perjantai 31. lokakuuta 2014

Tuoni vei teinit

Murrosikä alkoi sitten. Kuka sellaista jaksaa katsella, laitettiin syylliset lahtipenkkiin ilman valitusoikeutta.

Kun kymmenenkin nuorison edustajaa jakaa asunnon keskenään, siinä ovat hyvät käytöstavat kullanarvoiset. Heti jos joku alkaa ruikkia pissaa ympäriinsä, nuuskia toisten hännänalusia häiritsevällä tavalla saati sitten nylkyttää edestä, takaa ja sivusta aina tilaisuuden tullen, tuo joku on syytä poistaa joukosta viivyttelemättä.

Meillä tällaiseen säädyttömään käytökseen syyllistyi yksi kohtuullisen kokoinen (siis sisaruksiinsa verrattuna) mutta lihakaniksi aivan vääränmallinen yksilö. Tuommoinen jäniksenmuotoinen laiheliini, pitkäraajainen, enimmäkseen käpälää ja korvia koko poika. Siis tyypillinen teini.

Jiihaa, pois alta, meitsi on kingi!

Eipä se oikeastaan haittaa, että nämä nulikat ovat vasta vähän päälle parikiloisia. Olen tottunut yli kolmekiloisiin paistikkaisiin, mutta ei pidä luutua asenteisiinsa. Kaksikiloisina ne Euroopan tehokasvatetut kanitkin menevät teuraaksi. Siitä massasta reilu puolet päätyy marketin lihatiskiin; on kilossakin hetkeksi syömistä. Ja syödäänhän niitä pienempiäkin eläimiä. Ahvenia, vaikka. Kaksikiloinen olisi jo melko mötkäle. Tai katkarapuja.

Laura muistutti, että katkarapuja on yleensä tarjolla koko läjä. Mutta niinhän näitä pupujakin on.

Pois täältä rötköttämästä, meitsi tulee ja merkkaa kaiken, edestä ja takaa, roiskis!

Mitäs hajuja? Ei kai kukaan haasta mua?

Kuka ruikkasi seinään? Aijoo, se olin minä.









Miten niin jalat kakassa? Eikä oo, kato vaikka!

No niinhän siinä kävi, että tuskin oli ensimmäinen murkkukingi poistettu nurkan taa, kun toinen alkoi vetää omaa showta. Hän pääsi sitten samaan kiikkuun. Nylkijä mainitsi, että kovin oli pakkautunut verta genitaalialueelle. Mikäs kumma tuo on, kun aivan rysän päältä napattiin.

Ja eikös tänään, pyhäinpäivän aattona, taas alkanut kuulua kanilasta kurnutusta, nylkytystä ja takaa-ajon tiimellystä. Kolmas sankari siellä esittelee vastalöytynyttä miehuuttaan! Hänet on luvattu muualle siitoskaniksi, joten edessä on matkailua pitemmällekin kuin ihan tuohon nurkan taakse.

Sikäli tämä kaninkasvatus on näppärämpää kuin sanokaamme vaikka opettajan homma. Kaverini on opettaja, kyllä tiedän että silläkin alalla joutuu katselemaan nuorison pullistelua. Rasittavien murrosiän merkkien ilmaantumiseen ei vain ole heillä yhtä helppoa lääkettä kuin meillä kaninkasvattajilla.

Ammatinvalintakysymys, sanon minä.

Mikael Agricolan mukaan Kekri (Käkri, Keyri eli Köyri) -niminen jumalolento lisäsi karjan hedelmällisyyttä. Siitäköhän tässä köyrimisessä onkin kyse. Hyvää pyhäinpäivää, taikka kekriä niille, jotka sitä viettävät!

16 kommenttia:

  1. On siinä sitte hyvät pihvit tarjolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa juuri pihviksi mieltää, kun on vaaleaa lihaa. Mutta hyvää ruokaa siitä saa, se on tosi.

      Poista
  2. Miltäköhän murrosikäinen kani maistuu... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä saa sellaiset testosteronisävärit, että tukka lähtee.

      Tai sitten marinoidaan.

      Poista
    2. Ilmankos mulla ei hivuksia paljookaa oo jälellä. ;DDD

      Poista
    3. Voi se johtua omistakin testistereoista.

      Poista
  3. Just beautiful creatures ! I love these photos !

    VastaaPoista
  4. Öööh, ihanko oikeasti nämä menevät lihoiksi? Tässä taas tulee ilmi meikäläisen tekopyhyys: liha maistuu kyllä (erittäinkin hyvin), kunhan se ei vaan ole peräisin mistään suloisesta eläimestä.

    Ihana humoristinen kuvasarja taas. Sinä selkeästi hallitset tämän homman. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitäisi näyttää vain niitä isoja rumia lihakanin rötkäleitä eikä tällaisia pieniä... Mutta kun nämä ovat jääneet tällaisiksi ruippanoiksi ja talvi tulee ja murrosikä. Kesällä voisin sirotella pihamaan täyteen häkkejä, kussakin pari pupua omassa rauhassaan, niin ei tulisi tappelua eikä sukupuolista ahdistelua vaikka kasvaisivat siellä hamaan maailman tappiin, mutta nyt on kyllä helpompi laittaa ne saunan taa sitä mukaa kun alkavat tapella, vaikka olisivat kuinka alamittaisia.

      Kun söpöjen eläinten syöminen ottaa ihmisiä hermoon, täytyisi varmaan alkaa kasvattaa rottia...

      Minusta taas esim. sika on tavattoman sympaattinen eläin, ja sehän on vielä älykäskin! Ja söpö! Kaltoinkohdellun sian syöminen on kamalaa, ja luomukin on ihan sillä rajalla että pystyykö ollenkaan. Pitäisi saada vapaata laidunsikaa.

      Poista
  5. Rotathan on mitä söpöimpiä otuksia ;) Hauska tuo takatassun näyttämiskuva. Kuvatekstikin oli passeli. Eli sä siis pidät poikaset samassa teurasikään saakka, naaraat ja urokset, käsitinkö oikein? Tässä justiin vierotin emosta poikasia ja kahdeksasta kaksi näyttäis olevan uroksia, loput naaraita. Mietin juuri, että jätänkö emon kaveriksi osan naaraista ja erottelenko urokset ja naaraat toisistaan. Patakaneja on tarkotus siis tulla kaikista, ehkä yksi naaras jää emoksi. Onko sulla kanireseptejä jossain blogissa esillä? Kiinnostais kans :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen olen kyllä erotellut poikueita juuri tässä tappelunalkamisvaiheessa useampiin häkkeihin, mutta se oli kesällä. Nyt en jostain syystä viitsi ruveta pitämään yllä tämän lukuisampia häkkejä, vaan ensimmäiset tappelijat ovat päässeet suoraan jääkaappiin. Jos vielä syntyy häiriötä, saatan jakaa tuon ison häkin kahtia; nyt se saattaa riittää, kun jäljellä on enää seitsemän. Tosin tyttöjen läsnäolo verkkoaidan takana voi lisätä poikien tappeluhaluja omalla puolellaan. Ehkä sittenkin pojat varahäkkiin kuistille...

      Jos sinulla on kolme häkkiä, laittaisin pojat omaansa ja jakaisin tytöt justiinsa noin, pari emon kanssa ja osa keskenään. Jättäisin emon kanssa pienimmät, jos emo vielä viitsisi paria imettää, ja sitten sen tytön joka saattaa jäädä elokaniksi. Niitä pystyy sitten pitämään emon kanssa kahdestaan talven yli, kun eivät välillä vieraannu toisistaan.

      Reseptiksi käy mikä vain kanaresepti (ei broileri-). Klassikkokaniruoka on kreikkalainen stifado,
      http://keskener.blogspot.fi/2013/10/stifado.html
      ja näköjään olen kirjoittanut myös kanifileiden grillaamisesta
      http://keskener.blogspot.fi/2013/10/grillatut-kanifileet.html

      Koska kani ei itsessään maistu juuri miltään, siitä saa helposti mitä vain: intialaista, marokkolaista, meksikolaista, kiinalaista, mistä sattuu pitämään.

      Luista ja lihanrämppeistä kannattaa keittää kunnon kanilientä varastoon. Keitä kokoon ja pakasta vaikka jääpalapusseissa. Ei koskaan enää liemikuutioita! (Oletko lukenut kuutioiden tuoteselosteen?!)

      Poista
  6. Joo. Taidan tehdä niin, että jätän naaraat emon kanssa kaikki ja urokset pääsevät alakertaan äijäosastolle. Onhan siinä ehkä vähän liikaa akkaa yhteen häkkiin, mutta onneksi on tilavat olot. Sitten on kaikki häkit täynnä taas teuraspäivään saakka. Mulla on kyllä kaks vanhempaa naarasta omassa häkissä, että en tiedä pitäisikö noista naaraista tehdä joku lauma, tai laittaa pari naarasta tuonne vanhempien naaraiden kanssa samaan, niin olisi sitten tasaisemmin häkeissä väkeä. Aaaapuuuva, en ole todellakaan lukenut liemikuutioiden sisällysluetteloa ja tuo kaniliemikuutiohan oli aivan mielettömän hyvä ehdotus! Näin teen! Kiitos vinkeistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rupesin itse keittelemään lihaliemiä, kun olin havainnut kuution kyljessä tekstin "0,5% eläinperäisiä ainesosia" tms.

      Voi olla ressaavaa yhdistää tyttösiä vanhojen naaraiden omaan häkkiin, jos alkavat puolustaa sitä reviirinään. Paremminhan ne tutut menee samassa, vaikka vähän ahtaamminkin. Ei kuitenkaan varmaan olla lähelläkään minimikokoja vielä:
      http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100674#Pidp3601904
      (rullaa ihan loppuun, liite 5).

      Poista
  7. Ennen maailmassa syötin kaneille vasikanlihotusrehua (Primo II), niin kuin lemmikkipuputytötkin. Jotkut syöttävät hevosten rehua (esim. Racing Prix). Nämä ovat turhia. Todellisuudessahan kani on sopeutunut käyttämään tehokkaasti hyväkseen kehnolaatuista ravintoa ja lihakani lihoo kuivalla heinälläkin.

    Nykyään syötän kesällä sekalaista (rikka)ruohoa pihasta ja ojanpenkalta. Talvella kuivaa heinää. Kasvaville poikasille ja imettäville emoille lisänä on kauraa ja vähän härkäpapua, maistiaisiksi kuivattua leipää, sinimailasta (joka on ostettu ihan kaupasta, Kraft Lusern Hackad strå) ja juuri nyt ovat menossa pihan viimeiset omput. Aikuisille en juuri anna väkirehuja, koska muuten lihovat liikaa. Silloin kun on ollut kaneja talvisaikaan, olen antanut niille kuivan heinän lisäksi vähän jotain tuoretta, esimerkiksi rehuporkkanaa. Sitä saa säkeittäin edullisesti, mutta pilaantuu myös nopeammin kuin pari kania syö, eli kannattaa ostaa kimpassa.

    Lisäksi tietysti kaikenlaista pientä, mitä ei tule mainittua, kuten vaikka omenapuiden ja marjapensaiden leikatut oksat. Pudonneet vaahteranlehdet. Nyt juuri on pänikässä palsternakan ja punajuuren kuoria kanilaan menossa.

    Kanin ruokinnan ei siis tarvitse olla kallista. Ostan heinää, olkea ja kauraa yhdeltä maitotilalta tästä lähistöltä, mutta kesällä, kun kaneja on eniten, ruoka tulee etupäässä omasta pihasta.

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit!
Vinkki: kopioi tekstisi muistiin ennen kuin painat "julkaise"!
Blogger syö hyviä juttuja.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...