- Heipzzz, olen Hanna Hanibii, mehiläinen. Teen täzzzä zulle hunajaa tozi ahkerazti, bzzzbzzzbzzzzz! Zzamalla pölytän näitä makzaruohoja vai mitälie, että pyztyvät lisääntymään ja tekemään uuzia kukkazia, joizza zitten uudet mehiläiset pörrää enzi kezänä ja kaikkina kezinä zen jälkeen.
- Viittikkö kattoo mun zziipiä, ne rupee olemaan jo aika rezuna. Näillä on kuule lennetty jo 500 kilometriä niin ettei mikään ihme. Kyllä näillä vielä vähän aikaa lentää, mutta loppuzuoralla alkaa olla. Minähän oonkin jo neljä viikkoa vanha. Elämän ehtoopuolella. Mut vielä jakzan painaa, bzzzz!
- Nuarena flikkana olin enzin laztenhoitajana ja muizza hommizzza ennen kuin pääzin kenttämehiläizekzi. Zillon oli vielä pezäzzäkin aika hiljaizta, keväällähän ei ollut kuin jotain 10 000 zizkosta ja ziitä zitten lähdettiin lizääntymään. Nyt olen kenttätyön aziantuntija vanhimmazta pääztä, ja nuoria työläiziä on koulutettu monta kymmentä tuhatta. Zzuuri medenkerääjien hyökyaalto on vasta tulozza!
- Zze onkin zikäli hyvä, kun nyt on pari vuotta mennyt vähän viluizezti eikä ole pääzty tavoitteiziin. Teidänkin lähikaupazta on jo hunaja loppu, eikä uutta zatoa ole vielä zaatu. Minä lazken zilleen että varzinainen zezonki alkaa vadelman kukinnazta. Zziihen asti pölytellään näitä muita kazveja. Minä en pidä zillä väliä, onko kyzeezzzä teikäläizten mieleztä "hyötykazvi" vai "rikkaruoho", pölytän kaikkia mizzä on hyvää mettä. Mutta jozz ei meikäläiziä olisi, teiltä loppuizi ruoka melko pian! Zikzi ne varmaan zen
raundapinkin kielzi, enää tämän kezän zaa meikäläiziä myrkyttää zzillä. Ettei lopu pölyttäjät maailmazta ja ruoka ihmizen pöydäztä. Bzzz.
- Mut ei kuule, nyt ei voi jäädä jutteleen, pakko jatkaa niin kauan kuin kezäkelejä riittää. Me ei pyzztytä oikeen kylmällä ja zzateella lentelemään. Kimalaizet zaa zillon hoitaa homman. Alankin jo kotimatkalla muokata mettä hunajakzi, ettei mee aikaa hukkaan. Lähen, kiire, heippa! Kato kun mä loikkaan matkaan! Kyllä nää ziivet vielä kantaa!
