- Nyt on syytä näyttää hapanta naamaa, kerta arvaa mitä.
- Tässä pihassa oli monta hienoa risukasaa, ihan sellaisia hyvin perustettuja ja vakiintuneita. Osa jopa piikkisiä! Aivan parhaita pesäpaikkoja. Ruvettiin katselemaan niitä vakavin kodinperustamisaikein. Tehtiin jo varauskin. Itse asiassa useammastakin, ei ihan osattu päättää vielä.
- No eikös joku sitten rupea kärräämään niitä risukasoja tuonne pellolle! Yrittivät sanoa että onhan hyvä, että kaavamuutos tuli tietoon ennen kuin ruvettiin rakentamaan. Mutta meillä oli jo suunnitelmat pitkällä ja perustusten teko tilattu! Kuka maksaa maisema-arkkitehdille! Eivätkä ne vieneet vain yhtä risukasaa vaan monta!
Ne mättäsivät ne kaikki yhteen ja rakensivat yhden ainoan vaaaaltavan risukasan. No, kun meidän omat kasat oli tuhottu ja jossain tarttis asua kuitenkin, niin se uusi kasa alkoi näyttää lupaavalta ja kävin jo kurkkaamassa, onko taloyhtiössä yhteisiä tiloja ja silleen. Hyvät näköalat, vielä valinnanvaraa. Mutta ei! Arvaa kuinka sitten kävi!
- Tuhopoltto! Pyromaanit pistivät tuleen koko jättikasan! Tuossa olisi kuule mahtunut pesimään vaikka kuinka paljon sakkia! Ja nyt on kaikki mennyttä.
- Minä kyllä näin sen tyypin, jolla oli tulitikut! Tiedän, missä se asuu! Kostoksi syön sen marjapensaista kaikki herkulliset punkit, kirvat, koit ja pistiäiset. Hei, herukanversosääski! Nam!
Täällä onkin niin paljon herkkuja, että saatan harkita kuitenkin asettuvani kesäksi seudulle. Näköjään unohtivat muutaman pikku risukasan. Ehkä tuohon yhteen saisi rakennettua ihan kelvollisen kesähuvilan. Tai sitten tuonne pöheikköön...
Ensimmäisessä ja viimeisessä kuvassa olet kyllä niin maasi myynneen, tai pyromaanille menettäneen näköinen, että ihan sydänalastani ottaa.
VastaaPoistaMutta mielestäni kuitenkin olet noinkin pieneksi ja heiveröiseksi pippurinen ja omaat kunnioitettavan optimistisen luonteenpiirteen.
Niin sitä pitää! Jos pojat vanhempaansa tulevat, heistä kasvaa siinä pienessäkin risukasassa aimo palleroita! <3
- Jaa heiveröinen! Rouvani aina kehuu minua könsikkääksi. Mahdat itse olla joku korilla. Mutta siinä olet kyllä oikeessa, että tästäkin kovasta iskusta meikäläinen selviää ja pojasta polvi paranee. Vai onkos meillä edes polvia? Häh?
PoistaKyllä oli katalaa porukkaa! Pyromaaneja ja silleen! Onneksi asunnosta on vielä toivoa!
VastaaPoista- Kun ei vaadi liikoja niin ehkä tännekin tontille tosiaan voi jonkun röttösen rakentaa. Asutaan siinä yksi kesä ja myydään sitten pois. Ja siitä pieleen meneestä projektista lähtee kaikki laskut Keskeneräiselle pyromaanille, sisustussuunnittelua myöten!
PoistaTerve serkku!
VastaaPoistaOnpa erikoista asuntopolitiikkaa siellä teillä päin.
Täällä on sellainen risuseinä, joka kasvaa päältä joka vuosi ullakkoasunnoilla ja alta lahoaa. Oikea kerrostalo. Pohjakerroksessa asuu talvella siili ja me linnut saadaan kesäkämpät valita keskikerroksista. Luxusta, tuu tutustuun!
T. Punarinta von Lintu
-Voi miten hienoa, muutankin sinne! Sanonpa vaan, että eivät olis uskaltaneet jyrätä kaikkia hyviä tontteja täällä ellei vaalit olis ohi. Nyt ei taas enää näytä olevan väliä millään.
PoistaMahtava postaus! Mukavaa pääsiäistä! P.s. blogissani on puutarhakirja-arvonta:)
VastaaPoistaKivaa, kiitos! Lisää puutarhakirjoja!
PoistaSuch a beauty !!
VastaaPoistaHappy Easter !!
Thank you, Ela! Happy Easter to you, too!
PoistaOu-nou! Pyromaanit kuriin, onneksi ei ehtinyt kämppä siihen kasaan valmistua. Herra on kyllä niin suloinen (krhm, saaneeko noin sanoa,mutta kun tämä on aina ollut rakastunut juuri näihin) ja erittäin tarmokas tapaus. Ja raportoinnista ja kuvista annetaan 10+ itse pyromaanille. Täydellinen tunnustus rikospaikalta.
VastaaPoistaTässä oli tosi kapea aikaikkuna, kun risukasat ovat talvella varattuja ja keväällä muuttavat sisään uudet asukkaat. Syksyllä poltetaan sitten loput, tai ainakin jonain syksynä.
Poistahttp://saaristomeri.utu.fi/osprey/. Herra Vasurin ja rouva Tildan osoitteessa ollaan jo aika pitkällä huikean korkean tornitalon ylimmän kerroksen asunnossa, toivotaan että myös siellä teillä, keskeneräisillä pihoilla ja pelloilla, kokon välttäneet uljaat pikkulinnut(kin) selviävät näistä loppukevään pakkasista. Tsirp tsirp!
VastaaPoistaKiitos, kyllä täällä pärjäillään. Ja olis meilläkin jo pesät valmiina, jos ne olis olleet valmiina, niin kuin Tilda-rouvalla.
PoistaNo voi pahus! Siellähän on meno kuin täällä Espoossa, jossa kaikki ryskitään nurin. Toivottavasti nyt joku pieni yksiö vielä löytyy.
VastaaPoista- No just sellasen pienen kesämökin ilman mukavuuksia sais väkerrettyä tuohon yhteen unohtuneeseen risukasaan. Mutta on täällä onneksi jäljellä laajat ja tiheät pusikot, esimerkiksi nuo angervoviidakot, joihin mahtuu toinenkin kartano.
PoistaKIITOS tästä! Ehkäpä kesän mittaan saamme vielä jonkun jatkoraportin. Että mihin se mökki lopulta rakennettiin ja kuinka uusi perhe onnistui...
VastaaPoistaVaikka voihan olla, että asumus piilotetaan niin hyvin että taitavakaan tarkkailija ei sitä löydä.
-Parhaamme mukaan kyllä piilotetaan se, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
PoistaIhana tarina ja aivan suurenmoiset kuvat! Tämä oli huikean ihana postaus! Kiitos!!!
VastaaPoista:) Kiitos, Pauliina!
PoistaOnnitteluja Punarinnalle: ruohikkopalon vaara on nyt levinnyt sinne teillekin, enempiä risukasoja tuskin enää kannattaa polttaa!
VastaaPoistaJoo ei täällä nyt enää. Tuokin kyllä meni vähän sänkipellon kulotukseksi.
PoistaMiulla on sellainen ennakkoaavistus että täälläkin on tekeillä jotain vastaavaa. Tai oikeastaan kyllä olen pyromaanin kanssa samalla puolella, nimittäin kyse on enempi talonvaltausaikeesta, kun siis ei noi meidän kasat ole ollenkaan vapailla markkinoilla, vaan päinvastoin korvamerkitty ja vain odottamassa viemistä oikeaan paikkaan. On vaan pientä viivettä kuljetuksen kanssa... Tosin mahdollisia valtaajia suojaa paikallinen löperö lainsäädäntö, enkö minä muka saa päättää mitä risukasoillani teen, mitäh?
VastaaPoistaKaikkeen se laki yrittääkin puuttua, niin kuin toisten omiin risukasoihin! Nämä meidän kasat olivat myös nimenomaan odottamassa, projekti vain oli vielä kesken. Pitkäikäisimmistä kasoista oli jo ehtinyt kehittyä lehtokotilolinnoja.
Poista