa se kuvaaminen, tästähän piti tulla perheohjelma. Eikös se ensimmäinen jakso ala olla purkissa jo. Nyt kaipaamme yksityisyyttä, kiitos näkemiin ja tervetuloa taas toisella kertaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Seurasin juuri itsekin tuollaista toimintaa, mutta en ihan tuollaisia kuvakulmia. :D
VastaaPoistaNiin, tässähän ei ollut varsinaisesti lintuperspektiiviä. Lintujako sinäkin seurasit vai otitko vallan selfieitä?
PoistaOlettepas mukava pariskunta. Sukulaisia on täällä, terveisiä vaan. Valitsimme tuuhean kuusen kodiksemme, sen saman mikä on ollut joka vuosi. Siinä kompostin takana.
VastaaPoista- Kuusessahan meikäläisillä perinteisesti on pesä, tai täällä Keskeneräisellä mäellä mahdollisesti tuijassa, mutta me olemmekin citysepelpuluja.
PoistaHienosti pääsit pesänrakennusta kuvamaan. Meillä asui joskus pihakoivussa sepelkyyhky, mutta pesää emme nähneet lehtien seasta..:)
VastaaPoistaEihän tuotakaan melkein näe. Jollei olisi ollut niin kova trafiikki ja risusavotta, olisi jäänyt huomaamatta.
PoistaKylläpä on kuvaaja ollut aitiopaikalla! Mutta ihmeen läheltä olen tänä keväänä sepelkyyhkyjä nähnyt. Ehkä niillä on uudet säännöt?
VastaaPoistaJos kerran kaupunkipulut kesyyntyvät, miksei sitten sepelkyyhkytkin. Ei kai siinä kerkiä ihmisiä väistelemään, jos meinaa pesiä pihassa tahi puistossa. Metsässä pesiminen on niin eilistä päivää.
PoistaHieno kuvasarja! Mukavaa, että kyyhkyille kelpaa muutkin, kuin havupuut. Viereisen metsikön kaatumisen jälkeen kyyhkyt olivat ihan paniikissa, kun niiden pesäpuut lähti. Äänistä päätellen ovat kuitenkin löytäneet lähistöltä uuden paikan, jossa asua ja pesiä. Minusta on kiva katsella, kun kyyhkyspariskunta tepastelee usein iltaisin meidän alapihalla. Taitavat olla iltakävelyllä.
VastaaPoistaOn kyllä kiva, että nämä metsälinnut ovat päättäneet muuttaa ihmisten ilmoille!
PoistaPrecioso reportaje de la paloma torcaz, muy completo. Saludos desde España.
VastaaPoista¡Gracias, Germán!
PoistaIhana dokumentti!!!
VastaaPoistaPäivän ilon aihe :-)
Kiitos, Susanna!
PoistaOn todella mielenkiintoinen tämä korvessa asuvan sepelkyyhkyn oppimispolku täällä pohjoisessakin keskieurooppalaiseksi puisto- ja piha-asujaksi! Tänään katselin kaupungin keskustassa bussipysäkin lähellä käyskentelevää pulua ja tajusin, että sehän on sepelkyyhky!!!
VastaaPoistaSe kaupunkipulu on tietysti käynyt läpi saman prosessin aikanaan, mutta jotenkin vaan tuntuu sympaattisemmalta nähdä urbanisoitunut sepelkyyhky.
PoistaKiva kuvasarja asuntorakentamisesta!
VastaaPoistaKiitos, Sussi!
PoistaTulee tässä ajatelleeksi ihmissuvunkin kehitystä (jossa "kehitys" ei tarkoita aina muutosta parempaan).
VastaaPoistaJa vielä: nämä sepelkyyhkytkin on maahanmuuttaneiden esi- tai isovanhempiensa jälkeläisiä. Niinkuin me itsekin...
Me ollaan kaikki afrikkalaisia, ja joka muuta väittää, on neandertalilainen.
Poista