maanantai 24. elokuuta 2015

Täydellinen hetki viinimarjapensaassa ynnä muita juttuja

Kykin viinimarjapensaassa, on melkein liian lämmin mutta ei ihan.

Marjat ovat niin kypsiä että putoilevat itsestään. Täytyy siis poimia verkalleen ja varovasti. Olisihan tämäkin tietysti pitänyt tehdä jo ajat sitten. Mutta pari helleviikkoa on antanut mukavasti lisää sokereita marjoihin. Hyvä, että sadonkorjuu jäi näin myöhään.


Kanat rääpättävät tarhassaan verkkoaidan takana. En päästä niitä osallistumaan marjanpoimintaan, vaikka olisivat vapaaehtoisia hommaan. Mutta kun poimin hyvät, pulleat ja mehukkaat marjat isoon saaviin, poimin samalla auringon rusinoittamat tai muuten kakkoslaatuiset pienempään kippoon kanoille. Sekä muutaman lehtokotilon. Välillä nousen venyttelemään selkääni ja heitän herkut pitkin poikin tarhaa.

Olen melko varma, että kanat pitävät tuollaista vaativanruikuttavaa ääntä vain silloin, kun minä liikun pihassa. Vaikka mistäs sen niin tarkalleen voi tietää. Voisiko kana olla niin viisas, että yrittää kommunikoida minun kanssani lajienvälisen kuilun yli? Että se yrittää äänellään saada minut ymmärtämään ja toimimaan niin kuin se haluaa?

Kanoilla on kylläkin omat marjapuunsa, mutta jostain syystä tarhan sisäpuolelta ei saa niin herkullista satoa kuin ulkopuolelta.




Kurjet huutaa roilottavat pellolla. Äänestä tulee samalla tavalla haikea olo kuin seuraisi, miten rakas ihminen iloissaan ja innoissaan pakkaa lähteäkseen talveksi opiskelemaan ulkomaille. Tuskin tulen jouluna, nähdään sitten ensi kesänä taas. Matkanteko on hienoa ja hinku maailmalle jännittää jo siipiä. Kohta on tankattu tarpeeksi ja on aika.




Räkättirastaamme ovat, hyvin pesittyään, hävinneet jäljettömiin. Siitä syystä meillä oli tänä vuonna saskatoonia riittävästi myös ihmisten maisteltavaksi. Tällaista ei ole ennen nähtykään. Normaalisti taivaan linnut syövät marjat jo raakileina.



Viinirypäle vaatii vielä lisää lämpimiä päiviä sinistyäkseen.

Sillä välin syömme muuta.




Mustikkaankin olen pari kertaa ehtinyt - tänä vuonna on ollut ehtimisestä nuusaa - ja metsässä olen törmännyt tällaiseen:


Ehkä metsään tulee mentyä vielä myöhemminkin syksyllä. Puolukka pysyy hyvänä ja vain paranee pakkasen ensi puraisusta.

Ja sitten on vielä sienet!


18 kommenttia:

  1. Kanat taitavat olla yllättävän fiksuja saadakseen sen, mitä haluavat. Ihanasti on sinulla marjoja, mutta itse en ole ikinä saskatoonia nähnyt muuta kuin kuvissa (saatikka maistanut). Millainen sen maku on - makea, hapan, kirpeä???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollenkaan niin kirpeä kuin kotoisten marjojen, eikä kovin makeakaan. Mantelinen.

      Poista
  2. Great pictures of the garden !!
    Greetings

    VastaaPoista
  3. Minä poimin punaherukat aina mahdollisimman myöhään. Ne kasvavat suuriksi ja makeiksi. Tätini eläessään neuvoi kokeeksi jättämään yhden pensaan lokakuulle. Oli muuten makeita marjoja silloin.
    Hyvin on puolukkaa siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaherukat kestävätkin pensaassa kauemmin kuin mustat. Kyllä puolukkaa näyttäisi tulevan, ja tänä vuonna oli mustikkaakin, joten eivät kaikki kimalaiset ole vielä maailmasta hävinneet.

      Poista
  4. Kaikkea ihanaa ja niin maukasta!
    Puolukkaa tulee meidänkin mettiin ja paljon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sillä tavalla ihanaa aikaa. Varsinkin kun olisi aikaa.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Joo, kyllä ne varmaan yrittävät saada minut ymmärtämään itseään.

      Poista
  6. Ei ole meilläkään räksiä näkynyt pihassa. Mutta kun olin mustikassa, niitä oli joka puun oksalla. Ilmeisesti mustikka maistuu niille paremmin kuin punaherukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko hyvä mustikkasato houkutellut räksät täältäkin metsään? Olin ihan ymmällä, kun yhtäkkiä käytettävissäni olikin puullinen saskatoonia!

      Poista
  7. Meillä saattoi olla kirsikkapuussa 50-70 räksää kerralla syömässä kirsikoita. Ei haittaa, ne ovat niin pahoja, että hyvä kun jollekkin kelpaa. Herukka- ja karviaispensaista eivät oo yhtään innostuneita. naapuri on ne aina huolellisesti verkottanut. Hienot marjakuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meidänkin kirsikat ovat happamia, ei mikään ihme ettei kanoillekaan kelpaa. Mutta meidän räksät taitavatkin olla teillä.

      Poista
  8. Saatpa paljon erilaisia marjoja! Meidänkin pihalta ovat räkätit jo jonnekin kaikonneet.

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...