Superkuuta kuvaamassa

Toissailtana odottelin kuun nousua kamera kourassa. Oli luvassa ns. superkuu: kuu oli radallaan kohdassa, joka on lähinnä Maata. Siksi se näytti tavallista kirkkaammalta ja suuremmalta. (Tarkennus: kirkkaus johtui välimatkan lyhyydestä; tavallista suuremmalta kuu näyttää aina, kun on radallaan alhaalla lähellä taivaanrantaa, kuten nyt. Ilmakehä aiheuttaa optisen harhan.) Vuorovesien piti myös oleman normaalia voimallisemmat, vaikka sitä on meiltä käsin vaikeampi havaita. Tähän supervuokseenhan liittyy kaikenlaisia hauskoja lisääntymisilmiöitä, joista enemmän vaikka Avarassa Luonnossa.

Koska kuu vielä ujosti pysytteli naapurin ladon takana, sihtailin aikani kuluksi maisemia. Tavoittelin koivunlehdillä juhannustunnelmaa. Seuraavana päivänä, siirtäessäni kuvia koneelle, huomasin parissa kuvassa naapurin pellossa kävelevän elukan, luullakseni jonkun peuran tai kauriin. Kuvatessa en sitä nähnyt ollenkaan ja tarkentelin vain niihin koivunlehtiin.

Vaaleana kukkivilla alueilla sijaitsee muuten lehtokotilohautomomme.

Nousi se kuukin sitten ladon katon ylle. Tuossa.

-----------------------------------------------------------

Heli, olet hyvin tervetullut seuraamaan keskeneräisyyttämme!