perjantai 17. helmikuuta 2017

Näin haluaisin asua vanhana

Voi olla, että tällaisessa suuritöisessä rintamamiestalossa eläminen ei vanhemmiten enää onnistu. Ettei jaksa huolehtia isosta pihasta tämänkään vertaa, ei jaksa kasvattaa itselleen syötävää, remontoida eikä pitää edes alkeellista siisteyttä yllä. Välillä haaveilen osuustoiminnallisen vanhainkodin rakennuttamisesta, sellaisen jonka me vanhukset omistaisimme kimpassa ja tarjoaisimme työsuhdeasunnon myös talonmiehelle ja terveydenhoitajalle. Kukaan ei määräisi meitä iltaviideltä nukkumaan ja aamuviideltä ylös vain koska se sopii hänen työvuoroihinsa! Päättäisimme itse mitä ja koska syömme, olisimme omia pomojamme. Hoivapalvelut saisimme tietysti maakunnalta, ja siellä päässä oltaisiin hyvin iloisia, kun meitä olisi monta hoidettavaa saman katon alla. Kätevää työmatkojen kannalta! Toki meillä olisi omat pikku asunnot, mutta yhteistilojakin paljon. Lääkäri tulisi käymään ja fysioterapeutti, meidän ei tarvitsisi lähteä palveluiden perässä minnekään. Yhteiskyydillä voisimme hurauttaa ostoskeskukseen tai taidenäyttelyyn jos huvittaa.

Mutta eikö kuitenkin olisi hauskempaa asua mummonmökissä! Olisi! Ja vaikkei itse jaksaisikaan vastata elukoiden hoidosta, olisi niitä silti kiva paijailla.

kuva: Chris Eason, Flickr

Mitä jos asuisikin mökkikylässä? Niitähän on sellaisia ruokaosuuskuntia, jotka palkkaavat työsuhteeseen sopimusviljelijän. Löytyisikö yritteliästä luomuviljelijää, tai muutaman viljelijäperheen kimppaa, jotka haluaisivat lähteä ekokyläbisnekseen?


Minun ekokylästäni saisi ostaa tai vuokrata mökin ihan kuka vain, ilman ikärajoja. Vai pitäsikö olla soveltuvuustesti, että varmasti on mukava ihminen? Ehkä ei - entäs jos en itse pääsisikään sisään!


Kylä sijaitsisi siis toimivan luomutilan mailla. Siinä olisi paikka useammallekin yrittäjälle. Joku voisi olla vanhusten perhehoitaja, joku hoitaa mökkitalkkarin tehtäviä esimerkiksi sen maanviljelyksen ohessa, eikä minua haittaisi vaikka siellä olisi yleisöllekin avoin kotieläinpiha ja pikku kesäkahvila. Me kyläläisethän voisimme myös hoitaa niitä yhteistoiminnallisesti. Osallistuminen voimien mukaan olisi hyvää terapiaa huonokuntoisemmillekin. Omalta tilalta saisimme luomulähituotteita. Ehkä maatalon tuvassa tarjottaisiin halukkaille myös kotiruokaa maksua vastaan.

kuva: Flickr
Kuten kuvasta näkyy, teemme myös yhteistyötä paikallisen päiväkodin, eskarin ja koulun kanssa. Meille voi tulla retkelle katsomaan kanoja ja mummoja! Me voimme opettaa sukan kutomista ja lukea satuja.

kuva: Brad Greenlee, Flickr

Ehkä meistä on viljelyksillä tai navetassa enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta saamme silti osallistua, koska se kuntouttaa ja virkistää. Tällaiset terapiamuodot voidaan ottaa huomioon vuokrassa tai palvelumaksuissa, suuntaan taikka toiseen. Tietysti meillä, kuten muissakin palvelutaloissa, voi ostaa vaikka siivousta tai hiustenleikkuuta. Käytämme julkisen terveydenhuollon palveluja; jos kunto edellyttää, kodinhoitaja käy vaikka kolmesti päivässä (ja hoitaa näppärästi samalla käynnillä koko naapuruston). Mutta hoidamme myös toinen toisiamme.

kuva: Pixabay

Mökkikylässä saa olla omassa rauhassaan, mutta jos haluaa seuraa sienimetsään tai soutelemaan, sitä löytää helposti. On ompeluseuraa, halkotalkoita ja lukupiiriä. Meillähän on kaikilla hoitotestamentit tehty hyvissä ajoin, joten kun höperöidymme, meille voidaan laittaa seurantapanta jalkaan. Meitä ei tarvitse lukita sisään: kylän dementiahoitaja seuraa tilannetta, ja mummo käydään hakemassa pois metsästä jos ei itse osaa tulla. Mutta ei silti estetä lähtemästä uudestaan metsään vaikka huomenna, jos mieli tekee.


Ehkä meidän kylässämme toimii oma valuutta. Työtunnin voi vaihtaa toiseen, ja jokaisen tunti on yhtä arvokas. Voi poimia puolukoita toiselle ja saada vastineeksi kotona leivottua leipää oman tilan jauhoista. Mutta jos tästä tulee oikea yhteisö, tunteja ei tarvitse laskea. Vienhän minä tietysti kalaa naapuriin, kun sitä tulee yli oman tarpeen. Kun olen ollut sikopaimenessa omenatarhassa elokuussa ja tammimetsässä syyskuussa, toki minulle kuuluu possunpotka marraskuussa. Ja kun kerran ruvetaan niitä klapeja porukalla tekemään niin tottahan niitä kannetaan sillekin mummolle, josta ei mitään varsinaista hyötyä ole enää kenellekään, ellei mökinvuokraa lasketa. Joku tuo sitten puita minullekin, kun itse en enää jaksa.


Kuule sinä luomuviljelijä, joka luet tätä. Pistäpä liikeidea mieleesi hautumaan! Ota naapuritilan nuoripari mukaan. Taatusti ihan ensimmäinen ekokylään muuttaja on eläkkeelle jäävä tilitoimiston pitäjä, joka hoitelee puolestanne koko sen paperityösotkun, eikö olekin valtava helpotus! Ja toinen on aivan tavattoman pätevä entinen opettaja, joka neuvoo koulun jälkeen lapsianne kotiläksyissä niin kiinnostavasti, että niistä tulee kaikista luokkansa priimuksia. Tarvitsetko hyvää puuseppää tai taikasormista koneenkorjaajaa? Tai vanhalleisännälle kaveria, joka jaksaisi loputtomasti väitellä päivänpolitiikasta? Ei sitä koskaan tiedä, millaisia asukkaita onnistuu saamaan. Ja ota hei minutkin sinne kylään asumaan! Minusta ei ole paljon hyötyä, mutta ei hirveästi haittaakaan, ja ideahan oli kuitenkin alunperin minun.





33 kommenttia:

  1. Ilmoitan itseni kyseiseen kylään asumaan. Se on kertakaikkisen ihana paikka! Alan vanhentua, mutta ehkä minulla vielä on jotain annettavaakin. Sitten olen myöhemmin se vanhus, joka karkaa aina järveen. Kesät talvet. Sorry.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kylässä saa karata! Laita maininta hoitotestamenttiin, että tahdot aina järveen ja että jos jollain kerralla sitten jäätkin sinne, se ei sitten ole kylän vanhustenhoitajan vika. Saatan lähteä mukaan.

      Poista
  2. Oi kuinka erinomaista! Eikä ehkä ihan mahdotontakaan. Minun unelmani, että voisin asua luolassa (niinkuin joskus kivikaudella), voi olla vaikeampi toteuttaa.

    Paitsi että hiukan mielikuvitusta, ja sekin alkaa tuntua melkein mahdolliselta! Oikeastaan asunkin luolassa jo nyt!

    Tämä luola on kyllä ihmisten rakentama onkalo ihmisten rakentamassa kallioseinämässä, mutta mukavan lämmin ja rauhallinen.

    Lähistöllä on muita luolia, joista johtaa käytäviä yhteiselle ulosmenoaukolle. Tapaan joskus noita muissa luolissa asuvia. Kesäaikaan saatamme jopa istuskella ulkona yhdessä. Myös ruoankeruuseen saattaa saada seuraa, ja sehän on ihan mukavaa. (En nyt viitsi paljastaa keräilypaikkoja, ja itsekin puhumme peitellysti vain erilaisista "marketeista".)

    Tuo sinun haaveesi on minusta kuitenkin ainakin yhtä hyvä kuin tämä minun! Menestystä sen toteutumiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hieno luolasto! Varsinkin jos ei edes sada sisään!

      Poista
    2. Ei sada ei! Lisäksi täällä autetaan toisiaan, varsinkin lähiluolissa asuvia. Hienovaraisesti tosin, näin lähekkäin asuen pitää suojella jokaisen yksityisyyttäkin.

      Poista
  3. Niinpä! Tällaista lisää(vai onko vielä yhtäkään, en tiedä. Siinä tapauksessa lisää on se eka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tässä olisi oikeasti myös maatalousyrittäjille mahdollisuus pysyä leivänsyrjässä kiinni.

      Poista
  4. Minä ainakin muutan sinne. En ihan vielä, mutta jossain vaiheessa ihan varmasti, jos tuollainen mahdollisuus tulee. Mihinkään laitokseen en halua, vaan maalle kuuntelemaan lintujen laulua ja tuulen huminaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai oletko sinä yksi siitä osuuskunnasta, joka perustaa tämän kylän?

      Poista
  5. Juuri tänään Ukkokullan kanssa keskusteltiin, kuinka tulevaisuudessa olisi hyvin tilaa ja tilausta vaihtoehtoisille ratkaisuille vanhuutta ajatellen. Kolmea vanhusta hoitaessa ja jeesatessa hirvittää oma vanhuus, mahdollisesti dementoituneena ja yksinäisenä. Kotihoito käy muutaman kerran päivässä jakamassa lääkkeet ja vaihtamassa vaipat. Muuten saat selviytyä ihan miten parhaaksi näet, tai olla selviytymättä. Ei kiinnosta ketään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän tätä olisi, vaihtoehtoa. Omine hankaluuksineen ja tylsine tyyppeineen tietysti. Mutta miten sen saisi siirtymään Blogistanista yritysrekisteriin ja muuttumaan flickr-kuvista hirsimökeiksi ja maalämpöpumpuiksi?

      Poista
  6. Tuo olisi kyllä mieleinen asumismuoto. Siellä ei olisi niin yksinkään kuin täällä nykyisessä asuinpaikassa. Monelaista olen minäkin ehtinyt miettiä miten haluaisin asua jos en pärjää täällä kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokohan aika olisi kypsä tällaiselle. Minusta olisi kiva asua noin jo nyt, vaikka vielä jotenkuten pärjäänkin. Ja siihenhän se perustuu, että kaikki tekevät myös töitä voimiensa mukaan, koska siitä hyötyy osuuskunnan lisäksi tekijä itse. Osa asukkaista voi hyvin olla myös palkkatöissä muualla, ei kaikkien tarvitse olla vanhuudenhöperöitä ja reporankoja.

      Poista
  7. Nappaan kukkahattuni ja matkalaukkuni ja matkustan ihan mihin päin tahansa Suomea tämä tulee sijoittumaan, kun aika on!
    Miten nautinnolliset, oman elämämme makuiset vanhuudenpäivät meillä olisikaan!
    Ihan huippu postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Meillähän alkaa olla kylänväki kasassa. Vähän ihmettelen, kun ei ole vielä tullut niistä luomutilallisista tunkua eikä osuuskunnan pääsijoittajaksi ole ilmoittautunut monikaan. Mutta ehkä pitää nukkua toisenkin yön yli ja jututtaa myös pankinjohtajaa ennen kuin tätä lähtee toteuttamaan. Liikeideaa saa vapaasti levittää! Se oikea varmasti tarttuu siihen. Nähdään sitten siellä, kun aika on.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Pitää niitä muutama olla jemmassa, vaikka olenkin enempi dystopiaihmisiä.

      Poista
  9. Minä kans heti mukana tällaisessa! Vaaaau mikä unelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä, tässähän alkaa tulla fiilis että voisi vaikka onnistua!

      Poista
  10. Aivan loistava unelma. Mä ilmottaudun heti asukkaaksi kätevän miehen ja lapsikatraan kanssa! Mä voin hyvin tehdä kaikkea mitä maatilalla tarvitseekaan tehdä. Se eläkkeelle jäänyt opettaja voisi pitää kylän lapsille kotikoulua ;)!
    Muistaakseni jossain päin maailmaa tälläinen systeemi onkin kehitetty jo! Ja steiner ajattelutapa on mielestäni aika lähellä tälläistä.
    Monet tuntuvat nykyään kaipaavan juuri tätä unelmaasi. Vaikka meillä paljon itse tehdäänkin, kaipaisin yhteisöllisyyttä enemmän - ajatella kun joku voisi välillä vahtia lapsia sen hetken kun käyn lypsyllä.. tai kun juuston teossa on tarkkuutta vaativa vaihe menossa, joku katsoisi lasten perään ja huolehtisi ettei kukaan piirrä seinään ja pesisi kakkahousun. Se kakkahan sinne housuun pienimmillä tulee aina juuri silloin kun pitäisi olla hygieeninen ;D. Vasta palvelukseksi saisi toki niitä tuotteita tai jotain muuta apua :)

    Ainiin! Suomessahan on steiner vanhainkoteja, jotka voisivat olla ok vaihtoehto. Vaikka inhoankin johonkin lokeroon asettautumista ja juuri sen oppien mukaan toimimista (eikä niin että tilanteen mukaan valitaan toiminta malli) niin steiner opit ovat mielestäni mielenkiintoisia. Laittaisin lapsetkin Steinerkouluun, mikäli sellainen olisi lähempänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas kuinka sattuikin tänään Hesarissa olemaan juttu ex-toimitusjohtajasta, jolla sattuu olemaan 40 hehtaaria ylimääräistä maata ja joka aikoo lahjoittaa miljoona euroa ekokylän rakentamiseen, tosin jonnekin Kirkkonummen Masalan perukoille ;D
      http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005094882.html

      Ehkä tätä kylänväkeä aletaankin kerätä teidän porukan ympärille! Teillähän on jo eläintarha valmiina ja mökkitalkkarikin.

      Muuten luulen, että kotikoulua pitämään kannattaa ottaa sellainen opettaja, jota ei ole vielä kulutettu ihan puhki. Tuolla meidän kylässähän asuu muitakin kuin eläkeläisiä.

      Steinerkoulu vaikuttaa muuten tosi hyvältä vaihtoehdolta, mutta en saa mitenkään itseäni uskomaan Kristus-Väinämöiseen. Onkohan se pakollista?

      Poista
  11. Super idea. Mukana täysillä. Muutaman vuoden päästä, kun eläkeikä koittaa.
    Tarja mumneli

    VastaaPoista
  12. Mä tulen tuonne! Kun ei ole lapsia hoitamassa mua mummona, niin olen miettinyt tuollaista yhteisöasumista paljonkin! Mä voisin virkata tai neuloa jotain pientä, tai vetää kirjapiiriä ja novellikoukkua :D Ei musta paljon muuhun olekaan. Toivottavasti tällainen köyhäkin mummeli pääsee messiin? Ja olis kivaa olla samassa kuin sä! loistavaa seuraa! <3

    VastaaPoista
  13. Kiitos, ihana Peppermint!

    Olen itse puolestani ajatellut niin, että tällaisella köyhälläkin mummelilla on kuitenkin jonkunlainen eläke, joka tulee mukaan kylän budjettiin "lisänä rikka rokassa" -periaatteella. Siihen sitten mukaan muutama työtunti niin kaikki ovat tyytyväisiä. Tuolla Tia haaveili kotikoulusta; siihenhän kannattaisi ottaa mahdollisimman paljon ohjaajia, jokainen opettaisi sitä missä on taitava. Esimerkiksi kirjallisuutta ja koukkuamista.

    VastaaPoista
  14. Loistava idea! Tuollaiseen minäkin haluan vanhana, ellen sitten täällä omassa mökissä enää pärjää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän on sellainen kylä, jossa voi hyvin asua sellainen, joka pärjää omassa mökissään. Vaikka pikku avun turvin, mutta pärjää. Ehkä siellä maatilan päärakennuksessa vanhusten perhehoitajalla on muutama huone sellaisille, jotka tarvitsevat enemmän huoltotoimia. Meidän kylässä saa kuollakin, sitä varten ei tarvitse mennä kaupunkiin laitokseen.

      Poista
  15. Mistä paikan saikaan varata? Mä voisin myös tulla sinne asumaan. Siis sitten kun olen puolta vanhempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa sinne tulla nuorenakin. Jonkun tarttis ensin perustaa se. Joidenkin. Olisiko sinusta siihen? Täältä kommenttilootasta saattavat löytyä osuuskunnan perustajajäsenet ja nekin, jotka sitten vain varaavat paikkansa sinulta :)

      Poista
  16. Minä ainakin haluan sinun vanhuudenasumispalveluyksikköösi asumaan! Milloin voi tulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heti kun saadaan se perustettua ensin. Tervetuloa!

      Jostain syystä ensimmäiset ilmoittautujat eivät ole olleet maanomistajia tai rakennusyhtiöitä, mutta kyllä nekin varmaan haluavat mukaan, kunhan sana ehtii kiertää :)

      Poista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...